Ellen Niit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ellen Niit
Ellen Niit Kiskőrös.JPG
Henkilötiedot
Syntynyt
Tallinna
Kuollut
Tallinna
Kansalaisuus Viro
Puoliso Jaan Kross
Kirjailija
Tyylilajit runous, proosa, lastenkirjat
Palkinnot

Neuvosto-Viron ansiokas kirjailija (1977)
Valkoisen tähden III luokan ansiomerkki (1999)[1]
Eduard Vilden kirjallisuuspalkinto (1999) teoksesta Paekivi laul
Viron tasavallan kulttuuripalkinto (2009)

Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Ellen Niit, o.s. Ellen Hiob, vuodesta 1958 oik. Ellen Kross (13. heinäkuuta 1928 Tallinna[2]30. toukokuuta 2016[3]) oli virolainen kirjailija. Hänen kirjojaan on käännetty 18 kielelle.[4]

Ellen Hiob kävi koulua Pohjois-Viron Tapassa ja jatkoi opintoja Tarton yliopistossa, josta hän valmistui 1952 viron kielen ja kirjallisuuden alalta. Opinnoissaan hän tutki Viron lastenkirjallisuutta. Vuosina 1956–1961 hän työskenteli runouden opettajana Viron kirjailijaliitossa, mutta hänet erotettiin vuonna 1961 poliittisin perustein. Hän työskenteli sitten Viron television lastenohjelmien toimittajana vuoteen 1963, jolloin hän jäi vapaaksi kirjailijaksi. Hän käänsi teoksia unkarista (Sándor Petőfi), venäjästä (Sergei Jesenin, Kornei Tšukovski) ja muista kielistä.[5]

Niit aloitti kirjailijanuransa runoilijana. Vuonna 1957 julkaistun Rongisõit-kokoelman nimiruno oli Gustav Ernesaksin sävellyksenä aikansa suosituimpia virolaisia lauluista. Niit jatkoi runoilijana 2000-luvulle. 1990-luvulta alkaen hän julkaisi runoja Krõlliraamat-otsikon alla sekä useita lastenkirjoja. Niistä on suomennettu Pille-Riini lood (Pille-Riinin kertomukset) ja Triinu ja Taavi jutud (Tiinan ja Taavin tarinat).

Ellen Niit oli naimisissa kahdesti: vuosina 1949–1958 tutkija Heldur Niitin kanssa ja vuosina 1958–2007 kirjailija Jaan Krossin kanssa. Hänellä on neljä lasta.lähde?

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runoteokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Maa on täis leidmist, 1960
  • Linnuvoolija, 1970
  • Karud saavad aru, 1972
  • Oma olemine, turteltulemine, 1979
  • Krõlliraamat, 1979
  • Tere, tere lambatall!, 1993
  • Paekivi laul, 1998
  • Veel ja veel Krõlliga maal ja veel, 2002

Runokokoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Midrimaa, 1974
  • Suur suislepapuu, 1983
  • Ühel viivul vikervalgel, 1999

Runoelmat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kuidas leiti nääripuu, 1954
  • Rongisõit, 1957
  • Karud saavad aru, 1967
  • Lahtiste uste päev, 1970
  • Suur maalritöö, 1971
  • Kuidas Krõll tahtis põrandat pesta, 1993
  • Krõlli värviraamat, 1994
  • Krõll ja igasugused hääled, 1994
  • Krõlli pannkoogitegu, 1999

Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Triinu ja Taavi taskuteater, 1975
  • Enne punaseid palituid, 1984

Romaanit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pille-Riini lood, 1963
  • Jutt jänesepojast, kes ei tahtnud magama jääda, 1967
  • Triinu ja Taavi jutud, 1970
  • Triinu ja Taavi uued ja vanad lood, 1977
  • Jänesepojaõhtu koos isaga, 1982
  • Onu Ööbiku ööpäev, 1999

Suomennetut teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Pille-Riinin tarinat (Pille-Riini lood), 1967, ISBN 951-0-04108-4
  • Tiinan ja Taavin tarinat (Triinu ja Taavi jutud), 1974
  • Ihmeellinen maalari (Suur maalritöö), 1974, ISBN 951-615-033-0
  • Maailman pysyvyys, toimittanut Pirkko Huurto, suomennokset: Pirkko Huurto ym. Helsinki: WSOY 1994, ISBN 951-0-19383-6 (Runoja kokoelmista Maailma pidevus ja Sügispeeglimän sekä kokoelmien ulkopuolelta)
Runojen suomennoksia kokoelmissa
  • Kirsi Kunnas, Puut kantavat valoa: runot 1947–1986 ja suomennoksia,
  • Eila Kivikk'aho, Kootut runot: runot ja lyriikan suomennoksia 1942–2000, WSOY: 2001 ISBN 951-0-25584-X
  • Pihlaja: kahdeksan eestiläistä naisrunoilijaa, valik. ja suom. Aino Kaasinen, omakustanne A. Kaasinen, 1983 ISBN 951-99491-1-9

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Eesti Vabariigi Teenetemärgit. Vabariigi president. Viitattu 27.4.2020.
  2. Niit, Ellen, Kirjasampo, viitattu 14.7.2021
  3. Suri armastatud kirjanik Ellen Niit. Delfi 30.5.2016. Viitattu 27.4.2020.
  4. Ellen Niit. Estonian Children's Literature Centre. Viitattu 27.4.2020.
  5. Eesti Elulood. Tallinna: Eesti Entsüklopeediakirjastus 2000 (= Eesti Entsüklopeedia 14) ISBN 9985-70-064-3, s. 324.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Ellen Niit Luettelo suomennetuista runoista (paitsi Kivikk'ahon Kootut), Linkki maailman runouteen, Runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto.
  • Nirk, Endel: ”Ellen Niit”, Viron kirjallisuus, s. 321–323, 366. Suomentanut Eva Lille. SKS, 1986. ISBN 951-717-443-8.