Iljušin DB-3

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Iljušin DB-3
DB-3F Luonetjärven lentokentällä huhtikuussa 1944.
DB-3F Luonetjärven lentokentällä huhtikuussa 1944.
Tyyppi pommikone
Alkuperämaa  Neuvostoliitto
Valmistaja Iljušin
Ensilento 1935
Valmistusmäärä DB-3: 1 528
Il-4: 5 256 kpl

Iljušin DB-3 (ven. Ильюшин ДБ-3, Ильюшин Дальний бомбардировщик 3, Iljušin Dalni Bombardirovštšik 3, Iljušin pitkänmatkan pommituskone 3) oli Iljušinin tehtaan valmistama kaksimoottorinen pommikone, jonka ensilento tapahtui 1935. Sarjatuotantoon kone pääsi vuonna 1936.[1] Se oli aikanaan keskiraskas pommikone, muttei voinut kuljettaa isompia kuin 100 kg pommeja.

Konemallin ominaisuudet kehittyivät tuotannon ja sotakokemusten myötä; esimerkiksi moottori vaihtui suurempitehoiseen, nopeus ja painokin kasvoivat muutosten myötä.[1] Vuonna 1942 Neuvostoliitossa lentokoneet nimettiin uudelleen. DB-3:n tavoin kolmen hengen miehistölle suunnitellusta DB-3f-versiosta (joka tuli sarjatuotantoon 1939)[1] edelleenkehitetty nelipaikkainen ja suurempitehoinen kone (sarjatuotantoon 1941) sai uuden nimen Iljušin Il-4[2]. Joissain lähteissä kuitenkin DB-3f tulkitaan samaksi kuin Il-4[3].

DB-3F Luonetjärven lentokentällä huhtikuussa 1944.

DB-3 osallistui myös Neuvostoliiton ensimmäisiin pommituksiin Berliiniin 8. elokuuta 1941. Isku oli lähinnä propagandavoitto Neuvostoliitolle, joka kaipasi kipeästi hyviä uutisia rintamilta.[4]

DB-3 koneita rakennettiin 1 528 kappaletta, joiden lisäksi DB-3f eli Il-4 koneita 5 256 kappaletta.[4]

Koneen ohjausominaisuudet olivat raskaat, mutta se oli kuitenkin vakaa lennettävä. Erityisesti nousu vaati pilotilta käsivoimia.lähde?

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • TsKB-26 – prototyyppi
  • DB-3T – torpedokone vuodelta 1938. Torpedot 45-36-AN ja 45-36-AV sopivat koneeseen.
  • DB-3TP – torpedokone, merikone vuodelta 1938. Tämä versio ei päässyt tuotantoon.
  • DB-3M – moottoreilla 2M-87B tai 2M-88 varustettu kone.
  • DB-3f – eli Iljušin Il-4. DB-3:n tuotanto päättyi vuonna 1940 ja Iljušin Il-4:n valmistus jatkui vuoteen 1944. Il-4:ssä pyöreä nokka-ampumo korvattiin pidemmällä ja terävämmällä nokalla. Myös siipi vaihdettiin ohuempiprofiiliseen kopioimalla DC-3:n siiven rakenne pyrkien nopeampaan koneeseen.
  • Iljušin DB-4 eli TsKB-56 oli isompi kone, jossa oli 2AM-37-moottorit, haarapyrstö ja ylätaso. Sitä kaavailtiin vuonna 1940, mutta peruttiin, koska Jermolajev Jer-2/Er-2-konetta pidettiin parempana.
  • Iljušin Il-6

Tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ilyushin DB-3 3-view line drawing.svg

Lähde:lähde?

Yleiset ominaisuudet

  • Pituus: &&&&&&&&&&&&&014.022000014,22 m
  • Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&021.044000021,44 m
  • Korkeus: &&&&&&&&&&&&&&04.03500004,35 m
  • Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&&065.050000065,50 m²
  • Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&&05270.&&&&005 270 kg
  • Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&&09500.&&&&009 500 kg
  • Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&02.&&&&002 × Tumanski M-87A -14-sylinteristä tähtimoottoria; &&&&&&&&&&&&0708.&&&&00708 kW (&&&&&&&&&&&&0950.&&&&00950 hv) per moottori

Suoritusarvot

  • Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0439.&&&&00439 km/h
  • Lentomatka: &&&&&&&&&&&03800.&&&&003 800 km
  • Lakikorkeus: &&&&&&&&&&&09300.&&&&009 300 m
  • Nousukyky: &&&&&&&&&&&&0416.&&&&00416 m/min
  • Siipikuormitus: &&&&&&&&&&&&0118.&&&&00118 kg/m²

Aseistus

  • 3 × 7,62 mm ŠKAS-konekivääriä
  • (1 × 12,7 mm UBT-konekivääri)
  • 2 500 kg pommeja

Käyttö Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomi sai talvisodassa sotasaaliiksi viisi DB-3M-konetta[5], joista yksi saatiin lentokelpoiseksi ennen talvisodan loppua[6]. Jatkosodassa Lentolaivue 46:lla oli käytössään myös neljä Il-4-konetta, jotka ostettiin Saksalta ja haettiin Ukrainasta[7].

Tyyppi Tunnus Hankintalähde Hankittu Saatu Palvelukseen Luovuttu Paikka Tila Poisto
DB-3M VP-101, VP-11 talvisodan sotasaalis 1940-02-29 1940-02-29 1940-02-29 1941-06-30 Hirvaslampi tuhoutunut 1942-05-20
DB-3M VP-12, DB-12 talvisodan sotasaalis 1941-06-27 1942-08-19 Luonetjärvi tuhoutunut 1942-11-13
DB-3M VP-13, DB-13 talvisodan sotasaalis 1945-11-01 viimelento 1946-01-10
DB-3M VP-14 talvisodan sotasaalis 1941-03-14 1941-07-02 Konnevesi tuhoutunut 1941-07-17
DB-3M VP-15, DB-15 talvisodan sotasaalis 1941-06-24 1943-02-19 Pielinen tuhoutunut 1943-06-17
DB-3M DB-16 saksalaisten sotasaalis 1941-09-12 1944-10-22 Ounasjoki tuhoutunut ilmatorjunnasta 1944-12-29
DB-3M DB-17 saksalaisten sotasaalis 1941-09-12 1945-09-26 viimelento 1946-05-31
DB-3M DB-18 saksalaisten sotasaalis 1941-09-12 1942-09-17 Höytiäinen tuhoutunut 1942-12-15
DB-3M DB-19 saksalaisten sotasaalis 1941-09-12 1945-02-28 viimelento 1946-01-09
DB-3M DB-20 saksalaisten sotasaalis 1941-09-12 1944-02-29 Mensuvaara tuhoutunut 1944-08-30
DB-3M DB-21 saksalaisten sotasaalis 1941-09-12 1945-10-04 Tampere tuhoutunut 1946-01-09
DB-3f DF-22 saksalaisten sotasaalis 1942-10-02 1942-10-13 Brjansk 30. lokakuuta 1942 Dubrovka/Štšestinskaja tuhoutui laskussa 14. tammikuuta 1943
DB-3f DF-23 saksalaisten sotasaalis 1942-10-02 1942-10-13 Brjansk 1945-02-23 Tampere tuhoutunut 1945-09-29
DB-3f DF-24 saksalaisten sotasaalis 1942-10-02 1942-10-13 Brjansk 1944-06-16 Mensuvaara tuhoutunut 1945-0320
DB-3f DF-25 saksalaisten sotasaalis 1942-10-02 1942-10-13 Brjansk 1945-01-03 Öja eksyi ja tuhoutui laskussa 1945-09-29

Lapin sota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lapin sotaa varten muodostettiin Lentoryhmä Sarko, joka sai komentoonsa Lentorykmentti 2:n ja Lentorykmentti 4:n. Jälkimmäiseen, pommituslentorykmenttiin, kuuluivat pommituslentolaivueet 42, 44, 46 ja 48. Näistä neljästä laivueesta pommituslentolaivue 46:lla oli kolme Dornier Do-17, kolme DB-3M:ää ja kolme DF-3f:ää. Pommituslentolaivue 46:n toiminta Lapin sodassa alkoi 2. lokakuuta 1944, kun luutnantti Lampelton johtama osasto pommitti saksalaisia joukkoja Kemin ja Rovaniemen välisellä alueella viidellä koneella, joista yksi oli Dornier Do-17, kaksi DB-3M:ää ja jaksi DB-3f:ää. DB-3M - ja DB-3F -koneiden käyttö Lapin sodassa päättyi 22. maaliskuuta 1945, kun yksi kumpaakin pommitti Kilpisjärven pohjoispuolella saksalaisten parakkialuetta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c DB-3 Muzei Bojenno-vozdušnyh Sil (Venäjän ilmavoimien museo), monino.ru. Viitattu 17.7.2022. (venäjäksi)
  2. Il-4 Muzei Bojenno-vozdušnyh Sil (Venäjän ilmavoimien museo), monino.ru. Viitattu 17.7.2022. (venäjäksi)
  3. Keskinen & Stenman 2006 s. 72
  4. a b Andersson 1997 s. 145
  5. Keskinen & Stenman 2006 s. 47
  6. Keskinen & Stenman 2006 s. 71
  7. Keskinen & Stenman 2006 s. 77

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]