Lentolaivue 46

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lentolaivue 46 oli Suomen ilmavoimien Lentorykmentti 4:ään kuuluva kaukotoimintalentolaivue, joka perustettiin ilmavoimien organisaatiouudistuksen yhteydessä 1933. Ensimmäisiksi koneikseen laivue sai Bristol Blenheimit 1937.

Talvisota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Talvisodan alkaessa laivueella oli käytettävissään yhdeksän lentokelpoista Bristol Blenheim -lentokonetta.

Tappiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1. joulukuuta 1939 BL-110 törmäsi kallioon Rautalammilla eksyttyään. Koko miehistö menehtyi.
  • 6. tammikuuta 1940 BL-112 ammuttiin alas Riihilammella, miehistö haavoittui.
  • 28. tammikuuta 1940 BL-108 syöksyi maahan matalalla olleen pilviverhon vuoksi. Miehistö sai surmansa.
  • 14. helmikuuta 1940 BL-123:n moottori pysähtyi startissa Luonetjärvellä, miehistö loukkaantui.
  • 29. helmikuuta 1940 BL-126:n moottori sammui startissa Utissa.
  • 7. maaliskuuta 1940 BL-122 ammuttiin alas Viipurinlahdella. Ohjaaja haavoittui, ampuja ja tähystäjä menehtyivät.
  • 10. maaliskuuta 1940 BL-133 ammuttiin alas Viipurinlahdella, koko miehistö sai surmansa.

Ilmavoitot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 20. joulukuuta 1939 ampuja kersantti V. Mörsky ampui Mantsin alueella alas I-16-hävittäjän
  • 1. maaliskuuta 1940 sama ampuja Koiviston alueella samanlaisen hävittäjän.

Jatkosota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Marraskuussa 1941 valtakunnanmarsalkka Hermann Göring lahjoitti ilmavoimille viisitoista Dornier Do 17Z -pommikonetta, jotka sijoitettiin Lentolaivue 46:een. Laivue supistettiin kaksi lentueiseksi kalustotappioiden seurauksena. Kolmas lentue perustettiin uudelleen vuoden 1943 lopulla, kun saksalaisilta hankittiin Iljušin Il-4-lentokoneita. 14. helmikuuta 1944 laivueen nimeen liitettiin toimintaa kuvaava etuliite, Lentolaivue 46:sta tuli Pommituslentolaivue 46.

Komentajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hämäläinen, Matti: Pommituslentolaivue 46. Helsinki: Koala-kustannus, 2005. ISBN 952-5186-61-X.
  • Kalevi Keskinen, Kari Stenman, Klaus Niska: Suomen ilmavoimien historia 2 - Dornier Do 17 Z ja Junkers Ju 88 A-4. Espoo: Kustannusliike Tietoteos, 1977. ISBN 951-9035-17-6.
  • Kalevi Keskinen & Kari Stenman: Ilmavoimat talvisodassa. Espoo: Tietoteos, 1989. ISBN 951-9035-92-3.
Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
  • Merkinnän syy: teksti keskittyy vain yksityiskohtiin kuten yksittäisiin voittoihin ja tappioihin. Samoin perustaminen keskeneräinen ja lakkauttaminen puuttuu kokonaan.