Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori

Wikipedia
Ohjattu sivulta ISFP
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori (lyh. MBTI, engl. Myers-Briggs Type Indicator) on psykologinen indikaattori, joka kuvaa ihmisen persoonallisuutta neljän ulottuvuuden avulla. Ulottuvuuksista kolme on peräisin Carl Jungilta, joka vuonna 1921 julkaisemassa psykologisia tyyppejä esittelevässä kirjassa kuvasi persoonallisuuden piirteitä.[1] Indikaattorin kehitti Katherine Briggs tyttärensä Isabel Myersin kanssa toisen maailmansodan jälkeen mahdollistaakseen yksilöiden henkisen kasvun ymmärtämällä ja arvostamalla henkilökohtaisia eroavaisuuksia persoonallisuuksiltaan terveissä ihmisissä, ja lisätäkseen harmoniaa ja tuottavuutta erilaisissa ryhmissä. [2]

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori jakaa väestön 16 toisistaan poikkeavaan persoonallisuustyyppiin, joilla on tiettyjä toisistaan erottavia ominaisuuksia siinä kuinka ihmiset havaitsevat asioita ja millä perusteilla ihmiset tekevät päätöksiä.[3] Myers ja Briggs kykenivät muodostamaan persoonallisuustyypeistä kuvauksia, profiileja, jotka esittelevät eri persoonallisuustyyppien edustajien stereotyyppistä käytöstä.[4]

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori sisältää neljä eri ulottuvuutta, joilla testattavien preferenssejä mitataan. Indikaattorin kysymysten perusteella selvitetään, kumpaa preferenssiä (I–E, S–N, T–F ja J–P) testattava luontevammin jokaisessa neljässä ulottuvuudessa käyttää. Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin teoria koostuu 16 erilaisesta persoonallisuustyypistä, ja indikaattorin tuloksena saadaan vastausten perusteella sopivin näistä persoonallisuustyypeistä, sen perusteella miten kysymyksiin annetut vastaukset sijoittavat testattavan neljällä eri ulottuvuudella.[5][6] Myers–Briggsin tyyppi-indikaattori perustuu Carl Jungin psykologisiin teorioihin ja Jungin kehittämiin kahdeksaan kognitiiviseen funktioon. Tähän jungilaiseen pohjaan Myers ja Briggs lisäsivät neljännen ulottuvuuden (judgement/perception, J-P). Neljän ulottuvuuden eri yhdistelminä voidaan muodostaa MBTI-jaottelun 16 eri persoonallisuustyyppiä. [1][7] Persoonallisuustyyppien nelikirjaimiset kirjainyhdistelmät kertovat tosiasiassa persoonallisuustyypin käyttämät kognitiiviset funktiot ja niiden järjestyksen ja ovat siten kognitiivisten funktioiden joukon lyhenteitä.[8]

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin pohjalta David Keirsey on kehittänyt Keirsey Temperament Sorter -testin, joka eroaa siitä lähestymistavassaan ja tarkastelee persoonallisuustyyppejä neljänä erillisenä ryhmänä, temperamentteina. Jako perustuu persoonallisuustyyppien samankaltaisuuksiin ja taipumukseen muodostaa keskinäisiä ihmissuhteita.[9][10] Sosioniikka on Venäjällä yleistynyt Jungin kehittämiin kognitiivisiin funktioihin perustuva Myers–Briggsin kaltainen teoria.

Testi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjainlyhenteet tulevat seuraavista englanninkielisistä sanoista:

  • Sensing (S) / iNtuition (N)
  • Thinking (T) / Feeling (F)
  • Judgement (J) / Perception (P)

I–E-ulottuvuus kuvaa asennetta ympäristöön. S–N-ulottuvuus kuvaa tiedonhankintatottumuksia ja T–F-ulottuvuus päätöksenteon perusteita. J–P-ulottuvuus kuvaa elämäntyyliä.

Ekstrovertti (E) tuntee todennäköisesti olonsa kotoisammaksi ihmisten ja asioiden kanssa ulkomaailmassa kuin ideoiden sisäisessä maailmassa, "ulospäinsuuntautunut".

Introvertti (I) tuntee todennäköisesti olonsa kotoisammaksi sisäisessä ideamaailmassa kuin ihmisten ja asioiden ulkomaailmassa, "sisäänpäinkääntynyt".

Tosiasiallinen (S) työskentelee todennäköisesti mieluummin tunnettujen tosiasioiden parissa kuin etsii mahdollisuuksia ja keskinäisiä suhteita.

Intuitiivinen (N) etsii mieluummin mahdollisuuksia ja yhteyksiä kuin työstää tunnettuja faktoja, tulevaisuuteen suuntautunut.

Ajatteleva (T) tekee päätökset todennäköisemmin persoonattoman analyysin kuin henkilökohtaisten arvojen perusteella.

Tunteva (F) tekee päätökset todennäköisemmin henkilökohtaisten arvojen kuin persoonattoman logiikan avulla.

Järjestelmällinen (J) pitää todennäköisesti enemmän suunnitellusta, organisoidusta, selvästä ja täsmällisestä elämäntavasta kuin joustavasta ja spontaanista.

Spontaani (P) pitää todennäköisesti enemmän joustavasta ja spontaanista elämäntavasta kuin suunnitellusta ja järjestelmällisestä.

Huomattakoon, että piirretestien "ekstrovertti" kuvaa enemmänkin eräänlaista sosiaalisuutta, kun taas MBTI:n ekstravertti kuvaa suuntautumista ulkoiseen asioiden ja ihmisten maailmaan ottamatta varsinaisesti kantaa sosiaalisuuteen.[11]

Neljä ulottuvuutta ja kahdeksan preferenssiä muodostavat 16 persoonallisuustyyppiä, joihin liittyy paljon preferenssien mukaisia yhteisiä piirteitä ja käyttäytymistapoja, vaikka tyypin sisällä olevat henkilöt ovat kukin omia erilaisia yksilöitään. MBTI® on ainoa dynaaminen persoonallisuusindikaattori, joka kuvaa henkilön persoonallisuuden preferenssijärjestyksen ja se mukaisen käyttäytymisen niin tiedostetussa "normaalitilassa" kuin syystä tai toisesta ajauduttaessa vähemmän tiedostettujen "varjopersoonien" tasolle.[12] MBTI®:n ulottuvuuksia voidaan osittain kuvata myös "viiden suuren persoonallisuudenpiirteen" (engl. big five) ulottuvuuksilla.[13]

Teoria viidestä suuresta persoonallisuuden piirteestä on McCraen & Costan käsityksen mukaan saanut persoonallisuuden tutkimuksessa enemmän tukea kuin Jungin luokitukseen perustuva teoria (mm. persoonallisuuden piirteitä pidetään jatkuvina, ei dikotomisina ominaisuuksina; mukana on myös viides neuroottisuus-ulottuvuus). MBTI:n kehittämistä[14] tuntevat voivat kuitenkin havaita MBTI:n toimivuuden ja käyttökelpoisuuden verrattuna muihin persoonallisuuden tarkastelutapoihinkenen mukaan?. Vaikka esimerkiksi ulottuuvuuksia ilmaistaan dikotomialla kuvaamaan ihmisen luontaista taipumusta "kallistua" ulottuuvuuden jommankumman ääripään suuntaan, on MBTI® ainut dynaaminen malli, joka selittää ihmisen persoonallisuuden kokonaisuuden, myös ulottuvuuksien "heikomman pään" käytön. Patologiset ja piirretestit eivät ilmennä persoonallisuuden dynamiikkaa.lähde?[15]

Persoonallisuustyypit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myers–Briggsin tyyppi-indikaattoriin kuuluu 16 toisistaan poikkeavaa persoonallisuustyyppiä.

Lyhyet tyyppikuvaukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyypit johtoasemassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ISTJ on analyyttinen tosiasioiden ja yksityiskohtien johtaja.
  • ISTP on käytännöllinen analysoija.
  • ESTP on realistinen sopeutuja aineellisten asioiden maailmassa.
  • ESTJ on tosiasioihin nojautuva käytännöllinen organisoija.
  • ISFJ on sympaattinen tosiasioiden ja yksityiskohtien johtaja.
  • ISFP on tarkkaavainen ja uskollinen auttaja.
  • ESFP on realistinen sopeutuja ihmissuhteissa.
  • ESFJ on käytännöllinen yhteensovittaja.
  • INFJ on ihmiskeskeinen ideoiden keksijä.
  • INFP on mielikuvituksellinen ja itsenäinen auttaja
  • ENFP on lämpimästi innokas muutoksen suunnittelija.
  • ENFJ on mielikuvituksellinen yhteensovittaja.
  • INTJ on looginen, kriittinen ja päättäväinen ideoiden keksijä.
  • INTP on tiedonhaluinen analysoija.
  • ENTP on kekseliäs ja analyyttinen muutoksen suunnittelija.
  • ENTJ on intuitiivinen ja kekseliäs organisoija.[17]

Tyyppien yleisyys väestössä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Satunnaisesti valitussa amerikkalaista väestöä kuvaavassa otoksessa tyypit jakautuivat seuraavasti (jakauma eroaa melkoisesti suomalaisesta työelämässä toimivasta väestöstä; huomautus V. Routamaa):[18]

MBTI SF ST NF NT Yhteensä
IJ ISFJ 13,8 % ISTJ 11,6 % INFJ 1,5 % INTJ 2,1 % 29,0 %
EJ ESFJ 12,3 % ESTJ 8,7 % ENFJ 2,4 % ENTJ 1,8 % 25,2 %
EP ESFP 8,5 % ESTP 4,3 % ENFP 8,1 % ENTP 3,2 % 24,1 %
IP ISFP 8,8 % ISTP 5,4 % INFP 4,4 % INTP 3,3 % 21,9 %
Yhteensä 43,4 % 30,0 % 16,4 % 10,4 %

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hopcke, Robert: ”10. Psychological types”, The Collected Works of C. G. Jung, s. 50-54. A C. G. Jung Foundation book. Boston, USA: Shanbhala Publications Inc, Boston, MA, USA, 1999. ISBN 1-57062-405-4. (englanniksi)
  2. (engl. They wanted to enable individuals to grow through an understanding and appreciation of individual differences in healthy personalities and to enhance harmony and productivity in diverse groups). [1]
  3. http://www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/mbti-basics/judging-or-perceiving.asp
  4. http://www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/mbti-basics/the-16-mbti-types.asp
  5. http://www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/mbti-basics/the-16-mbti-types.asp
  6. http://www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/my-mbti-results/
  7. http://www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/mbti-basics/
  8. http://www.myersbriggs.org/my-mbti-personality-type/understanding-mbti-type-dynamics/the-eight-function-attitudes.asp
  9. http://www.keirsey.com/
  10. Keirsey, David. Please Understand Me II: Temperament, Character, Intelligence. 1998. 350 s.
  11. Esimerkiksi Routamaa & Hautala 2009.
  12. Esimerkiksi Myers & McCalley & Quenk & Hammer 1998.
  13. McCrae & Costa, 1989.
  14. Esimerkiksi Myers & McCaulley 1990; Myers & McCalley & Quenk & Hammer 1998.
  15. Ks. esimerkiksi MBTI Finland.
  16. www.personalitypage.com/portraits
  17. Vesa Routamaa, Sotatieteiden päivät 2008, Maanpuolustuskorkeakoulu
  18. Statistics Based on the new Form M of the MBTI® Viitattu 14.7.2007. (englanniksi)

Lähteet joihin ei viitata[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Routamaa, V. & Hautala, T. M.: Katse naamion taa: Itsetuntemuksesta voimaa. LEADEC Publications, 2009.
  • McCrae, R R; Costa, P T (1989) Reinterpreting the Myers-Briggs Type Indicator From the Perspective of the Five-Factor Model of Personality. Journal of Personality, 57(1):17–40.
  • Myers, I. & McCaulley, M.H. (1990). Manual: A Guide to the Development and Use of the Myers-Briggs Type Indicator. CA: Consulting Psychologists Press, Inc.
  • Myers, Isabel & Mary H. McCalley & Naomi L. Quenk & Allen L. Hammer (1998): MBTI Manual. 3rd ed. California: Consulting Psychologists Press, Inc.
  • V sotatieteiden päivät 2008: Abstraktit ja esitykset

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]