Hydrokefalus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tietokonetomografiakuvassa vaikea hydrokefalus vsemmalla, normaali oikealla
Vaikeasta hydrokefaliasta kärsinyt vauva

Hydrokefalus tai hydrokefalia (lat. hydrocephalia, aiemmin "vesipää") on synnynnäinen tai hankinnallinen aivojen nestekierron häiriö, jossa liika neste johtaa kallonsisäiseen paineeseen ja laajentuneisiin aivokammioihin.

Varhaisella sikiökaudella ennen 20. raskausviikkoa havaittu kiistaton hydrokefalia[1] on Suomessa vuosina 1993–2009 löydetty noin 600 lapsella. Samalla aikavälillä naisista, jotka kuulivat tulevansa saamaan hydrokefalialapsen, osa päätti valita raskaudenkeskeytyksen.[2]

Suomessa syntyy vuosittain kuutisenkymmentä lasta, joilla todetaan hydrokefaliaa. Tällöin syynä voi olla esimerkiksi keskushermoston kehityshäiriö, hapenpuute tai infektiosairaus.[3]

Lapsilla vesipään tavallisin syy on meningomyeloseele, aikuisilla esimerkiksi aivokasvain tai aivokuume.

Hydrokefaluksen oireita ovat päänsärky, kouristelu, pahoinvointi, oksentelu, alentunut tajunnantaso ja joskus esimerkiksi CP-vammaisuus ja näköhäiriö. Oireet riippuvat myös paineen tasosta, ja joskus vesipää aiheuttaa ainoastaan tasapaino-ongelmia, psykomotoriikan häiriöitä, muistiongelmia ja virtsan karkailua.

Pahimmillaan hydrokefalus on hengenvaarallinen oire. Tällöin turvaudutaan leikkaushoitoon. Meningomyeloseele-henkilöillä vesipää hoidetaan asentamalla potilaalle suntti, joka vie ylimääräisen nesteen sivuaivokammioista potilaan vatsaonteloon.[4] Potilaan selviytymisennuste riippuu muun muassa vesipäisyyden aiheuttajasta. Joissakin tapauksissa on potilas menettänyt näkönsä, mutta se on erittäin harvinaista.

Hydrokefaluksen kokee alle 16-vuotiaista arviolta kahdeksan 10 000:sta.[5]

Tunnetaan joitakin tapauksia, joissa pitkälle edennyt hydrokefalia on syrjäyttänyt potilaan aivot lähes kokonaan, ilman että tällä olisi ollut vastaavia vaikutuksia potilaan henkisiin kykyihin.

Esimerkiksi vuonna 1980 professori John Lorber kertoi opiskelijasta, jolla ei ollut aivoja juuri ollenkaan. Siinä missä ihmisellä on tavallisesti 4,5 cm paksuinen aivokudos aivokuoren ja aivokammion välillä, tällä nuorella aivoista oli jäljellä enää millimetrin paksuinen vaippa. Hydrokefalian seurauksena hänen kallonsa sisus oli täyttynyt aivo-selkäydinnesteestä, joka oli painanut hänen aivonsa kasaan. Kuitenkin hänen älykkyysosamääränsä oli 126, hän oli menestynyt matematiikan opinnoissaan erinomaisesti ja hän käyttäytyi ulkoisesti normaalisti.[6]

Lancet-lehti kertoi vuonna 2007 ranskalaismiehestä, jonka aivot olivat hydrokefalian vuoksi puristuneet miltei olemattomiin. Hänkin eli normaalia elämää. Hänellä oli kaksi lasta ja hän työskenteli valtion virkamiehenä.[7][8]

Tiedetoimittaja Jani Kaaro toteaa, että tällaiset tapaukset ovat poikkeuksia. Niissä häiriö on tapahtunut varhain lapsuudessa, jolloin aivot ovat voimakkaan kehityksen tilassa ja erityisen sopeutumiskykyisiä muutoksiin. Silloin aivot voivat korvata menetetyn tilavuutensa kasvattamalla tiheyttä toisaalla tai siirtämällä kyseisen alueen tehtäviä toiselle aivoalueelle.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Willy Serlo: Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim www.duodecimlehti.fi. 1992. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim. Viitattu 30.1.2021.
  2. Epämuodostumat. Annukka Ritvanen Epämuodostumarekisteri THL, Helsinki - PDF Free Download docplayer.fi. Viitattu 30.1.2021.
  3. http://www.hus.fi/default.asp?path=1,32,660,548,2719,5943,6529
  4. Jolma, Mirjami: Mikä hydrokefalia on? mmc.metachronos.fi. Viitattu 19.6.2008.
  5. http://datero.ruskis.fi/datero/datero96-98/suomi/hankkeet/verkkokirja/liikuntavammaiset/tausta/hydrokef.htm
  6. R. Lewin: Is your brain really necessary?. Science, 12.12.1980, nro 4475, s. 1232–1234. PubMed:7434023. doi:10.1126/science.7434023. ISSN 0036-8075. Artikkelin verkkoversio. en
  7. Lionel Feuillet, Henry Dufour, Jean Pelletier: Brain of a white-collar worker. The Lancet, 21.7.2007, nro 9583, s. 262. PubMed:17658396. doi:10.1016/S0140-6736(07)61127-1. ISSN 0140-6736. Artikkelin verkkoversio. English
  8. New Scientist: Man with tiny brain shocks doctors New Scientist. Viitattu 19.3.2021. (englanniksi)
  9. Selviäisikö ihminen kokonaan ilman aivoja? Seura.fi. 22.7.2016. Viitattu 19.3.2021.
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hydrokefalus.

 

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.