Huutijärvi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Huutijärven kylää Kangasalla. Hämeenkyrön Huutijärvestä on eri artikkeli.
Huutijärven koulu

Huutijärvi on osa-alue, kylä ja kaupunginosa 14[1] Kangasalan keskustan kaakkoispuolella Pirkanmaalla. Kylässä oli vuoteen 1604 Sarsanvirta, jossa vesi virtasi Längelmävedestä Roineeseen ja jossa oli myllyjä. Vuonna 1604 Sarsanvirta kuivui Kostianvirran synnyttyä Pälkäneellä. Virran rannalta on löydetty useita kivikautisia asuinpaikkoja, ja alue on eräs Suomen vanhimmista tunnetuista asuinalueista jääkauden jälkeiseltä ajalta. Kylän koillispuolella virtaa Vääksynjoki Vesijärvestä Längelmäveteen. Längelmäveden nykyinen lasku-uoma on Kaivannon kanava, joka sijaitsee pari kilometriä Huutijärveltä kaakkoon.

Kylä on ollut keskiajalla myös merkittävä teiden risteyskohta; siellä yhtyivät Kangasalan kautta kulkevaa harjujaksoa seurannut Etelä-Suomen tärkeimpiin kuulunut maantie Hämeestä Pohjanmaalle sekä historiallinen Vanha Laukaantie, joka lähti Längelmäveden ja Vesijärven välistä kannasta pitkin Länkipohjan ja Jämsän kautta Keski-Suomen suuntaan. Huutijärvellä toimi myös kestikievari. Päätieverkon numeroinnin myötä Huutijärvestä tuli 1930-luvun lopulla Tampereen ja Hämeenlinnan välisen valtatie 3:n, Tampereen ja Lahden välisen valtatie 12:n sekä Tampereen ja Jyväskylän välisen valtatie 9:n risteyskohta. Parikymmentä vuotta myöhemmin valmistui uusi tieyhteys (nykyisin seututie 325) Huutijärveltä Sahalahden ja Kuhmalahden kautta Kuhmoisiin. Valtatie 9 siirrettiin 1970-luvulla kulkemaan Tampereelta Kangasalan pohjoisosien kautta Orivedelle ja samoihin aikoihin valmistui valtatie 12:n uusi linjaus noin kilometrin päähän vanhasta tienristeyksestä.

Etymologinen tausta kylän nimelle lienee se, että virran yli kulki lautta, ja mikäli se oli toisella rannalla, jouduttiin huutamaan, jotta se tuli yli. Kylässä on muun muassa huoltoasema, lähikauppa, hautausmaa, ammattikoulu ja kalanviljelylaitos. Kylässä on myös oma ala-aste, Huutijärven koulu. Kylästä löytyy myös Wääksyn kartano, jossa asui 1500-luvulla Juhana Herttuan rakastettu Kaarina Hannuntytär.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]