Koordinaatit: 53.67°N, 23.835°E

Hrodna

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hrodna
(Гро́дна)
Grodno, Гро́дно
Lippu
Lippu
Vaakuna
Vaakuna

Hrodna

Koordinaatit: 53.67°N, 23.835°E

Valtio Valko-Venäjä
Alue Hrodnan alue
Maininta 1116 [1]
Korkeus noin 95-160 m
Väkiluku (10/2009)  ([2]) 327 540
Suuntanumero(t) +375-15(2) (ulkomailta), 8-015(2) (maan sisäinen)[3]
Hrodnan kaupungin virallinen sivusto (venäjäksi)

Hrodna eli Grodno (valkoven. Гро́дна, ven. Гро́дно, Grodno, puol. Grodno, liett. Gardinas) on kaupunki Valko-Venäjällä, lähellä Puolan ja Liettuan rajaa. Kaupungissa asuu noin 327 540 asukasta (lokakuussa 2009).[4][2] Hallinnollisesti kaupunki jakautuu Leninskin ja Oktjabriskin piireihin.[2] Kaupunki on myös Hrodnan alueen ja ympäröivän Hrodnan piirin keskus. Kaupungin läpi virtaa Niemen-joki.[5]

Sijaintinsa ja historiansa vuoksi kaupungissa on paljon puolalaisia asukkaita, ja se on yksi roomalais-katolilaisuuden tärkeimpiä keskuksia Valko-Venäjällä.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taiteilijan näkemys Hrodnasta joskus 1500-luvun puolivälissä

Kaupunki on mainittu ensi kertaa nimellä Goroden (ven. Городень) Nestorin kronikassa 1116,[1] toisten lähteiden mukaan ensimmäinen historiallinen maininta paikkakunnasta on vuodelta 1183.[6] Siitä kehittyi Kiovan Rusjin luoteinen rajalinnoitus ja oman ruhtinaskuntansa keskus.[1]

1250-luvulla paikkakunta liitettiin Liettuan suuriruhtinaskuntaan ja Lublinin unionisopimuksen kautta 1569 osaksi Puola-Liettuaa. Sekä Liettuan suuriruhtinaskunnassa, että Puola-Liettuan vuosina kaupunki oli toisinaan hallitsijoiden tai valtiollisen radan kokoontumispaikka.[6][1]

Vuonna 1795 Venäjän keisarikunta sai kaupungin kolmannessa Puolan jaossa. Kaupungista tuli 1801 Venäjän Grodnon kuvernementin keskus. Vuonna 1863 kaupunki oli seudun maaseutuasukkaiden (talonpoikien) kapinan keskuspaikka.[6][1]

Näkymä Niemen-joen yli Hrodnan vanhaan ja uuteen linnaan
Hrodnan piirin hallintorakennus ja etäisyyksien nollapiste.
Hrodnan maakuntateatteri (1984). Arkkitehdeina toimivat G. Matšulski ja A. Parkhuta, pääsisäänkäynnin veistos kuvanveistäjä Leonid Zilberin työ.
Hrodnan rautatieasemaa.
Katolinen Pyhän Francisco Xavierin kirkko

Ensimmäisessä maailmansodassa Saksa valtasi kaupungin 1915 ja Neuvosto-Venäjä luopui Grodnosta Brest-Litovskin rauhassa 1918. Saksalaisten alaisuudessa järjestettiin ensimmäinen itsenäinen Valko-Venäjän valtio, Valko-Venäjän kansallinen tasavalta Minskissä, joka julisti itsensä itsenäiseksi maaliskuussa 1918. Sen rada kuitenkin pakeni Hrodnaan.lähde?

Puolan-Neuvosto-Venäjän sodan puhjetessa saksalaiset luovuttivat 27. huhtikuuta 1919 kaupungin Puolan 1918 perustetulle tasavallalle, joka miehitti sen seuraavana päivänä. Puna-armeija valloitti sen 19. heinäkuuta 1920 ja Neuvosto-Venäjä lupasi luovuttaa sen Liettualle. Puolan armeija valtasi kaupungin takaisin 23. syyskuuta, ja Riian rauhassa se jäi Puolalle.

1920-luvulla kaupunki oli yksi Puolan armeijan merkittävimpiä tukikohtia ja juutalaisen kulttuurin keskus, olihan asukkaista 42 % juutalaisia. Puolan hallitus kielsi valkovenäjän kielen käytön ja koulut suljettiin.lähde?

Vuonna 1939 kaupungissa käytiin jälleen kiivaita taisteluja puna-armeijan ja puolalaisten välillä 20.–22. syyskuuta. Molotov-Ribbentropin sopimuksen mukaan kaupunki kuului Neuvostoliitolle ja se liitettiin Valko-Venäjän SNT:aan ja puolalaiset asukkaat siirrettiin pois. Saksalaiset miehittivät kaupungin 1941. Heinäkuuhun 1944 kestäneen miehityksen aikana juutalaiset asukkaat tuhottiin keskitysleireillä.lähde?

Vuodesta 1945 kaupunki on kuulunut Valko-Venäjään.

Asukasluvun kehitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuosi 1811[7] 1840[8] 1863[7] 1897[9] 1914[7] 1939[6] 1959[10] 1970[11] 1979[12] 1989[13] 2009[2]
Väkiluku &&&&&&&&&&010500.&&&&0010 500 &&&&&&&&&&015526.&&&&0015 526 &&&&&&&&&&026200.&&&&0026 200 &&&&&&&&&&046919.&&&&0046 919 &&&&&&&&&&059200.&&&&0059 200 &&&&&&&&&&049000.&&&&0049 000 &&&&&&&&&&072943.&&&&0072 943 &&&&&&&&&0132471.&&&&00132 471 &&&&&&&&&0194775.&&&&00194 775 &&&&&&&&&0270535.&&&&00270 535 &&&&&&&&&0327540.&&&&00327 540

Rakennuksia ja korkeakouluja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hrodna on kolmen Valko-Venäjän valtiollisen yliopiston sekä maan roomalais-katolisen pappisseminaarin kotikaupunki.[14][15] Yliopistot ovat Janka Kupalan mukaan nimetty Hrodnan valtionyliopisto, Hrodnan lääketieteellinen valtionyliopisto ja Hrodnan maataloudellinen valtionyliopisto. Esimerkiksi lääketieteellisessä yliopistossa on paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Ylempi teologinen katolinen seminaari on yksityinen, roomalais-katolilaisia pappeja opettava korkeakoulu. Näiden lisäksi korkeakoulutusta antaa kaupungissa ainakin valtiollisen musiikkiakatemian sivutoimipiste.[16]

Liikenneyhteydet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Valko-Venäjän rautateiden Hrodnan rautatieasema (Ulitsa Budennogo 37, radan länsipuolella)
  • Hrodnan linja-autoasema (Krasnoarmeiskaja Ulitsa 7a, Prospekt Kosmonavtovin pohjoispuolella ja junanradan itäpuolella)
  • Hrodnan lentoasema sijaitsee kaupungin ulko- ja itäpuolella Obukhovossa, Hrodnan piirissä

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Grodno (Slovar sovremennih geografitšeskih nazvanii 2008) Geografitšeskaja entsiklopedija- kokoelmaverkkotietosanakirjan artikkelien nettiversio. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  2. a b c d Перепись населения Республики Беларусь 2009 года, Таблица 1.2, ЧИСЛЕННОСТЬ НАСЕЛЕНИЯ ОБЛАСТЕЙ И РАЙОНОВ - Гродненская (pdf) (Valko-Venäjän tasavallan väestönlasku 2009, Väestö alueissa ja piireissä - Grodnan alue) 5.8.2010. belstat.gov.by. Viitattu 25.12.2010. (venäjäksi)
  3. Grodneskaja oblast: Telefonnyje kody belindex.ru. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  4. Population Census 2009 (Väestönlaskusta 2009) 3.11.2010. National Statistical Committee of the Republic of Belarus, belstat.gov.by. Viitattu 25.12.2010. (englanniksi)
  5. БЕЛАРУСЬ АВТОДОРОЖНАЯ (Belarus Avtodorožnaja) 1:1 200 000. Minsk: Квадрограф, 2008. (venäjäksi)
  6. a b c d Grodno (Suuren neuvostotietosanakirjan eli Bolšaja sovetskaja entsiklopedijan (BSE) kaupunkiartikkelin verkkoversio) 1969—1978. dic.academic.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  7. a b c Glava 3. Obštšaja harakteristika dinamiki tšislennosti gorodskogo naselenija za 1811-1913 gg. (Osa 3. (Venäjän keisarikunnan) Kaupunkiväestön dynamiikan yleisiä piirteitä vuosina 1811-1913.) istmat.info. Viitattu 26.1.2014. (venäjäksi)
  8. Statistitšeskija tablitsy o sostojanii gorodov Rossijskoi imperii. (Tilastotaulukoita Venäjän keisarikunnan kaupungeista (1840). Grodno löytyy julkaisun sivulta 13/41 otsikon Grodnenskaja gubernija yhteydestä.) Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  9. demoscope.ru: Pervaja Vseobštšaja perepis naselenija Rossijskoi imperii 1897 g., Grodnenskaja gubernja. (Venäjän keisarikunnan väestönlaskenta 1897. Grodnon (Hrodnan) kuvernementti) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  10. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1959 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1959. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  11. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1970 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1970. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  12. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1979 g. (krome RSFSR) (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1979. Muut neuvostotasavallat kuin Venäjä.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  13. demoscope.ru: Vsesojuznaja perepis naselenija 1989 g. Gorodskoi. (Koko Neuvostoliiton kattava väestönlaskenta 1989.) Демоскоп Weekly, demoscope.ru. Viitattu 2013-04-30. (venäjäksi)
  14. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - State-owned institutions 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  15. The Ministry of Education of the Republic of Belarus: Institutions of Higher Education (in Belarus) - Privately-owned institutions 2008+. Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)
  16. The Belarusian State Academy of Music: The Belarusian State Academy of Music - Departments Viitattu 10.6.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hrodna.