Hollolan kunnanvaltuusto

Wikipedia
Ohjattu sivulta Hollolan kunnallisneuvosto
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kunnanvaltuusto
Hollolan vaakuna
Kunta Hollola
Valtuutettuja 43
Johto Juha Rehula (pj.)
Kari Tamminen (1. vpj.)
Pasi Jalonen (2. vpj)

Hollolan kunnanvaltuusto on Hollolan kunnan korkein päättävä elin, jossa on viisi valtuustoryhmää. 1918 Hollolassa kunnanvaltuuston valtaa kansanvaltuuskunnalle jääneenä alueena käytti Hollolan kunnallisneuvosto.

Hollolan kunnanvaltuutetut 2013[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikiaineisto
Wikiaineistossa on lähdetekstiä aiheesta:
Valtuutettu Puolue
Erkki Arvila SDP
Marja Engman Keskusta
Ville Holopainen Kokoomus
Arto Hottola Kokoomus
Kristiina Hämäläinen Kokoomus
Kari Hyytiäinen SDP
Tapani Ihalainen Kristillisdemokraatit
Mia Kiiski Kokoomus
Mari Kurisjärvi SDP
Aino Lindeman SDP
Anne Louhelainen Perussuomalaiset
Toini Louekoski-Huttunen SDP
Helena Maattola Kokoomus
Heikki Mantere Kokoomus
Salamat Masih Kokoomus 10/2012
Keskusta 2009-2012
Jarkko Niemi SDP
Heli Nurminen Keskusta
Kati Palm Perussuomalaiset
Lasse Peltonen SDP
Veli Penttilä Kokoomus
Pasi Pälsi Kristillisdemokraatit
Kati Pölönen Keskusta
Markku Pulkkanen Kokoomus
Seppo Rantanen Vasemmistoliitto
Juha Rehula Keskusta
Keijo Rinne SDP
Jari Ronkainen Perussuomalaiset
Tuulia Salo Keskusta
Kari Sulonen Kokoomus
Jari Salminen Perussuomalaiset
Matti Siirola Keskusta
Hannu Siljander Perussuomalaiset 12/2012-
Kokoomus (vaalit) 10/2012-12/2012
Juhani Sirkiä Perussuomalaiset
Tatu Söyrilä Kokoomus
Anna-Kaarina Taarasti Keskusta
Ilkka Talasranta Kokoomus
Jarmo Talvitie Vasemmistoliitto
Veli-Matti Tanhuva Perussuomalaiset
Mira Tiirikainen Perussuomalaiset
Timo Tuominen Perussuomalaiset
Kristiina Vanhala-Selin Vihreä liitto
Harri Vinnamo Keskusta
Eero Virta Kokoomus

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1910[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kuntakokous perusti kunnanvaltuuston 3. lokakuuta 1910 ja 15. joulukuuta 1910 pidetyissä kokouksissa asetuksen mukaisesti. Ensimmäisessä kuntakokouksista valtuuston asettamista kannatti 27 henkilöä 896 veroäyrin äänimäärällä ja vastusti 12 henkilöä 101 veroäyrin äänimäärällä. Ensimmäisen kokouksen päätös saatettiin Hämeen läänin kuvernöörille tiedoksi 6. joulukuuta. Toisessa kokouksessa kunnanvaltuuston asettaminen hyväksyttiin 1 726 äyrin äänimäärällä 79 äyrin äänimäärtä vastaan miltei yksimielisesti. Ensimmäisen kunnanvaltuustoon valittiin 25 kunnanvaltuusmiestä.

Ensimmäinen kunnanvaltuusto kokoontui 28. tammikuuta 1911 kuntakokouksen puheenjohtajan, herastuomari ja taloustirehtööri Emil Turvan kokoonkutsumana. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Emil Turva, varapuheenjohtajaksi opettaja Juho Keveri, joka toimi myös valtuuston sihteerinä. Turva toimi niin kuntakokouksen kuin kunnanvaltuustonkin puheenjohtajana vuoteen 1917.

Kunnanvaltuuston toimiaika oli kolme vuotta siten, että vuosittain vaihtui 1/3 kunnanvaltuuston jäsenistä kuntakokouksen päätösten mukaisesti. Lautakuntia ei ollut, vaan vaivaishoidosta, terveydenhuollosta ja taksoituskesta koskevia kysymyksiä käsitteli kunnanvaltuusto suoraan. Kunnanhallitusta vastaavan kunnallislautakunta kokoontui luona kunnalliskodissa.

1914-1917[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunta ehdotti Lahden sotilassairaalan perustamista. 8. syyskuuta 1916 päätettiin ensimmäisten työttömyystöiden järjestämisestä.

1917 oli elintarvikepula käynyt kireäksi ja Hollolan kunnanvaltuusto päätti 27. maaliskuuta1917 anoa lupaa takavarikoida maanviljelijöitä yli oman tarpeen oleva syömävilja valtuuston asettaman elintarvikekomitean tai sen määräämien henkilöiden toimesta. Kuntakokous kuitenkin päätti ottaa lainaa 100 000 markkaa viljanostoihin sekä myydä kunnan lainajyvämakasiinista viljaa.

27.3.1917 ilmoitti järjestäytynyt työväestö, että kunnanvaltuuston jäsenet voisivat vapaaehtoisesti erota, jotta kunnalliskokous voitaisiin nimittää tilalle työväkeä.

Kunnallisneuvosto 1918[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnallisneuvosto oli keväällä 1918 Hollolan kunnanvaltuuston korvannut paikallinen päätöksentekoelin. Hollolan kunnallisneuvosto piti ensimmäisen kokouksensa 12. helmikuuta 1918 Lahden kansakoululla. Kunnallisneuvoston puheenjohtajana toimi J. E. Mattila ja sen pöytäkirjanpitäjänä J. O. Päiväsalo. Jäseniä kokonaisuudessaan kunnallisneuvostossa oli toista kymmentä.

Kunnallisneuvosto anoi Lahden punakaartilta vapautusta sen jäsenten tehtävistä kokousten ajaksi, elleivät nämä olleet rintamapalveluksessa. Lisäksi pyydettiin kokouspaikaksi Loviisankatu 8:ssa sijaitsevan rakennuksen alasalia. Kunnallisneuvosto kokoontui seuraavissa kokouksissaan Lahden työväentalolla, Lahden säästöpankin talolla ja viimeisiksi kokouksikseen Lahden kauppakoululla. Kokouksia järjestettiin 12. helmikuuta 1918-31. maaliskuuta 1918 välisenä aikana kahdeksan.

Kunnallisia lautakuntia vastasivat järjestysasiain valiokunta, raha-asiain jaosto ja erikoisasiain jaosto.

Hollolan kunnanvaltuuston kunnanhallitusta tarkoittavaa kunnallislautakuntaa vastasi asetettu kunnallistoimikunta, joka hoiti kunnan rahastoja ja kirjanpitoa. Maaliskuun 1918 alussa perustettiin kunnankirjurin ja rahastonhoitajan toimet, johon valittavalla tuli olla 10 000 markan takuu, työväenyhdistyksen suositus sekä muut pätevyystodistukset. Kahdesta hakijasta rahastonhoitajaksi valittiin Toivo Leino Hyvinkäältä, jonka palkkapyyntö oli 600 markkaa. Leinon olisi pitänyt astua toimeensa 1. huhtikuuta 1918, mutta tästä ei ole tietoa.

Kunnallisneuvosto valitsi kansakoulujen johtokunnat ja jakoi kunnan kahdeksaan köyhäinhoitopiiriin. Oikeudenkäyttöä varten perustettiin Hollolan vallankumoustuomioistuin, jonka kokouspaikaksi anottiin Lahden punaiselta kaartilta Lahden säästöpankin rakennuksesta kihlakunnanoikeuden entistä huoneistoa. Yleiseksi syyttäjäksi valittiin Otto Savio Tornatorilta, joka oli järjestäytyneen työväenkokouksen ehdokas.

31. maaliskuuta 1918 kokouksessaan kunnallisneuvosto asetti järjestyslautakunnan kansanvaltuuskunnan ohjeiden mukaisesti.

Ongelmana hallinnossa oli rahapula, koska osassa pankeista ei ollut rahaa ja osa oli kiinni. Rahoitusta päätettiin hankkia Suomen pankista ja toimittamalla kunnallisverotus uudelleen. Perustettiin tutkijalautakunta laatimaan veroluetteloa. Lopuksi valitiin toinen tutkijalautakunta, jolloin edellisestä tuli verolautakunta.

Kansanvaltuuskunta oli myöntänyt 3 000 000 markkaa hätäaputöihin, joista Hollolan kunnallisvaltuusto anoi 100 000 markkaa. Tätä J. E. Mattila kävi anomassa Helsingistä. Hätäaputöistä poistetut selittivät maaliskuussa olleensa sairaita ja pyrkivänsä lääkärintodistuksen perusteella uudelleen kunnalle töihin. Kunnallisneuvosto päätti supistaa hätäaputöitä välttämättömimpiä lukuun ottamatta ja sijoittaa kaartin ulkopuolelle jääneet asekuntoiset asemille, halkotarhoihin ja muihin valtion toimiin. Naisille oli järjestetty työkoti, jonka tappio oli maaliskuun loppuun mennessä 5 000 markkaa, minkä vuoksi sen toimintaa supistettiin. Nuoria ja perheettömiä naisia pyrittiin sijoittamaan muihin töihin.

Hollolan kunnallisneuvosto suunnitteli myös työn- ja paikanvälitystoimistoja, joka päätettiin jättää työttömyyskomitean tehtäväksi. Se päätettiin perustaa Lahteen. Tilat vuokrattiin Hannes Alestalolta ja toiminnan oli määrä alkaa huhtikuun alussa.

Hollolan kunnallisneuvoston toimintaedellytykset lakkasivat, kun Saksan Itämeren divisioona ja suojeluskunnat valtasivat Hollolan, minkä seurauksena Hollolan kunnanvaltuusto tuli jälleen valtaan.

Paikkajako vaaleittain[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnassa on kymmenen äänestysaluetta: 01 Salpakangas, 02 Soramäki-Tiilikangas, 03 Kartano, 04 Herrala, 05 Nostava, 06 Miekkiö, 07 Länsi-Hollola, 08 Kirkonseutu, 09 Pyhäniemi ja 10 Vesikansa.[1]

Aluejako näkyy myös joidenkin puolueiden kunnallisessa järjestäytymisessä, jossa on vahvoja alueosastoja.

Kaksi valtuustoryhmää[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aluksi Hollolan kunnanvaltuustossa, joka koottiin itsenäisyyden saavuttamisen jälkeen uuden kunnallisen vaalilain mukaan yleisillä ja yhtäläisillä vaaleilla, ei ollut puoluejakoisia valtuustoryhmiä, vaan ryhmät toimivat jakautuneina sosialistien yhteiseen ryhmään ja porvarien yhteiseen ryhmään.lähde?

vaalit paikat
Porvarit Sosialistit
1922 14 16
1923 15 15
1924 17 13
1925 18 12
1928 16 13
1930 17 12
1936 13 6

Vaalitulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP Kok. SKDL
Vas.
SKL
KD
Kesk. SMP
PS
LKP Vihr. Muut
1968 7 9 5 8 2 71,2%
1972 8 8 6 1 5 1 1 73,6%
1976 8 11 6 3 6 -- 1 77,5%
1980 11 15 6 4 6 -- 1 78,4%
1984 11 16 4 3 8 1a 73,5%
1988 12 15 3 3 8 -- 1 1b 67,5%
1992 12 14 4 2 8 -- 3 -- 70,0%
1996 11 16 3 3 8 2 60,8%
2000 10 15 3 3 10 2 -- 54,7%
2004 10 14 2 6 10 1 -- 59,8%
2008 9 16 1 3 10 3 1 62,6%
2012 7 14 2 3 8 8 1 -- 61,2%
a Hollolan demokraattinen kunnallisjärjestö ry:n yhteislista[2]
b Demokraattinen Vaihtoehto
Lähteet: Tilastokeskus[3][4], Oikeusministeriö[5]

Kokoomuksen vaalilistalta kunnallisvaaleissa 2012 valittu Hannu Siljander siirtyi ennen valtuustokauden alkua Perusuomalaisten valtuustoryhmään, mikä teki siitä toiseksi suurimman valtuustoryhmän yhdeksällä kunnanvaltuutetulla.

Kunnallisjärjestöt ja yhdistykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan kunnanvaltuustossa on kuusi valtuustoryhmää, joista uusin on Perussuomalaisten ryhmä, joka muodostui 2008 kunnallisvaaleissa.

Hollolan Keskusta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolassa on Suomen Keskustaan liittyen kahdeksan yhdistystä, jotka toimivat Keski-Hollolassa, Länsi-Hollolassa, Miekkiössä, Pyhäniemessä, Salpakankaalla, Vesikansassa ja Tennilä- Voistiossa. Lisäksi on Keskustanaisten Hollolan osasto.[6] Hollolan keskustalla on yksi kansanedustaja, Juha Rehula.

Hollolan Kokoomus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan Kokoomuksen muodostavat kaksi yhdistystä: Hollolan Kokoomus ry ja Salpakankaan Kokoomus ry. Kumpikin yhdistys asetti eduskuntavaaleihin 2007 yhden ehdokkaan, Sari Hyytiäisen ja Heikki Mantereen.

Hollolan Kokoomuksen piiristä viimeinen Hämeen vaalipiiristä valittu kansanedustaja on Timo Seppälä, joka ei asettunut enää ehdokkaaksi vuoden 2007 vaaleissa. Timo Seppälää ennen kansanedustajana oli Kyösti Toivonen, joka valittiin eduskunnan päätöksellä 1995 myös yhdeksi Suomen ensimmäisistä Euroopan parlamentin jäseneksi Suomen liittyessä Euroopan unioniin. Kyösti Toivonen on toistaiseksi ainut Päijät-Hämeestä europarlamenttiin valittu.

Kunnallisvaaleissa 2004 valittiin Hollolan kunnanvaltuustoon yhdeksän kokoomuslaista kunnanvaltuutettua Hollolan Kokoomus ry:stä ja neljä Salpakankaan Kokoomus ry:stä. Edellisen piiristä neljä on kunnanhallituksen jäsentä sekä heistä valittiin myös Hollolan teknillisen lautakunnan ja ympäristölautakunnan puheenjohtajat.

14 kunnanvaltuutetulla Hollolan Kokoomus ry ja Salpakankaan Kokoomus ry. muodostavat Hollolan kunnanvaltuuston suurimman valtuustoryhmän. Yhteensä kunnanvaltuutettuja on 43, joista Kokoomuksen perusyhdistyksistä 33%.

Hollolan Perussuomalaiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan Perussuomalaisten valtuustoryhmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan Perussuomalaiset saivat kunnallisvaaleissa 2008 kolme kunnanvaltuutettua. Kunnallisjärjestön yhteystietoja ei ole Perussuomalaisten Hämeen piirin palvelussa saatavilla.[7] Hollolan perussuomalaisilla ei ole rekisteröityä yhdistystä.

Hollolan Maaseudun Puolue ja SMP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perussuomalaisten toimintaa edeltäneella Suomen Maaseudun Puolueella oli toimintaa Hollolassa 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. 1968 kunnallisvaaleissa Suomen Maaseudun Puolueen vaalilista sai 298 ääntä, millä sai kaksi valtuustopaikkaa Hollolan kolmekymmentäyksivaltuutettuiseen kunnanvaltuustoon. 1972 kunnallisvaaleissa äänimäärä lisääntyi 316:een, millä sai yhden valtuustopaikan. 1976 kunnallisvaaleissa äänimäärä oli 143, jolla ei saanut enää valtuustopaikkaa.

Suomen Maaseudun Puolueella oli toimintaa Hollolassa 1960- ja 1970-luvun vaihteessa. 1968 kunnallisvaaleissa Suomen Maaseudun Puolueen vaalilista sai 298 ääntä, millä sai kaksi valtuustopaikkaa Hollolan kolmekymmentäyksivaltuutettuiseen kunnanvaltuustoon. 1972 kunnallisvaaleissa äänimäärä lisääntyi 316:een, millä sai yhden valtuustopaikan. 1976 kunnallisvaaleissa äänimäärä oli 143, jolla ei saanut enää valtuustopaikkaa.

Hollolan SDP[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan Sosialidemokraattinen Kunnallisjärjestö ry on Hollolan SDP:n kunnallisjärjestö. Muita yhdistyksiä ovat Hakosilta-Nostavan Sos.Dem. Yhdistys ry, Herralan Työväenyhdistys ry, Hollolan Työväenyhdistys ry, Keski-Hollolan Sosialidemokraatit ry, Salpakankaan Sos.-dem. Yhdistys ry ja Vesikansan Sos.-dem. Yhdistys ry.

Hollolan Vasemmistoliitto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan Vasemmistoliitolla on Hollolassa yksi yhdistys, Hollolan Vasemmistoliitto ry, jonka puheenjohtajana toimii Seppo Rantanen.

Hollolan Vihreät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hollolan vihreät ry on Hollolan vihreiden kunnallisjärjestö.[8] Yhdistyksen jäsenten piirissä on muun muassa luonnonsuojeluharrastusta.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2008/s/tulos/aluetulos_098001.html
  2. Kunnallisvaalit 1984 (Tilastokeskus), s. 109.
  3. Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976-2012 (Tilastokeskus 2012)
  4. Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 62–63.
  5. Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012).
  6. http://www2.keskusta.fi/Suomeksi/Piirit/Paijat-Hame/Suomeksi/Kunnat/Hollola/Keskusta__Hollolassa/Paikallisyhdistykset.iw3
  7. http://www.perussuomalaiset-hameen-piiri.com/paikallisjarjestot1.html
  8. http://www.kristiinavanhala-selin.net/?page_id=5