Hohler Felsin Venus

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hohler Felsin Venus
Idolia säiytetään Blaubeurenin museossa.

Hohler Felsin Venus eli Schelklingenin Venus (saks. Venus vom Hohle Fels, vom Hohlen Fels; Venus von Schelklingen) on kivikautinen venusveistos, joka on löydetty Saksasta läheltä Schelklingenin kaupunkia. Se on iältään noin 35 000–40 000 vuotta ja kuuluu varhaiseen Aurignacin kulttuuriin, joka oli vallalla myöhäispaleoliittisen kauden alussa, jolloin Homo sapiensia (Cro-Magnonin ihminen) esiintyi ensimmäisen kerran Euroopassa.

Hohler Felsin Venuksen löytäminen varhentaa muutamalla tuhannella vuodella vanhimman esihistoriallisen veistoksen löytämisen ja ylipäänsä vanhimman tunnetun esittävän taiteen löydön[1] ja vahvistaa, että taideteoksia on tehty koko Aurignacin ajan.[2]

Veistos löydettiin syyskuussa 2008 Hohler Felsin luolasta, joka sijaitsee lähellä Schelklingeniä Baden-Württembergissä, noin 15 kilometriä Ulmista länteen. Löydön teki Tübingenin yliopiston ryhmä, jota johti arkeologian professori Nicholas Conard, joka ilmoitti löydöstä Naturessa.[3]

Mammutin torahampaasta valmistettu veistos esittää naisen ruumista, jossa korostuvat häpy ja rinnat ja jota siksi pidetään hedelmällisyyteen liittyvänä taikaesineenä. Pään sijasta veistoksessa on lenkki, josta se on voitu pujottaa riipusnauhaan. Arkeologi John J. Shean mukaan veistoksen valmistaminen on saattanut kestää ”kymmeniä ellei satoja tunteja”.[4] Veistos löydettiin noin 20 metrin päästä luolan sisäänkäynnistä ja noin kolmen metrin syydestä nykyisestä maanpinnasta. Se on oli palasina, joista kuusi on löydetty, mutta vasen käsivarsi ja olkapää puuttuvat vielä.

Schwabenin Juran alueella on luolia, joista on paljastunut mammutinluisia veistoksia myöhäispaleoliittiselta ajalta noin 25 esinettä. Niihin kuuluu Hohlenstein-Stadelin leijonaihminen ja vanhin tunnettu soitin, mammutinluinen huilu. Tämä esinelöytöjen keskittymä 30 000–40 000 vuoden takaa on ainutlaatuinen koko maailmassa, ja Conard arvelee, että silloisten ihmisten ansioksi voidaan lukea paitsi figuratiivinen taide ja musiikki, myös uskonnon alkuvaiheet.[5][4] Muita samasta luolakerroksesta löydettyjä esineitä ovat piikivisen tulentekovälineen sirpaleet, työstetty luu ja mammutinluu sekä erilaisten eläinten jäännökset, kuten tarpaani, peura, luolakarhu, mammutti ja vuorikauris.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Etelä-Afrikasta Blombosin luolasta löydettyjä ristikkokuvioisia kaiverruksia noin 75 000 vuoden takaa on toisinaan pidetty "abstraktina taiteena".
  2. Henderson, Mark: Prehistoric female figure ‘earliest piece of erotic art uncovered’ The Times. 13.5.2009. Viitattu 13.5.2009.
  3. Conard, Nicholas J.: A female figurine from the basal Aurignacian of Hohle Fels Cave in southwestern Germany. Nature, 2009, nro 459, s. 248–252. Artikkelin verkkoversio (PDF) Viitattu 13.5.2009.
  4. a b c Thomas H. Maugh II: Venus figurine sheds light on origins of art by early humans Los Angeles Times. 14.5.2009. Viitattu 14.5.2009.
  5. Älteste Menschenfigur der Welt gefunden, Südwestrundfunk, 14.5.2009.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]