Hilda Hotti
Hilda Maria Hotti, os.Leikas (18. elokuuta 1879 – 30. lokakuuta 1958 Helsinki) oli suomalainen Juvan Mäköiskylässä asunut unissasaarnaaja.[1][2]
Hilda Hotti koki ensimmäisen uskonnollisen herätyksensä jo rippikouluiässä mutta horrostiloihin hän alkoi vaipua vasta vuonna 1910 vaikeiden ruumiillisten ja henkisten kärsimysten jälkeen. Hän aloitti pian myös unissasaarnaamisen useimmiten joka kuukauden 20. päivän tienoilla. Hotti teki saarnamatkoja myös Juvan ulkopuolelle Puumalaan, Sulkavalle, Joroisiin, Sääminkiin, Mikkeliin, Lappeenrantaan, Savitaipaleelle, Ruokolahdelle ja Parikkalaan. Joissain saarnatilaisuuksissa Hotti piti myös kävelysaarnoja, joiden aikana hän kiersi puhuttelemassa ihmisiä, paljastaen heidän syntinsä ja kehotti tekemään parannuksen. Hotti järjesti noin kolme kertaa vuodessa, helmi-, kesä- ja syyskuun 19. päivän tienoilla suuria juhlaseuroja, joihin tuli vieraita myös kauempaa. Ensimmäisissä suurissa juhlaseuroissa, jotka pidettiin Mäköiskylässä vuonna 1918 väitetään olleen paikalla jopa 2 000 sanankuulijaa. Hotin kanssa saarnasi usein sulkavalainen Aino Virta. Voimakkaimmillaan tämä herätysliike oli vuosina 1918–1921.[1]
Hotilla oli esikuvana pohjoissavolainen unissasaarnaaja Karoliina Utriainen (1843–1929), jonka saarnoja hän oli päässyt lapsena ja nuorena kuulemaan tämän kiertäessä Etelä-Savossa. Teologi Aarni Voipio kävi syksyllä 1919 Juvalla ja lähikunnissa "saarnataudin" ollessa voimakkaasti leviämässä ja kirjoitti havainnoistaan kirjan Suomalaisia unissasaarnaajia (Otava 1919). Juvalla hän tapasi Hotin ohella unissasaarnaaja Saara Hämäläisen ja paikkakunnalla vierailleen unissasaarnaaja Eino Teräksen.[1]
Hotti meni vuonna 1921 toisen kerran naimisiin lappeenrantalaisen laivurin Erik Suhosen kanssa ja muutti Puumalaan. Etelä-Juvan herätysliikkeen toiminta hiipui hänen muutettuaan pois vaikka Juvalle jäikin muita unissasaarnaajia kuten Matilda (Tilda) Kotro, Adam Härkönen ja Mari Piikki. Uusi aviomies Erik Suhonen vastusti Hotin saarnamatkoja, joten vastaavaa herätysliikettä ei syntynyt Puumalassa. Hotti sai uudessa avioliitossaan yhden lapsen ja hän aloitti saarnaamisen uudelleen 1930-luvulla. Herätysliike ei saavuttanut Juvalla entistä suosiota, mutta Hotin saarnamatkat ulottuivat nyt myös suurempiin kaupunkeihin ja hän kävi ainakin Viipurissa, Kotkassa, Kuopiossa ja Helsingissä. Helsingissä monet Maria Åkerblomin liikkeen entiset kannattajat tulivat kuulemaan Hotin saarnoja. Hotti erosi miehestään vuonna 1938 ja vuonna 1939 hän syytti entistä miestään Puumalan syyskäräjillä pesänkavalluksesta.[1][3][4]
Hilda Hotti kuoli lastensa luona Helsingissä lokakuun lopulla 1958, viimeisen saarnaansa hän oli pitänyt kaksi viikkoa ennen kuolemaansa.[1]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aarni Voipio : Suomalaisia unissasaarnaajia, aiheena unissasaarnaajat Anna Kormano, Saara Hämäläinen, Eino Teräs, Hilda Hotti, Aada Rautiainen, Karoliina Utriainen ja Maria Åkerblom. Otava 1919
- Veikko Väre : Näin unissasaarnaajan ; kuv. Yrjö Rasi. Apu 51-52/1958
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Hilda Hotti ja unissasaarnaaminen Juvalla, Juvan kultturisivut
- ↑ Syntymäpäiviä, Savo, 18.08.1939, nro 188, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.07.2024
- ↑ Puumalan syyskäräjät, Vapaus, 28.10.1939, nro 123, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.07.2024
- ↑ Hajaannus åkerblomilaisten leirissä. Eronneilla uusi johtaja, unissasaarnaaja Hilda Hotti. Marialla kolmisenkymmentä uskollista, joita johtaa Alexandersson, Karjalainen, 17.12.1932, nro 143 B, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 28.07.2024