Henrik Smedjebacka

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lars Henrik Evald Smedjebacka (14. joulukuuta 1925 Teerijärvi5. marraskuuta 2012 Helsinki) oli pastori, lähetystyöntekijä, teologian tohtori, dosentti, sekä Suomen lähetysseuran lähetysjohtaja 1981–1991.

Opiskelu ja akateeminen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smedjebacka valmistui ylioppilaaksi Kokkolan ruotsinkielisestä yhteiskoulusta v. 1945. Teologian kandidaatiksi hän valmistui 1954, lisensiaatiksi 1962 ja teologian tohtoriksi 1973 Åbo Akademista. Tämän yliopiston kirkkohistorian ja missiologian dosentiksi hänet nimitettiin 1975.[1] Kirkollisissa piireissä sanottiin leikillisesti hänen kuuluneen ns. “Kokkolan mafiaan”, sillä erääseen aikaan suuri joukko suomenruotsalaisia kirkollisia vaikuttajia, mm. piispaveljekset John Vikström ja Erik Vikström sekä Gustav Björkstrand, oli kotoisin Kokkolasta.

Työura Suomen lähetysseuran palveluksessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Papiksi hänet vihittiin v. 1950, ja lyhyen Purmon pastorina vietetyn jakson jälkeen hän tuli Suomen lähetysseuran palvelukseen v. 1951. Vuodet 1955–65 hän työskenteli Suomen lähetysseuran lähetystyöntekijänä Tanganjikassa, josta tuona aikana tuli osa Tansanian liittovaltiota vuonna 1964. Ensiksi hän toimi Magoyessa vuosina 1955–57, sitten Makumiran luterilaisen pappisseminaarin luennoitsijana 1958–63 ja vuodet 1964–65 paikallisen luterilaisen kirkon eteläisen synodin presidenttinä Njombessa.[1][2]

Vuodet 1965–68 Smedjebacka työskenteli Målsrydissä Ruotsissa, minkä jälkeen Helsingissä Suomen lähetysseuran eri tehtävissä: 1968–73 ruotsinkielisen työn sihteerinä, 1973–78 kansainvälisen työn sihteerinä, 1978–81 ulkomaanosaston johtajana ja lopuksi lähetysjohtajana 1981–1991.[1]

Muu toiminta ja aikalaisarviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smedjebacka osallistui myös Kirkkojen maailmanneuvoston, Luterilaisen maailmanliiton ja Lausanne-liikkeeseen. Kun eräät tahot halusivat rajata kirkkojen ja lähetysseurojen työn ainoastaan evankeliumin julistamiseen ja opettamiseen, niin Smedjebacka kannatti näkemystä, jonka mukaan lähetystyössä tärkeällä sijalla ovat myös toiminnan sosiaalinen ja poliittinen puoli. Tämä ei ole yllättävää henkilöltä, joka toimi päiväntasaajan Afrikassa tuon alueen maiden itsenäistyessä. Smedjebacka pyrki sovittamaan toisiinsa ja mahduttamaan mukaan erilaiset näkemykset ja painotukset yhtenäiseen näkemykseen siitä, mitä lähetystyön tulisi olla. Hänen iskulauseensa oli “dynaaminen luterilainen lähetys”.[2]

Suomen lähetysseuran nykyinen johtaja Seppo Rissanen on luonnehtinut Smedjebackan työtä seuraavasti:[3]

» Henrik Smedjebacka teki merkittävän elämäntyön Suomen Lähetysseuran palveluksessa. Hänelle oli tärkeää lähetystyön kokonaisvaltaisuus, evankeliumin julistuksesta nouseva lähimmäisen palvelu. Kansainvälisissä ekumeenisissa järjestöissä Smedjebacka halusi rakentaa kirkkojen välistä yhteyttä luterilaisesta ulottuvuudesta käsin. Hän näki myös lähetystyön suuren muutoksen ajan koittaneen etelän kirkkojen tultua mukaan.»
(Seppo Rissanen)

Perhe[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Smedjebacka oli vuodesta 1951 lähtien naimisissa tanskalaisen Bodil Birgitte Windingin (1927–2012) kanssa, joka oli syntynyt Intiassa. Heidän neljästä lapsestaan kaksi syntyi Tanganjikassa.[1][4]

Julkaisut[1][5][muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruotsinkieliset julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Konde, 1956. Helsingfors: Finska missionssällskapet. 184 s.
  • Ubena, 1959. Helsingfors: Finska missionssällskapet. 200 s.
  • Vad händer i Afrika? 1961. Helsingfors: Finska missionssällskapet. 16 s.
  • Tjugofem år i Tanzania: Finska missionssällskapets insats 1948–73, 1976. Åbo: Åbo Akademi. Kyrkohistoriska arkivet vid Åbo akademi, Meddelanden 3. 130 s. ISBN 951-648-207-4.
  • I Guds fotspår, 2001. Åbo: Åbo Akademi. Kyrkohistoriska arkivet vid Åbo Akademi, Meddelanden 32. 244 s. ISBN 952-12-0889-9.
  • Hela evangeliet till hela världen, 2004. Åbo: Åbo Akademi: Kyrkohistoriska arkivet vid Åbo Akademi, Meddelanden 34. 251 s. ISBN 952-12-1303-5.

Suomenkieliset julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Konde, 1956. Helsinki: Suomen lähetysseura. 186 s. (Uusittu painos 1958.)
  • Ubena, 1959. Helsinki: Suomen lähetysseura. 199 s. Suom. Aune Krohn.
  • Mitä tapahtuu Afrikassa? 1961. Helsinki: Suomen lähetysseura. 16 s.
  • Kirkko Kilimandžaron juurella: itsenäistyvä Pohjois-Tansanian luterilainen kirkko 1940–1963, 1974. Ruots. käsikirjoituksesta suom. Tuulikki Palomurto. 151 s. Helsinki: Suomen lähetysseura. ISBN 951-624-129-8.
  • Tansaniasta tuli kutsu: Suomen lähetysseuran työosuus 1948–1973. Suom. Helinä Kuusiola. Hki: Suomen lähetysseura. 143 s. ISBN 951-624-153-0.
  • Avartuva lähetys, 1978. Ruots. käsikirjoituksesta käänt. Liisa Helminen. Kirjapaja, Helsinki. 114 s. ISBN 951-621-856-3.
  • Maailmanlähetyksen kesä, 1991. Ruotsinkielisestä käsikirjoituksesta suomentanut Liisa Helminen. 156 s. Helsinki: Kirjapaja. ISBN 951-621-978-0.

Englanninkieliset julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Lutheran Church Autonomy in Northern Tanzania 1940–1963 (väitöskirja). 1973. Acta Academiæ Aboensis. Series A, Humaniora, 0355-587X; 44,3. Åbo: Åbo Akademi. ISBN 951-648-035-7.
  • Into Many Nations…: The Finnish Missionary Society 1859–1975, 1976. Toim. Ann-Christine Marttinen, Jouko Marttinen & Henrik Smedjebacka. 40 s.
  • The Search for Church Union in East Africa, 2002. Åbo: Åbo Akademi University Press. 263 s. ISBN 951-765-091-4.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Suomen teologit — teologer i Finland 1990, s. 611. Suomen kirkon pappisliitto — Finlands kyrkas prästförbund. ISBN 952-90-2052-X.
  2. a b Vikström, John: Kristillisen lähetyksen kansainvälinen näkijä: Lähetysjohtaja Henrik Smedjebacka (nekrologi). Helsingin Sanomat, 24.11.2012, s. C 12.
  3. Rissanen, Seppo: Lähetysseuran entinen lähetysjohtaja Henrik Smedjebacka on kuollut EVLUutiset. 8.11.2012. Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Arkistoitu 13.3.2013. Viitattu 17.1.2013.
  4. Suomen Lähetysseuran seniorit: Vuonna 2012 kuolleet lähetysseniorit lahetysseniorit.fi. 2013. Viitattu 17.1.2013.
  5. fennica.linneanet.fi fennica.linneanet.fi. Viitattu 17.1.2013. [vanhentunut linkki]