Hemming Gadh

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Hemming Gadh (14501520) oli ruotsalainen poliitikko ja katolinen piispa, joka eli vaiheikkaan elämän ja teloitettiin Raaseporin linnan Hirsipuunmäellä nykyisessä Raaseporin kunnassa.[1]

Gadh opiskeli Rostockin yliopistossa. Vuonna 1479 hänestä tuli arkkipiispan kansleri, ja samana vuonna Sten Sture vanhempi lähetti Gadhin lähettilääkseen Roomaan.[2] Vuosina 1510–1512 Gadh oli Ruotsin suurlähettiläänä Lyypekissä. Hän sekaantui useisiin sotilasoperaatioihin, muun muassa Kalmarin linnan valtaukseen. Lindköpingin piispana oli Henrik Tideman. Sanotaan Hemming Gadhin järjestäneen hänen murhansa Linköpingin piispanvirkaa tavoitellessaan. Hemming Gadh valittiin Lindköpingin piispaksi vuonna 1501. Hemming Gadh oli ensin Sturepuolueen kannattaja, mutta vaihtoi sitten puolta ja meni Kristian II:n puolelle. Kuningas Kristian II ei täysin häneen luottanut ja määräsi lopulta hänet teloitettavaksi joulukuussa 1520.

Kirjailija Sakari Topelius piirtää omaleimaisen kuvan Hemming Gadhista teoksessaan Jungarin taru - tosin hän ottaa huomattavia taiteellisia vapauksia esimerkiksi kuvatessaan Gadhin loppua: niinpä hän väittää Gadhin tulleen hirttämisen sijaan mestatuksi, ei edes pyövelinkirveellä vaan tavallisella veistokirveellä.

Pyöveli oli Topeliuksen mukaan Rolof Matinpoika joka virallisen historian mukaan oli viimeinen Kalmarin Unionin ajan Viipurin linnan komentaja jonka valtaneuvos Ivar Fleming päästi vapaana lähtemään Suomesta - mistä suomalainen ylimys Niilo Grabbe oli todella vihoissaan kirjailija Santeri Ivalon mukaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Raaseporin Linnanrauniot
  2. Hemming Gadh Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 9.6.2012.
Tämä poliitikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.