Helmi Biese
| Helmi Biese | |
|---|---|
 Salon Strindbergin ottama valokuva Helmi Biesestä 1920-luvulla. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. elokuuta 1867 Helsinki |
| Kuollut | 18. lokakuuta 1933 (66 vuotta) Helsinki |
| Kansalaisuus | suomalainen |
| Taiteilija | |
| Ala | taidemaalari |
| Taidesuuntaus | realismi, symbolismi |
Helmi Katharina Biese (o.s. Ahlman; 9. elokuuta 1867 Helsinki – 18. lokakuuta 1933 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, joka tunnetaan etenkin maisemamaalauksistaan. Hän kuvasi teoksissaan erityisesti talvista luontoa ja merinäkymiä.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Biesen vanhemmat olivat kielenkääntäjänä työskennellyt filosofian maisteri Frans Ferdinand Ahlman ja venäjänbalttilainen Katarina Grigorjeff. Biese kävi Helsingin ruotsalaista tyttökoulua, missä hänen opettajanaan toimi taidemaalari Hilda Granstedt, jonka on arveltu innostaneen Bieseä taiteen pariin. Vuonna 1884 Biese aloitti opinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Fredrik Ahlstedtin johdolla. Vuonna 1890 hän siirtyi Gunnar Berndtsonin oppilaaksi ryhmään, jossa vaikuttivat myös symbolistit Magnus Enckell, Väinö Blomstedt ja Beda Stjernschantz.[1] Biese ei saanut apurahoja, jotka olisivat mahdollistaneet taideopintojen jatkamisen ulkomailla.[2]
Biese debytoi Suomen Taiteilijoiden järjestämässä näyttelyssa 1891. Hänen varhaiset maisemamaalauksensa pohjautuivat 1880-luvun realismiin ja ulkoilmamaalaukseen. 1890-luvulla Biesen taiteeseen vaikuttivat symbolismi ja japonismi. Biese hyödynsi maalauksissaan esimerkiksi japanilaisesta taiteesta tuttua pitkää ja kapeaa kakemono-muotoa. 1910-luvulla Biese maalasi monien muiden taiteilijoiden tavoin hehkuvilla ja kirkkailla väreillä.[2] Biesen tunnetuimpana teoksena on pidetty maalausta Talvinen näköala Pyynikiltä (1900), joka kuuluu Ateneumin taidemuseon kokoelmiin. Biesen taidetta on verrattu muun muassa Fanny Churbergin ja Pekka Halosen töihin. Maisemien lisäksi Biese maalasi myös kukka- ja henkilöaiheita.[1]
Biese järjesti ensimmäisen yksityisnäyttelynsä vuonna 1920. Näyttelyssä nähtiin noin 90 teosta, joista osa oli taiteilijan uran alkupuolelta.[3] Retrospektiivinen näyttely oli myyntimenestys ja yleisö otti sen innolla vastaan. Monien taidekriitikoiden mielestä Biesen taide oli kuitenkin vanhanaikaista.[2] Vuosina 1922 ja 1924 järjestettiin kaksi hänen ja Santeri Salokiven yhteisnäyttelyä.[1]
Vuonna 1888 Biese suoritti Helsingin yliopistossa piirustuksenopettajan tutkinnon Adolf von Beckerille.[1] Hän toimi vuosina 1892–1920 piirustuksenopettajana eri oppilaitoksissa[4], ensin Porvoon lyseossa 1892–1897, sitten Oulussa 1897–1898 ja lopulta Helsingin käsityöläiskoulussa, jossa hän opetti yli 20 vuoden ajan. Biese opiskeli alaa ulkomaanmatkallaan Ruotsiin ja Tanskaan vuonna 1914.[1] Matkalla hän tutustui Tukholman, Malmön ja Kööpenhaminan koti- ja taideteollisuusnäyttelyihin sekä kaupunkien kuvataidetarjontaan. Opettaminen häiritsi Biesen omaa maalaustyötä, mutta hän uskalsi jättää opetustyön vasta 1920-luvulle tullessa.[1]
Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pian Biesen kuoleman jälkeen järjestettiin Helsingissä 1935 hänen maalaustensa retrospektiivinen näyttely. Vuonna 2006 hänen töitään oli esillä Hämeenlinnan taidemuseossa.
Helmi Biesen puoliso oli vuodesta 1896 kirjanpitäjä Hjalmar Biese (k. 1925). Heidän poikansa Yrjö Moses Biese (1903–1983) oli kielitieteilijä ja englantilaisen filologian professori.[1]
Maalauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kevättalvea, 1899
- Saaristomaisema, 1899
- Talvinen näköala Pyynikiltä, 1900
- Puunkerääjät, 1901
- Talvimaisema, 1918
- Vanha mänty, 1921
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Talvinen näköala Pyynikiltä (1900). -
Rantakivet (1919). -
Tulppaaniasetelma (1916).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h Konttinen, Riitta: Biese, Helmi (1867 - 1933) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.9.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 9.3.2016.
- ↑ a b c Ilvas, Juha: Taide kuuluu talon tapoihin: Lähivakuutus-yhtiön taidehankinnat, s. 106. Helsinki: Lähivakuutus keskinäinen yhtiö, 2002. ISBN 952-91-5319-8.
- ↑ Fru Helmi Biese, Veckans porträtt Veckans Krönika 21.02.1920 no 8. Viitattu 09.09.2021.
- ↑ Helmi Biese taiteilijamatrikkelissa
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Helmi Biese Wikimedia Commonsissa
- Helmi Biesen teokset Kansallisgallerian kokoelmissa (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||
