Helene (kaupunki)
| Helene | |
|---|---|
| Ἑλένη | |
| Sijainti | |
  Helene |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Kreikka |
| Paikkakunta | Makrónisos, Kéa-Kýthnos, Etelä-Egean saaret |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue | Kykladit |
Helene (m.kreik. Ἑλένη, Helenē, lat. Helena) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) samannimisellä saarella (nyk. Makrónisos) Attikan rannikon edustalla Kreikassa.[1][2]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helenen kaupunkivaltion alaisuuteen kuului koko Helenen saari, eikä sillä ollut muita poliksia. Kaupunkivaltion alue oli suhteellisen pienikokoinen, noin 18 neliökilometriä, koska siihen ei kuulunut muita alueita. Saari on pitkä ja kapea ja ulottui Attikan rannikolla Thorikoksen edustalta Sunionin niemelle. Saari tunnettiin pituutensa vuoksi myös nimellä Makris (Μάκρις). Artemidoros luki Helenen saaren Kykladeihin, kun taas Strabon luki sen niiden ulkopuolelle. Strabon laski saaren pituudeksi 60 stadioninmittaa;[1][2][3] todellisuudessa se on pidempi, lähes 13 kilometriä.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaisimmat löydöt saarelta ovat neoliittiselta kaudelta. Strabonin ja Pausaniaan mukaan saari sai antiikin aikaisen nimensä Helenasta eli Helenestä, Menelaoksen puolisosta kreikkalaisessa mytologiassa. Pausaniaan mukaan syynä oli se, että Helena ja Menelaos astuivat maihin saarella palatessaan Troijasta sen valloituksen jälkeen. Strabon taas piti saarta virheellisesti samana kuin Homeroksen mainitsema Kranae, jonka kautta Helena pakeni Troijaan yhdessä Pariksen kanssa ennen sotaa. Kranae sijaitsi kuitenkin Lakonian rannikolla.[2][4][5]
Helene on ollut pieni kaupunki, eikä sen historiasta tiedetä juuri mitään. Kaupunki on ollut olemassa poliksena oletettavasti suuren osan klassista kautta ja ainakin vielä hellenistisen kauden alussa. Sen mainitsee saariston polisten joukossa Pseudo-Skylaks.[1][6] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Helenaios (Ἑλεναῖος), Heleneios (Ἑλένειος) ja Helenitēs (Ἑλενίτης).[2]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saarelta on tehty joitakin antiikin aikaisia löytöjä. Nykyiset Pyhän Georgioksen (Pyhän Yrjön, Ágios Geórgios) ja Neitsyt Marian (Panagía) kirkot on rakennettu antiikin aikaisten rakennusten paikalle.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”479 Helene”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation. Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1.
- ↑ a b c d Smith, William: ”Helena”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Strabon: Geografia 9.
- ↑ Homeros: Ilias 3.445.
- ↑ a b Kea Makronissos Greeka.com. Viitattu 13.5.2019.
- ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus 58.