Helena (Kreikan ja Tanskan prinsessa)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kreikan ja Tanskan prinsessa Helena, Romanian kuningatar ja kuningataräiti
Kreikan ja Tanskan prinsessa Helena.
Kreikan ja Tanskan prinsessa Helena.
Henkilötiedot
Syntynyt 2. toukokuuta 1896
Tatoin palatsi, Ateena, Kreikka
Kuollut 28. marraskuuta 1982 (86 vuotta)
Lausanne, Sveitsi
Kansalaisuus kreikkalainen, romanialainen
Arvonimi Kreikan ja Tanskan prinsessa, Romanian kuningatar ja kuningataräiti
Puoliso Romanian kuningas Carol II, 1921–28
Lapset kuningas Mikael I (1921–2017)
Vanhemmat Konstantin I, Kreikan kuningas
Sofia, Kreikan kuningatar ja Preussin prinsessa

Prinsessa Helena (s. 2. toukokuuta 1896 Ateena, Kreikka – 28. marraskuuta 1982 Lausanne, Sveitsi ) oli Kreikan ja Tanskan prinsessa, Romanian kuningatar ja kuningataräiti. Toisen maailmansodan aikana kuningataräitinä hän pyrki pelastamaan romanialaisia juutalaisia uhkaavasta joukkomurhasta, jonka vuoksi hänet nimitettiin kuolemansa jälkeen juutalaisten pelastajana Vanhurskaat kansakuntien joukossa-ryhmään.

Helena syntyi Kreikan kruununprinssin ja myöhemmän hallitsijan Konstantin I:n (1868–1923) ja hänen puolisonsa Preussin prinsessa Sofian (1870–1932) kolmantena lapsena. Prinsessa Sofia oli Saksan keisarin Fredrik III:n ja Britannian prinsessan Viktorian tytär.

Kreikan kuningashuoneen tilanne oli 1910-luvun lopulla hyvin epävakaa I maailmansodan loppuvaiheessa. Isä kuningas Konstantin I joutui eroamaan ja lähtemään perheensä kanssa maanpakoon. Vain veli Aleksanteri sai jäädä maahan, ja hänestä tuli Kreikan kuningas. Aleksanteri kuoli lemmikkiapinansa puremaan, ja samaan aikaan isä-Konstantinia vastustaneet voimat kokivat poliittisen tappion. Näin syksyllä 1920 palasi kuningas Konstantin perheensä kanssa ml. prinsessa Helena takaisin Kreikkaan.

Prinsessa Helena sulhasensa Romanian sillosen krununprinssi Carolin seurassa vuonna 1920.

Prinsessa Helena oli tavannut maanpakolaisuusaikana Sveitsin Lausannessa Romanian kruununprinssi Carolin. Avioliitto solmittiin Ateenassa maaliskuussa 1921. Perillinen prinssi Mikael syntyi lokakussa 1921. Romanian kruununprinssiparin avioliitto hajosi nopeasti, sillä kruununprinssi Carol tutustui Magda Lupescuun, jonka kanssa Carol esiintyi julkisesti. Tämä johti siihen, että kuningas Ferdinand nimitti nuoren Mikaelin kruununprinssiksi syrjäyttäen Carolin, joka lähti rakastajattarensa Magda Lupescun kanssa maanpakoon. Kuningas Ferdinandin kuolema vuonna 1927 johti siihen, että Mikaelin nimissä Romaniaa johti hallitsijaneuvosto, jossa yhtenä jäsenenä oli Carolin nuorempi veli prinssi Nikolai. Tätä aikaa kesti vain kolme vuotta ja Carol palasi kesäkuussa 1930 takaisin ja valittiin kuninkaaksi. Mikaelista tuli kruununprinssi. Prinsessa Helena ei halunnut enää asua Romaniassa, vaan muutti vuonna 1932 Italian Firenzeen. Kruununprinssi Mikaelilla ja äidillä, prinsesessa Helenalla oli oikeus tavata kaksi kertaa vuodessa.

Prinsessa Helena ja hänen poikansa, kruununprinssi Mikael vuoden 1932 matkalla Lontoossa.

Maanpakolaisuus jatkui seuraavat kahdeksan vuotta. Käynnistynyt II maailmansota ja Romanian kannalta kielteiset aluejärjestelyt johtivat kuningas Carolin vallasta luopumiseen syyskuussa 1940 ja marsalkka Ion Antonescun nousuun maan todelliseksi hallitsijaksi. Nuoresta 19-vuotiaasta Mikaelista tuli kuningas ilman todellista valtaa toimien lähinnä seremoniallisessa roolissa. Marsalkka Antonescu pyysi prinsessa Helenaa tällöin palamaan Romaniaan tukemaan kuninkaaksi noussutta poikaansa Mikaelia. Kuningataräidin roolissa Helena pyrki vaikuttamaan Romanian patriakka Nikodimin tukemana sodan aikana 1940-44 marsalkka Antonescuun ja Romaniassa toimiviin saksalaisiin johtohenkilöihin, jottei Romanian juutalaisia karkotettaisi keskitysleireihin. Toisen maailmansodan aikana kuningataräiti Helena tapasi silloisen Euroopan suurvallan Saksan johtajan Adolf Hitlerin kaksi kertaa. Joulukuussa 1940 sisarensa prinsessa Irenen kanssa he keskustelivat Saksassa Kreikan ja Romanian kohtalosta uuden Euroopan osana. Keväällä 1941 hän tapasi poikansa kanssa Hitlerin Italiassa.

Elokuun lopulla 1944 tilanne muuttui jälleen, kun puna-armeija lähestyi Romanian rajoja. Kuningas Mikael syrjäytti ja vangitutti marsalkka Antonescun. Sen jälkeen Romania teki rauhan Neuvostoliiton ja muiden liittoutuneiden kanssa kääntyen natsi-Saksaa vastaan. Vuoden 1945 aikana Romaniassa kommunistit liittolaisineen saivat Neuvostoliiton tukemana ja painostamana entistä suuremman poliittisen vallan. Tässä vaiheessa kuningataräiti Helena oli poikansa, kuningas Mikaelin tärkein tuki. Tilanne ajautui lopulta siihen, että kuningas Mikaelin oli erottava kommunistihallinnon painostamana ja uhkailemana 30. joulukuuta 1947. Kuningas, kuningataräiti ja kuningashuoneen muut jäsenet poistuivat maasta 4. tammikuuta 1948.

Suurimman osan maanpakoajastaan kuningataräiti Helena vietti Firenzessä, jossa hänellä oli omistuksessaan huvila Villa Sparta. Vuonna 1979 hän muutti Sveitsiin terveydellisistä syistä, missä hänen poikansa asui perheensä kanssa. Kuningataräiti Helena kuoli Lausannessa 86 vuoden iässä. Hänet haudattiin Lausannen hautausmaalla rinnallaan hänen serkkunsa Kreikan prinsessa, Jugoslavian prinssihallitsijan puoliso prinsessa Olga hänen puolisonsa Jugoslavian prinssihallitsija Paul ja heidän poikansa Nikola.

Kuolemansa jälkeen hänet nimettiin sodan aikaisesta työstä holokaustin uhrien pelastajana Yad Vashem -muistomerkissä nimettyyn Vanhurskaat kansakuntien joukossa-ryhmään.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Tämä kuninkaalliseen henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.