Heikki Halme

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Heikki Halmeen potretti
Kuvassa Heikki Halme. Kuva on otettu Luhangan Keihäsniemessä kesäkuussa 2012

Heikki Halme (s. 1942 Helsingin maalaiskunta) on suomalainen rehtori, kapellimestari, kuorokapellimestari, diplomilaulaja, musiikinopettaja ja kuoronjohdon yliopettaja.

Lapsuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heikki Halme syntyi heinäkuussa 1942 Helsingin Ullanlinnassa sijaitsevassa Kätilöopistossa. Isä oli VR:n vaihdemies ja kuormausmestari Yrjö Halme (1911-89) ja äiti ekonomi Toini Halme (os. Heilakka 1911-98), joka työskenteli pisimpään Vesijohtoliike Onninen Oy:n pääkirjanpitäjänä. Kotikunta oli tuolloin Helsingin maalaiskunta (eli Helsingin pitäjä) ja koti Pukinmäessä. Muutaman vuoden päästä perhe muutti Malmille, joka tuolloin oli liitetty Helsingin kaupunginosaksi. Koulunkäynti alkoi 6-vuotiaana Malmin pohjoisessa kansakoulussa 1948, ja hän pääsi 4. luokan jälkeen Oulunkylän yhteiskouluun 1. luokalle. Sielläkin hän oli koko 8-vuotisen kouluajan luokkansa nuorin ja suoritti ylioppilastutkinnon 1960.[1]

Pianonsoiton opinnot alkoivat 5-vuotiaana. Opetus tapahtui kotona, kun siihen aikaan ei lähiseudulla vielä ollut musiikkiopistoa. Opettajana oli aluksi kirkkolaulaja Toini Komaroff ja myöhemmin kanttori Väinö Laurila.

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylioppilas Halme opiskeli Helsingin yliopiston filosofisen tiedekunnan matemaattis-luonnontieteellisessä osastossa 1960-62 matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa. Kesken opiskelun hän suoritti Vaasassa, Sodankylässä ja Haminassa vuosina 1962-63 varusmiespalveluksen, jonka lopuksi hänet ylennettiin vänrikiksi 1963. Myöhemmin kertausharjoitusten jälkeen sitten Kuopiossa tuli ylennys luutnantiksi 1982.[1]

Helsingin yliopistossa opinnot jatkuivat 1963-66, ja Halme osallistui useisiin matematiikan cl-kursseihin ja suoritti fysiikan ja kemian approbatur-arvosanat ja sivuaineina musiikkitieteen cum laude -arvosanan sekä englanninkielen pro exercitio-kokeen ja osallistui teoreettisen filosofian kurssehin.[2]

Halme osallistui yliopisto-opintojen alusta asti harrastuksenaan EOL-kuoron (Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat) toimintaan. Kuoron johtaja Ilkka Kuusisto tiesi, että Halme oli opiskellut pianonsoittoa ja laulanut kuorossa, ja ohjasi hänet kesällä 1964 Klemetti-opistossa opettamalleen kuoronjohdon kesäkurssille saadakseen kuoroonsa koulutetun varajohtajan. Halme osallistui myös kesällä 1965 jatkokurssille, jonka kuoronjohdon opettajina olivat Harald Andersén ja Jouko Tolonen. Myöhemmin hän osallistui Sulasolin edustajana Euroopan kuoroliiton (AGEC) järjestämään kansainväliseen yhdeksänpäiväiseen kuoronjohtokurssiin Saksan Trossingenissa heinäkuussa 1970.[3]

Kun Halme aloitti Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastossa päätoimiset opinnot 1966, yliopisto-opinnot jäivät. Sibelius-Akatemiassa Halme suoritti seuraavat tutkinot: musiikinopettaja 1970, ylempi musiikinopettaja 1971, musiikinjohtaja 1973, laulunopettaja 1973 ja lauludiplomi 1974 (opettajana Antti Koskinen), orkesterinjohdon diplomi 1977 (opettajina Jorma Panula ja Alois Klíma) ja Suomen ensimmäinen kuoronjohdon diplomi 1977 (opettajana Harald Andersén).[1][2][4][5][6]

Päätoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halmeen laulunopettaja Antti Koskinen joutui terveydellisistä syistä luopumaan päätyöstään Helsingin tuomiokirkon kanttorin virasta ja hän esitti sijaisekseen Halmetta, joka toimikin ensin sijaisena ja sitten vt. kanttorina yhteensä 14 kk 1969-70. Virkaan kuului myös tuomiokirkon kuoron johtaminen.

Kun Halme syksyllä 1971 sai kutsun tulla hoitamaan Kuopion Musiikkilukion rehtorin tehtäviä syksystä 1972 alkaen, hän suoritti musiikinopetuksen 1. lukukauden opetusharjoittelun poikkeuksellisesti kevätlukukaudella Helsingin yhteisnormaalilyseossa 1973 (arvosanalla varsin kiitettävä) ja 2. lukukauden opetusharjoittelun Joensuun normaalilyseossa syyslukukaudella 1972 (varsin kiitettävä). Joensuussa ohjaavana opettajana oli Joensuun tyttölyseon musiikin lehtori Pentti Paalanen, joka oli toiminut Kuopion Musiikkilukion ensimmäisenä rehtorina 1968-71. Kelpoisuusvaatimuksiin kuuluvan kouluhallinnon alimman arvosanan Halme suoritti 1972 ja kasvatusopin virkatutkinnon (a) Helsingin seudun kesäyliopistossa 1974.[1][2][7]

Halme kutsuttiin Kuopion konservatorion rehtoriksi, ja hän hoiti tätä tointa 1981-91, minkä jälkeen hän toimi (Suomen ainoana) kuoronjohdon yliopettajana (1991-2006). Rehtorin toimessa opetustyöhön kuului kuoronjohdon opetus, kamarikuoron johtaminen ja sinfoniaorkesterin johtaminen (1978-88). Musiikkioppilaitoshallinnon tutkinnon Halme suoritti 1984. Kuoronjohdon yliopettajana hän opetti myös musiikin teoriaa ja ylempiä säveltapailukursseja (II ja III).

Rehtorina Halme osallistui myös Kuopion Musiikkikeskuksen suunnitteluun vuodesta 1981 vuoteen 1985, jolloin talo valmistui. Suunnittelun kuluessa hän järjesti opettajakunnan ja arkkitehtien sekä teknisten suunnittelijoiden kanssa yhteisiä kokouksia, joissa opettajat saivat esittää toivomuksia kalustuksesta, opetusvälineistä ja teknisistä laitteista.

Konservatorion rehtorin toimen aikana konservatorion toiminnassa tapahtui muitakin uudistuksia kuin muutto uuteen musiikkikeskus-taloon. Kirkkomusiikkilinjan johtajan Erkki Tuppuraisen ja Halmeen aloitteesta kirkkomusiikkilinja muutettiin opetusministeriön myötävaikutuksella Sibelius-Akatemian Kuopion osastoksi 1983 -- osittain rahoituksellisista syistä ja osittain korkeakoulu-uudistuksen vuoksi.

Tanssitaiteen koulutusta pohdittiin Kuopion kansliasihteerin Heikki Viitalan 1985 koolle kutsumassa neuvottelussa, jossa Halme esitti Kuopion konservatoriota mahdolliseksi toimeenpanijaksi, ja ehdotti sitten sen johtokunnalle koulutuksen järjestämistä. Tanssinopettajakoulutus ja siihen liittyvä lasten tanssikoulutoiminta aloitettiin 1987.

Halmeen rehtorikauden jälkeen 1997 ylioppilaspohjaiset musiikinopettaja- ja musiikinohjaajalinja siirrettiin Savonia-ammattikorkeakoulun hoidettaviksi.[8][9]

Sivu- ja luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Helsingin Malmin seurakunnan nuorisokuoron johtaja 1964-65
  • Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Etelä-Suomalaisen Osakunnan hallituksen jäsen 1965.
  • Käpylän musiikkiopiston musiikin historian ja kuoron opettaja ja oppilaskunnan kuraattori 1965-66
  • Klemetti-Opiston toimistotyöntekijä ja musiikkipäivien sihteeri kesäkuussa 1966
  • Helsingin Työväen Sekakuoron johtaja 1967-69[10][11]
  • Puhkaharjun taidekesälukion musiikinkuuntelukurssin opettaja 1966 ja musiikkikurssin pääopettaja (98 tuntia) 1968
  • Sibelius-Akatemian opintoasiain neuvottelukunnassa oppilaskunnan edustaja 1969-71
  • Radion Sinfoniakuoron varajohtaja 1968-72 Sibelius-Akatemian kamarikuoro Cantemuksen varajohtaja 1970-72
  • Klemetti-Opiston Kamarikuoron taloudenhoitaja 1968-69, varajohtaja 1973-81, johtaja 1982[12]
  • Klemetti-Opiston kuoronjohdon opettaja kesäkursseilla 1974-87
  • Kuopion konservatorion kuoronjohdon opettaja ja kuorojen johtaja 1973-81[8][13][9]
  • Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien (EOL) taloudenhoitaja 1964, varajohtaja 1967-71 ja johtaja 1971-80[14][3]
  • Eino Virtanen -kuoron (8 jäsentä) laulaja LP-levyllä 1971
  • Lauluyhtye Kahdeksikon laulajana TV:n Laula kanssamme -ohjelmissa
  • Studioyhtyeissä taustalaulajana useilla viihdemusiikkilevyillä. mm Viktor Klimenkon (Milaja- ja Stenka Rasin) sekä Paula Koivuniemen, Irina Milanin ja Kössi Härmän taustalla
  • Tanhulaulajat -kvartetin laulajana Kansantanhu-LP:llä
  • TV:n monissa viihdemusiikkiohjelmissa taustalaulajana
  • Soolo- ja duettolaulajana Uppo-Nalle -LP:llä, WSOY 1979

Musiikkilukion rehtorin toimen ohella Halme opetti tuntiopettajana Kuopion konservatorion (ent. musiikkiopiston) kirkkomusiikkilinjalla kuoronjohtoa syksystä 1973 alkaen ja samalla opiston oppilaskuoroa, jossa oli jäseniä myös musiikinopettajalinjalta ja aikuisosastosta.

Konservatorion opettajaryhmä kutsui 1973 Halmeen perustettavan Kamarikuoro Vox Novan johtajaksi. Vox Nova toimi konservatorion edustuskuorona (1973-83 ja 1987-2006) ja ylempien kuoronjohtokurssien (II ja III) kuorona ja välillä Sibelius-Akatemian Kuopion osaston vastaavanlaisena kuorona 1983-87.[2][15]

Halme perusti kapellimestari Lauri Siimeksen aloitteesta ja avulla Kuopion oratoriokuoron 1977 ja johti sitä konservatorion tuntiopettajana yhden vuoden ajan.[16][9]

Halme kutsuttiin Opetusministeriön musiikkioppilaitoslautakunnan jäseneksi, jossa hän toimi 6 vuotta osallistuen tarkastusmatkoille ja antaen ministeriölle raportteja ja lausuntoja musiikkioppilaistosten toiminnan tasosta, opettajien kelpoisuuksista sekä aloitteita musiikkioppilaitosjärjestelmän kehittämiseksi (1976-82).[1]

Kuopion lääninhallitus kutsui Halmeen Kuopion läänin taidetoimikunnan jäseneksi, ja hänet valittiin heti puheenjohtajaksi, ja hän toimi tässä tehtävässä 6 vuotta (1977-83).[1]

Halme toimi Sibelius-Akatemian Kuopion osaston kuoronjohdon opettajana 1983-87 ja säveltapailun II kurssin opettajana 1991-94.

Henkilökohtainen elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Halme oli naimisissa 1978-1999 musiikinopettaja ja diplomilaulaja Päivi Sarasteen kanssa (s. 1955), joka opiskeli myös Alexander-tekniikan opettajaksi Englannin Brightonissa 1992-1995. Yhteiset lapset ovat Aapo (s. 1981), Aino (1982-1983), Arvo (s. 1984) ja Maija (s. 1989).

Halme asui kouluajan ja opiskeluajan alussa vanhempiensa luona Helsingin Malmilla, mutta muutti Sibelius-Akatemian oppilasasuntolaan (Clavis) tammikuussa 1970. Aloitettuaan työnsä Kuopiossa 1972 hän asui ensin Siilinjärven Vuorelassa, ja tammikuussa 1983 hän muutti perheineen Kuopion Päivärantaan, jossa asuu edelleen.

Halme on harrastanut kuoromusiikin sovittamista ja säveltämistä, kuoroissa laulamista ja kuorojen johtamista. Tuomiokirkon kanttorina toimiessaan hän kokosi tutuista taidokkaista laulajista Chorus Sancti Stephani -kuoron kolmeen eri konserttiin 1969-71.[17][18]

Halme oli bassolaulajana Kaj-Erik Gustafssonin johtamassa kamariyhtye Octansissa, joka esiintyi kirkkokonserteissa ympäri maata 1969-71. Halmeen perustama Klemetti-kvartetti, jossa lauloivat myös Päivi Saraste sekä Paula ja Antti Jokinen, konsertoi eri puolilla Suomea 1983-85.[17]

Eläkkeelle siirryttyäänkin (2006) Halme johtaa edelleen Vox Novaa, joka on viime aikoina toiminut lauluyhtyeenä, joten hän laulaa siinä itsekin.

Halme on jäsenenä kahdessa viinikerhossa, joissa kuukausittain vertaillaan viinejä. Kerhot ovat tehneet tutustumismatkoja viinitiloille Etelä-Eurooppaan.

Ajallisesti eniten Halme on harrastanut kirjallisuuden lukemista. Kirjoja onkin kotiin kertynyt yli 70 hyllymetriä. Kesäisin hän viettää mökillä Luhangassa (”Hiidessä”) yleensä 10-11 viikkoa, ja harrastaa siellä lukemista, purjehtii kaksipurjeisella Flipper-veneellä, sovittaa kuoromusiikkia, saunoo ja pilkkoo polttopuita.

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • EOL-kuoron (Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat) johtajana Helsingissä[3][19]
    • 1. palkinto kuorokilpailussa Itävallan Spittalissa 1973
    • 1. palkinto Yleisradion kamarikuorokilpailussa 1975 ja 1977 (jaettu)
  • Kamarikuoro Vox Novan johtaja Kuopiossa[8][9][15]
    • 4. palkinto Itävallan Spittalissa 1976
    • 1. palkinto Sulasolin kuorokilpailussa Lappeenrannassa 1982
    • 3. palkinto 1977 Yleisradion kamarikuorokilpailussa ja 1984 Suomen Kodály-kilpailussa
  • Yleisradion harrastemusiikin kunniapunnus Vox Novalle 1980
  • Kuopion taiteilijaseuran Minna-patsas 1983[4]

Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • viisi LP-äänilevyä Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajien (EOL) johtajana:[3]
    • Sibeliuksen kuorolauluja 1975
    • On hetki, kansan- ja viihdelauluja 1976
    • Heikki Klemetin Piae Cantiones -sovitukset 1976
    • Suomen Maakuntalaulut, 1978
    • Teoston ”Viihdettä vuosien varrelta 2” 1978 (LP-levyn A-puoli)
      • Teoston 50-vuotissävellyskilpailun palkitut kuorolaulut
  • neljä LP-äänilevyä Kamarikuoro Vox Novan johtajana:[8]
    • Matti Rannan kuorolauluja 1978 (levyn A-puoli)
    • ”Jää luoksemme”, Jukka Kankaisen kuorosävellyksiä 1981
    • Jukka Kankaisen Luukas-passio 1983
    • ”Armas Maasalon musiikkia”, kuorosävellyksiä 1989 (levyn A-puoli)
  • Artikkelisarja (3 osaa) Sibeliuksen kuorolauluista S-A:n oppilaskunnan Tritonus-lehden numeroissa 2/1967 ja 1-2/1968[20]
  • Käytännön ohjeita kuoron harjoittamisesta -artikkeli Harald Andersénin juhlakirjassa Chorus et Psalmus 1979[21]
  • Esittelyartikkeli Kuopion Musiikilukiosta Musiikki-Fazerin ”Pienessä musiikkilehdessä” 1973[22]

Lähdeluettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f Kuka kukin on. Otava, 2004.
  2. a b c d Otavan iso Musiikkitietosanakirja, 2. osa. Otava, 1977.
  3. a b c d Jaakko Joki, (Martinp.): Eteläsuomalaisen osakunnan laulajat 1931-1981. Hki: EOL-seniorit, 1981. 57870262. ISBN 951-99322-6-7, 978-951-99322-6-2. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.6.2022).
  4. a b Savon Sanomat, 28.5.1972, 20.2.1977, 21.4.1977 ja 30.3.1983.
  5. Uusi Suomi, 30.5.1972.
  6. Dahlström, Fabian.: Sibelius-Akatemia 1882-1982. [Sibelius-Akatemia], 1982. 9830586. ISBN 951-859-162-8, 978-951-859-162-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.6.2022).
  7. Lumitin historiikki designrr.page. Viitattu 2.6.2022.
  8. a b c d Kuopion konservatorio 50 vuotta. Mahdollisesti omakustanne, 2004.
  9. a b c d Kuopion konservatorion vuosikertomukset. Omakustanne, 1974-1994.
  10. Helsingin Sanomat, 28.12.1969, 12.7.1973, 1.4.1977 ja 17.3.1981.
  11. Suomen Sosialidemokraatti, 22.4.1969.
  12. Jukka Niemi: Näin unta kesästä kerran : Klemetti-Opiston Kamarikuoro 1959-2009. [Helsinki]: {{{Julkaisija}}}, 2009. 930546105. ISBN 978-951-9140-43-8, 951-9140-43-3. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.6.2022).
  13. Hakala, P.T.: Pohjolan Sanomat, 9.5.1979.
  14. Wahlström, Erik: Hufvudstadsbladet, 4.5.1979.
  15. a b Reijo Pajamo: Laulun tenhoisa taika. Helsinki: {{{Julkaisija}}}, 2015. 931544624. ISBN 978-952-222-664-8, 952-222-664-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.6.2022).
  16. Helka Nurmi, Kuopion musiikinystäväin yhdistys, Raamattutalo): Kuopio soi : Kuopion musiikinystäväin yhdistys 90 vuotta ; 1903-1993. [Kuopio]: Kuopion musiikinystäväin yhdistys, 1995. 58114293. ISBN 952-90-5209-X, 978-952-90-5209-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.6.2022).
  17. a b Uusi Suomi, 29.12.1969, 28.12.1970, 29.12.1971 ja 11.3.1979.
  18. Kirkko ja kaupunki, 29.12.1970 ja 29.12.1971.
  19. Keskisuomalainen, 23.11.1973 ja 27.11.1973.
  20. Tritonus-lehti, Sibelius-Akatemian oppilaskunta, 2/1967 ja 1-2/1968.
  21. Andersén, Harald. Pajamo, Reijo.: Chorus et psalmus : juhlakirja Harald Andersénille : 4.4.1979 = festskrift till Harald Andersén : 4.4.1979. Sibelius-akatemia, 1979. 7276716. ISBN 951-95539-0-8, 978-951-95539-0-0. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.6.2022).
  22. Pieni musiikkilehti, 1973. Musiikki Fazer.

Sävellykset ja sovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansanlaulusovituksia sekakuorolle
Kappale Säveltäjä ja sanoittaja Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Tuomi on virran reunalla trad. SATB Julkaisija Sulasol
Aamulla varhain trad. SATB + soolo Julkaisija Sulasol
Minun kultani kaunis on trad. SATB Julkaisija Sulasol
O tysta ensamhet ruotsalainen trad. SATB
Slumrande toner trad. SATB
Lapsuuden toverille trad. – P. J. Hannikainen SATB
Amen anon. tai J. Hairston SATB + S-soolo Julkaisija Sulasol
Every time I feel the spirit trad. SATB + pf
Poor man Lazrus trad. SATB + pf
The Wayfaring Stranger trad. SATB + pf
Nobody knows de trouble I see, Lord trad. SATB
Nobody knows the trouble trad. SATB
Oh, He sees all you do trad. SATB
Rekipolska (ruotsalainen) ruotsalainen trad. – Z. Topelius, suom. O. Manninen SATB
Elindultam szép hazámból, unkarilainen trad. SATB
Általmennék en a Tiszán ladikon, unkarilainen trad. SATB
Ablakomba, ablakomba, unkarilainen trad. SATB
Szánt a babám unkarilainen trad. SATB
Kansanlaulusovituksia naiskuorolle
Kappale Säveltäjä ja sanoittaja Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Tuomi on virran reunalla trad. SSAA Julkaisija Sulasol
Aamulla varhain trad. SSAA + soolo Julkaisija Sulasol
Minun kultani kaunis on trad. SSAA Julkaisija Sulasol
Kansanlaulusovituksia mieskuorolle
Kappale Säveltäjä ja sanoittaja Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Tuomi on virran reunalla trad. TTBB Julkaisija Sulasol
Aamulla varhain trad. TTBB + soolo Julkaisija Sulasol
Minun kultani kaunis on trad. TTBB Julkaisija Sulasol
Muita sovituksia sekakuorolle
Kappale Säveltäjä ja sanoittaja Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Lapinmaa A. Maasalo – M. Konttinen SATB
Kymenlaakson laulu U. Klami – A. Simojoki SATB
Gaudete anon. Piae Cantiones -kokoelma 1582 SATB Julkaisija Sulasol
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen SATB Julkaisija Sulasol
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen helpompi sekakuorosovitus
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen säkeistölaulu, sekakuoro
Mozartin g-mollia Mozart SATB Julkaisija Sulasol
Celtic Dream anon. SATB
Jouluyö, juhlayö (orig. mel.) F. Gruber – J. Mohr, suom. G. O. Schönemann SATB Julkaisija Sulasol
Iltatunnelma T. Kuula – L. Kemiläinen SATB
Auld Lang Syne Anon. - R. Burns SATB
Kevätsointuja P. J. Hannikainen – L. Kyösti SAA(T)B Julkaisija Sulasol
Minä laulan sun iltasi tähtihin F. Linnavuori – V. A. Koskenniemi SATB Julkaisija Sulasol
Ota aina iltasella anon. SATB Julkaisija Sulasol
Paimenpoika M. Nyberg – I. Hellén SATB Julkaisija Sulasol
Joulu tullut on O. Merikanto – V. Joukahainen SATB
Song of the Ind. Guest Rimski-Korsakoff SATB
Joulukirkkoon (Kello löi ...) B. Sarlin (R. Raala) - I. Hellén SATB
Auringon hommia (Hämähäkki-laulu) trad. SATB uusi nimi ja teksti, 5 säkeistöä
Merelle kaipaan, kotisaareen H. Vasara SATB
Oh, what a beautiful morning R. Rodgers – O. Hammerstein II SATB
Kinosten suojassa E. Melartin – A. Lydecken ja E. Karjalainen SATB
Didon valitus (ja loppukuoro) Purcell – N. Tate SAATB Oopperasta Dido ja Aeneas. Julkaisija Sulasol
Puer Natus in Bethlehem anon. Piae Cantiones -kokoelma 1582 SATB
Ecce novum gaudium anon. Piae Cantiones -kokoelma 1582 SATB
Ad cantus laetitiae anon. Piae Cantiones -kokoelma 1582 SATB
Kynttilöiden syttyessä Lyons/Vagabonds - S.C. Hart, suom. U. Hurmerinta SATB ja SA
Väinämöisen laulu auringolle G. Linsén – T. Lindh SSAATTBB myös suomennos 6 säkeistöä
Väinämöisen laulu auringolle G. Linsén – T. Lindh SATB + pf myös suomennos 6 säkeistöä
Ota aina iltasella anon. SATB ja SAB
Albinoni´s Adagio Albinoni – Giazzotto SATB
Hindulaulu Rimski-Korsakoff SATB
Indian love Call R. Friml – O. Harbach ja O. Hammerstein SATB
No, onkos tullut kesä, trad. SATB
Sä muistatko metsätien E. Malmsten – K. Mustonen SATB
Sulle kauneimmat lauluni laulun G. Godzinsky – K. Mustonen SATB
Lähde F. A. Ehrström – J. L. Runeberg, suom. E. Lönnrot SAB
Uralin pihlaja J. Rodygin – M. M. Pilipenko, suom. S. Puhtila SATB
Kesän vihreät lehvät D. Tiomkin – D. Tiomkin, suom. E. Grön SATB
Viiimeinen kevät A. Jokela – J. Vainio SATB
Sininen ja valkoinen J. Kuoppamäki SATB
On jossakin M. Jarre – A. Williams, suom. S. Puhtila SATB
White Christmas / Valkea joulu I. Berlin – I. Berlin, suom. Kullervo SATB
Sunrise, sunset J. Bock – S. Harnick SATB
Niin kaunis on maa K. Rydman SATB
Santa Lucia Trad. / T. Cottrau SATB
Muita sovituksia naiskuorolle
Kappale Säveltäjä ja sanoittaja Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen SSAA Julkaisija Sulasol
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen helpompi naiskuorosovitus
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen säkeistölaulu, naiskuoro
Kevätsointuja P. J. Hannikainen – L. Kyösti SSAA
Ota aina iltasella anon. SSAA
Ota aina iltasella anon. SA
Muita sovituksia mieskuorolle
Kappale Säveltäjä ja sanoittaja Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen TTBB Julkaisija Sulasol
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen helpompi mieskuorosovitus
Kallaves J. Kappel – A. Jalkanen säkeistölaulu, mieskuoro
Kevätsointuja P. J. Hannikainen TTBB
Jouluyö, juhlayö (orig. mel.) F. Gruber – J. Mohr, suom. G. O. Schönemann TTBB Julkaisija Sulasol
Ota aina iltasella anon. TTBB Julkaisija Sulasol
Ota aina iltasella anon. TB
Sävellyksiä
Kappale Sanoittaja (jos muu) Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Fuga a tre voci SABE. Malmsten
Celtic Dream SATB Julkaisija Sulasol
Vihkivirsi (Herra, kaiken onnen tuoja…) E. Lönnrot laulu + org/pf
Kehtolaulu J. Oterdahl SATB Julkaisija Sulasol
Kehtolaulu J. Oterdahl TTBB Julkaisija Sulasol
Tuutulaulu J. Oterdahl TTBB
Kehtolaulu J. Oterdahl laulu + pf
Tuutulaulu J. Oterdahl laulu + pf
Kyrie-kaanon Es-duurissa SSA tai TTB
Kyrie-kaanon d-mollissa SSA tai TTB
La Follía Arctica (vokaliisi) SATB Julkaisija Sulasol
La Follía Arctica (vokaliisi) SSAA
La Follía Arctica strings
La Follía Antarctica (konsonantiisi) SATB
Polonaise E minor SATB Julkaisija Sulasol
Viritysvokaliisi 1 SATB Julkaisija Sulasol 2011
Viritysvokaliisi 1 SSAA Julkaisija Sulasol 2011
Viritysvokaliisi 1 TTBB Julkaisija Sulasol 2011
Viritysvokaliisi 2 SATB Julkaisija Sulasol 2011
Viritysvokaliisi 2 SSAA Julkaisija Sulasol 2011
Viritysvokaliisi 2 TTBB Julkaisija Sulasol 2011
Viritysharjoituksia (a ja b) SATB
Viritysharjoituksia (a ja b) SSAA
Viritysharjoituksia (a ja b) TTBB
Väinämöisen laulu auringolle Kalevala XLIX 399-418 SAATBB
Väinämoisen laulu auringolle Kalevala XLIX 399-419 SAATB
Uusia editioita
Kappale Säveltäjä Sovitustyyppi Muuta huomioitavaa
Miserere G. Allegri SAATB + SSAB
Moro lasso al mio duolo C. Gesualdo SSATB
Die mit Tränen säen H. Schütz SSATB
Kyrie (Missa papae Marcelli) Palestrina SSATBB
Gloria (Missa papae Marcelli) Palestrina SSATBB
Credo (Missa papae Marcelli) Palestrina SSATB
Katso Kiesus, karjaistani J. Strohofer SSATB