Hannu Luntiala

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hannu Luntiala

Hannu Veikko Luntiala (s. 12. lokakuuta 1952 Helsinki)[1] on Väestörekisterikeskuksen entinen ylijohtaja ja Tammen sekä Aviador-kustantamon kirjailija.

Henkilöhistoria ja työura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannu Luntiala syntyi ylireviisori Birger Luntialan ja sairaanhoitaja Toini Ikosen perheeseen. Hänen aviopuolisonsa vuodesta 2006 on opettaja Soili Valonen. Ylioppilaaksi Luntiala tuli 1971 ja suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1979.[1] Samana vuonna hän aloitti työnsä Väestörekisterikeskuksessa ja on sittemmin toiminut virastossa useissa eri tehtävissä, muun muassa osasto- ja koulutuspäällikkönä. Väestörekisterikeskuksen johtajana Luntiala aloitti vuonna 1995 ja ylijohtajana vuonna 2003.[2] Hänet valittiin uudelle ylijohtajan viisivuotiskaudelle vuosina 2008 ja 2013. Hän jäi eläkkeelle toimesta 1. marraskuuta 2016.[3]

Ura kirjailijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luntialan runoja ja novelleja on julkaistu useissa antologioissa ja lehdissä 1980-luvulta lähtien. Vuonna 1999 Luntiala oli yksi Suomen Kulttuurirahaston Suuren Runokilpailun voittajista. Vuonna 2002 hän voitti Toivo Pekkasen syntymän satavuotisjuhlan kunniaksi järjestetyn novellikilpailun maahanmuuttajatarinallaan Musta. Kustannusosakeyhtiö Tammi julkaisi Luntialan Hommes-novellikokoelman vuonna 2006. Hommes (ranskaksi "miehet", "ihmiset") on nimensä mukaisesti kokoelma miehistä kertovia novelleja.

Luntialan esikoisromaani Viimeiset viestit ilmestyi 2007. Teos rakentuu kokonaan kuviteltujen tekstiviestikeskustelujen ympärille, ja sitä onkin kuvailtu maailman ensimmäiseksi tekstiviestiromaaniksi.[4] Viimeiset viestit oli vuonna 2008 ehdolla arvostetun European Book Prizen eli Prix du Livre Européen saajaksi.[5] Romaani on käännetty kroatiaksi, sloveniaksi, unkariksi, venäjäksi sekä viroksi.[6]

In memoriam -romaani julkaistiin vuonna 2008. Se koostuu pääosin kuvitelluista muistokirjoituksista. Kolmas romaani, nimeltään Petri Vallin toinen elämä, ilmestyi syksyllä 2010. Se kertoo identiteettivarkaudesta ja valelääkäristä. Luntialan neljäs romaani julkaistiin syksyllä 2016. Ihmissyöjän päiväkirja -niminen teos kertoo kahden kosovolaisen vaatetäin maahanmuuttotarinan.[7]

Luntialan ensimmäinen tietokirja on Jazzia Jumalan armosta – Juhani Aaltosen tarina (syksy 2017). Se kertoo saksofonisti-huilisti Juhani "Junnu" Aaltosesta.[8]

Digi- ja väestötietovirasto luovutti Luntialan kirjoittaman runon Suomen eduskunnalle 13. lokakuuta 2021, valtakunnallisena demokratiapäivänä. Taulun pieni versio lahjoitetaan jokaiselle viraston työntekijälle, joka tulee ensi kertaa kuultavaksi eduskunnan valiokuntaan. Virasto haluaa kunnioittaa lahjoituksella Suomessa vallitsevaa demokratiaa ja sitä tukevaa hyvää hallintoa.[9]

Luntialan viides romaani, Rekisteri, ilmestyi marraskuussa 2021. Teos käsittelee ihmisen itsemääräämisoikeutta ja sitä estäviä valtarakenteita.[10]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkinnot ja kunniamaininnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Suomen Kultturirahaston Suuri Runokilpailu, 1999, yksi voittajista
  • Toivo Pekkasen syntymän 100-vuotiskilpailu, 2002, voittaja novellilla Musta
  • Nuoren Voiman Liiton ja Gummeruksen novellikilpailu, 2002, kunniamaininta novellista En ole mikään luontoihminen

Art Breaks Walls[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannu Luntiala on ideoinut Art Breaks Walls -toimintamallin, joka tukee taloudellisesti kulttuuritoimintaa, erityisesti kirjallisuuden ja jazz-musiikin alalla toimivia lahjakkaita taiteilijoita.[11]

Helmikuussa 2023 Luntiala ja hänen kustantajansa Aviador Kustannus julkistivat Art Breaks Walls -kirjoituskilpailun, johon voi osallistua 15.6.2023 mennessä. Kilpailun teemana on ”Kulttuurit kohtaavat”, ja sen voittajat valitsee Aviador Kustannuksen nimeämä raati lokakuun 2023 aikana. Voittajille on varattu yhteissummaltaan 5 000 euron palkintosumma, jonka jakamisesta raati päättää. Parhaista tarinoista kootaan Aviadorin toimittama antologia, joka julkaistaan loppuvuodesta 2023.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 559. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
  2. Sisäasiainministeriön tiedote: Hannu Luntiala Väestörekisterikeskuksen ylijohtajaksi Intermin.fi. 29.1.2004. Arkistoitu 16.7.2011. Viitattu 10.4.2010.
  3. Väestörekisterikeskuksen tiedote: Väestörekisterikeskuksen ylijohtaja Hannu Luntiala eläkkeelle vrk.fi. 26.9.2016. Väestörekisterikeskus. Arkistoitu 16.11.2016. Viitattu 15.11.2016. suomi
  4. Maailman ensimmäinen tekstiviestiromaani ilmestyy MTV3.fi. 15.1.2007. Viitattu 10.4.2010.
  5. Hannu Luntiala Tammi.fi. Viitattu 20.10.2012.
  6. Pomo elää kaksoiselämää Talouselama.fi. 9.2.2011. Arkistoitu 1.2.2014. Viitattu 20.10.2012.
  7. Haluatko pienkustantajaksi? Se kannattaa nyt, sillä rakkaudella tehdyt kirjat löytävät aina lukijansa HS.fi. Viitattu 22.2.2016.
  8. Jazzia Jumalan armosta – Juhani Aaltosen tarina Aviador.fi. Viitattu 5.7.2017.
  9. 20211013 Runo demokratialle Flickr.com. 13.10.2021. Viitattu 20.11.2021.
  10. Rekisteri pohtii itsemääräämisoikeutta epäsovinnaisen huumorin siivin STT Info. 16.11.2021. Viitattu 20.11.2021.
  11. Kirjoita tarinasi kulttuurien kohtaamisesta STT Info. 10.2.2023.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]