Hannilan seisake

Hannilan seisake
Perustiedot
Lyhenne	Hna
Ratakilometri	343
Kunta	Antrea
Avattu	1. marraskuuta 1892
Asemarakennus
Suunnittelija	1. Knut Nylander, 2. Bruno Granholm
Materiaali	puu
Rakennettu	1. 1892, 2. 1900
Viipuri–Niirala-raja Km   Lyh. Liikennepaikat  Joensuuhun Nrlr Niirala-raja Värtsilä Pälkjärvi Pälksaari Tervasalo  Suojärvelle Matkaselkä Kaalamo Suikka Rytty Helylä Liikola Sortavala Tuokslahti Kuokkaniemi Niva Kummunjoki Huuhkanmäki Lahdenpohja Jaakkima Ihala Akkaharju Välimäki Mikrilä  Parikkalaan Elisenvaara  Simpeleelle (purettu) Alho Kuoksjärvi Haukkavaara  Pietariin Hiitola Alasjärvi Pukinniemi Ojajärvi Hakolahti Inkilä Sairala Leinjärvi Krasnyi Sokol Koljola Antrea  Imatralle Vuoksi Kuorekoski Rahikkala Hannila Vehkee Kavantsaari Salojärvi Pionerlager Karisalmi Toronki Repola Tali Kärstilä Tammisuo  Vainikkalaan Viipuri  Pietariin Merkkien selitykset
Infobox OK

Hannilan seisake (lyh. Hna, ratakm 343+301) oli rautatieliikennepaikka Viipuri–Joensuu-rataosalla Antrean kunnan Hannilan kylässä. Seisake oli radan alkuperäisiä liikennepaikkoja, ja se muodostui jo alussa tärkeäksi puutavaranlastauspaikaksi. Seisakkeelta kuljettiin halkoja etenkin Pietariin. Seudulle muodostui seisakkeen ansiosta tiivistä asutusta.

Alkuperäinen asemarakennus oli Knut Nylanderin suunnittelema. Se muutettiin asuinkäyttöön vuonna 1900, kun Bruno Granholmin piirustusten mukainen uusi asema valmistui. Jatkosodan aikana asema alennettiin Kavantsaaren rautatieaseman tapaan pysäksiksi.