Golem

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo juutalaisen taruston olennosta. Gustav Meyrinkin romaania käsittelee artikkeli Golem (kirja) ja Pokémon-hahmoa artikkeli Golem (Pokémon).
Golem ja rabbi Löw.

Golem on juutalaisessa tarustossa esiintyvä olento, joka on muodostettu maasta tai savesta ja herätetty eloon heprealaisen aakkoston luomisvoiman avulla.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golemiin on mahdollinen viittaus psalmissa 139:16. Antiikin aikana taikuuden harjoittajat uskoivat yleisesti, että oli mahdollista luoda keinotekoisia ihmisiä. Juutalaisen mystiikan teoksessa Sefer yetzirahissa kerrotaan, että ihmisestä voi tulla ”alemman tason luoja” valjastamalla aakkosten okkultistinen voima yhteen jumalallisten nimien kanssa. Tämä perustuu siihen, että Jumalakin käytti maailmaa luodessaan sanoja, aakkosia ja jumalallisia nimiä. Hepreankielisen luomiskertomuksen voikin lukea niin, että Jumala loi maailman lausumalla nimen ”Jahve”. Joidenkin Sefer yetzirahin kommentoijien mukaan myös jotkut Raamatun henkilöt loivat golemeja, kuten patriarkka Abraham ja profeetta Jeremia.[1]

Juutalaisessa lakiteoksessa Talmudissa keskustellaan golemien luomisesta. Kahden tietäjän kerrotaan luoneen pienen vasikan sapattiaterioita varten. Rabbi Ravan kerrotaan luoneen ihmisen ja lähettäneen sen rabbi Zeiralle, joka palautti sen tomuksi.[1]

Keskiajalla oli yleistä uskoa siihen, että mystikot pystyivät luomaan golemin maasta okkultististen voimien avulla. Esimerkiksi tietäjä Solomon ibn Gabirolin kerrottiin luoneen itselleen palvelijattaren. Golemista tuli keskiajalla kiinteä osa juutalaista kansantarustoa. Tunnetuimmat golemit olivat Chelmin rabbi Elian ja Prahan rabbi Löwin luomat golemit, joista rabbi Löwin golem oli tarkoitettu suojelemaan juutalaisvastaisilta väkivaltaisuuksilta.[1] Golem oli varhaisissa taruissa pääsääntöisesti täydellinen palvelija, jonka suurimmat puutteet olivat mestarinsa kirjaimellinen tulkinta ja mekaaninen totteleminen. Samalla hahmoon tuli myös pelottavia aineksia.[2] Golemilla ei yleensä kerrota olevan omaa tahtoa tai puhekykyä, joskin joissakin tarinoissa sen kerrotaan lausuneen varoitussanoja taivaasta. Koska golemilla ei ole sielua, siltä ei edellytetä 613 käskyn noudattamista.[1]

Prahalainen synagoga, jonka ullakolla golemin jäänteiden kerrotaan yhä olevan.

Nykyisin tunnetuin golem-tarina on rabbi ja kirjailija Yudel Rosenbergin 1900-luvulla kirjassaan Miflaot maharal julkaisema tarina rabbi Löwin golemista. Siinä golem jouduttiin tuhoamaan, kun siitä oli tullut liian vahva ja arvaamaton.[1] Prahassa sijaitsee yhä Vanhauusi synagoga (Staronová Synagóga), jonne golemin jäänteet on tarinan mukaan piilotettu. Synagogan ullakolle, jonne saviolento on suljettuna sinetöiydyn oven takana, johtaa pienet tikapuut. Etsinnöistä huolimatta golemia ei ole löydetty.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golemin valmistamiseksi on erilaisia ohjeita. Niissä kehotetaan usein puhdistautumaan ja pukeutumaan valkoiseen kaapuun opiskeltaessa Sefer yetzirahia. Vuorelta otetaan viljelemätöntä maata, siihen sekoitetaan elävää vettä, ja siitä muovataan ruumis. Sitten aletaan lausumaan heprealaisia aakkosia tietyssä järjestyksessä ja yhdessä jumalallisten nimen kanssa.[1] Paperille kirjoitetut kirjaimet sijoitetaan golemin suuhun tai kiinnitetään sen päähän, ja ne tekevät näin veistoksesta elävän. Kirjainten poistaminen puolestaan palauttaa veistoksen epäeläväksi.[2] Tarvittavista taikasanoista on erilaisia kuvauksia. Yhden käsityksen mukaan, koska golem luodaan lausumalla Jumalan salainen nimi, se pystytään palauttamaan tomuksi lausumalla sama nimi takaperin. Toisen käsityksen mukaan golemiin tuodaan henki kirjoittamalla sen otsaan sana emet, ‘totuus’, ja se surmataan poistamalla ensimmäinen kirjain, jolloin jää sana met, ‘kuolema’.[1]

Toisessa menetelmässä neuvotaan suorittamaan tanssi olennon ympäri tavalla, jonka kerrotaan jäljittelevän Midrašissa kuvattua Jumalan toimintaa hänen luodessaan Aadamin.[1]

Kulttuuriviitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Golem on kirjoitettu moniin kaunokirjallisiin teoksiin. Rabbi Löwin golem oli esikuvana kauhu- ja jännityskirjailija Gustav Meyrinkin kirjaan Golem (Der Golem, 1915) ja saksalaiseen elokuvaan Golem: miten hän tuli maailmaan (1920).[2] Kirjassa on paljon samankaltaisuuksia Frankensteinin hirviön kanssa. Myös Terry Pratchettin fantasiakirjassa Savijaloilla golemit ovat keskeisessä osassa. Golem esiintyy myös Michael Grantin fantasiakirjasarjassa Mahtavat 12.

Golem on mukana useissa rooli- ja tietokonepeleissä. Näitä ovat mm. Clash of Clans, Clash Royale, RuneScape, Final Fantasy, Heroes of Might and Magic ja Dungeons & Dragons. Golem tulee esiin myös Minecraftissa, tosin raudasta tehtynä versiona. Peleissä nimitys on laventunut tarkoittamaan monenlaisia keinotekoisia olentoja, ja golemit on usein lisäksi tyypitetty rakennusmateriaalinsa mukaan (esimerkiksi kivi-, savi-, liha- ja rautagolemeihin).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h i Dennis, Geoffrey W.: ”Golem”, The Encyclopedia of Jewish Myth, Magic and Mysticism. Llewellyn Publications, 2016. ISBN 9780738748146.
  2. a b c Golem Encyclopædia Britannica. 3.2.2013. Encyclopædia Britannica, inc. Viitattu 5.1.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]