Giovanni Pascoli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Giovanni Pascoli
Giovanni Pascoli
Giovanni Pascoli
Henkilötiedot
Syntynyt31. joulukuuta 1855
San Mauro di Romagna, Forlì-Cesena, Emilia-Romagna
Kuollut6. huhtikuuta 1912 (56 vuotta)
Bologna, Italia
Ammatti runoilija, kirjallisuustieteilijä
Kirjailija
Äidinkieliitalia
Tuotannon kieliitalia
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Giovanni Pascoli (31. joulukuuta 1855 San Mauro di Romagna, Forlì-Cesena, Emilia-Romagna6. huhtikuuta 1912 Bologna, Italia) oli italialainen runoilija. Hänen runonsa olivat melankolisia ja idealistisia, tavoittelivat yksinkertaisuutta sekä kiinnittivät erityistä huomiota yksityiskohtiin.[1] Pascolin varhaistuotannossa kuvataan maaseudun elämää ja luontoa. Myöhäistuotantoon kuuluvissa teoksissa Poemi conviviali ja Odi e inni korostuvat puolestaan moraaliset ja yhteiskunnalliset aiheet.[2] Pascoli käsitteli runoissaan myös historiallisia ja mytologisia teemoja.[1]

Pascoli oli opettajansa Giosuè Carduccin jälkeen Bolognan yliopistossa ensin latinan ja kreikan kielen ja vuodesta 1907 italialaisen kirjallisuuden professori.[3][4]

Pascoli oli 1900-luvun vaihteen Italian hienoimpia ja hienostuneimpia runoilijoita. Antiikki on vaikuttanut häneen muodon suhteen, ja hän on lainannut yksityiskohtia ja kohtauksia etenkin kreikkalaisilta runoilijoilta, esimerkiksi Homerokselta ja Hesiodokselta. Vaikka hänen runoutensa on pikemmin hienostunutta kuin syvällistä, hän käsittelee arkielämän tunnelmia, äidinrakkautta, armollisuutta ja kuolemantuntoa.[3]

Jo Pascolin ensimmäinen runokokoelma Myricae (1892) herätti huomiota. Juuri siinä tapaa spontaania sisäistä inspiraatiota, kun taas kokoelman Canti di Castelvecchio (1903) runot ovat teennäisempiä, eikä hän saa niissä esiin haluamiaan kuvia. 1897 ilmestyi Poemetti, ja sitä seuraavina vuosina useita merkittäviä teoksia (Odi e inni (1906), Poemi conviviali (1904), Canzoni di Re Enzio), jotka syvällisellä tunteellaan, jalolla aatesisällyksellään ja muodoltaan täydellisinä saivat suosiota ja nostivat hänet Italian silloisten merkittävimpien runoilijoiden joukkoon. Kirjallisuushistorian alan teoksista ovat merkittäviä Dante-tutkielmat Minerva oscura (1898), Sotto il velame (1900) ja Pensieri e discorsi (1907). Kootut teokset Poesie ilmestyivät 1903–1909.[3][4]

Teokset (valikoima)[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Myricae, 1891
  • Canti di Castelvecchio, 1903
  • Primi poemetti, 1904
  • Poemi conviviali, 1904
  • Odi e inni, 1906

Suomennettuja runoja antologioissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Aurinko ja lamppu: I–II (Il sole e la lucerna), suom. Yrjö Kaijärvi, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirja, WSOY, 1945
  • Fides (Fides), suom. Tyyni Tuulio, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Iltani, suom. Elina Vaara, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Kymmenes elokuuta (X Agusto), suom. Helka Hiisku, teoksessa: Iltalaulu, WSOY 1971 – Parnasso 1953 ; nro 4, s. 300
  • Leija (L'aquilone), suom. Elina Vaara, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Näkemiin! (Addio!), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, WSOY 1957, 1974, 2004, – Tämän runon haluaisin kuulla 2Tammi, 1987 (2. p.)
  • Orpo (Orfano), suom. Kaarlo Sarkia, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirjaRunot, WSOY, 1944
  • Poikaset: 1–3, suom. Elina Vaara, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Pyhäaamu, suom. Elina Vaara, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirja
  • Sapfon laulu kuolemasta (Poemi conviviali : Togli il pianto), suom. Aale Tynni, teoksessa: Tuhat laulujen vuotta
  • Vainaja (Morto), suom. Kaarlo Sarkia, teoksessa: Maailmankirjallisuuden kultainen kirja 6: Italian kirjallisuuden kultainen kirjaRunot, WSOY, 1944 – Aalen Tynnin muokkaamana teoksessa: Tuhat laulujen vuotta, WSOY 1957
  • Yöjasmiini (Il gelsomino notturno), suom. Elina Vaara, Aalen Tynnin muokkaamana teoksessa: Tuhat laulujen vuotta

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ahokas, Jaakko: Spectrum tietokeskus: 15. osa, s. 561. WSOY, 1982. ISBN 951-0-07254-0.
  2. Salonen, Lippo; Salonen Sirkka: Kuka teki mitä, s. 198. Otava, 1991. ISBN 951-1-11326-7.
  3. a b c Pascoli, Giovanni, Nordisk familjebok, Uggleupplagan. 21. palsta 172. Nordisk familjeboks förlags 1915 (ruotsiksi)
  4. a b Pascoli, Giovanni, Tietosanakirja, osa 7, palsta 288, Tietosanakirja Osakeyhtiö 1915

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.