Maailmankirjallisuuden kultainen kirja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Maailmankirjallisuuden kultainen kirja:
Saksan kirjallisuuden kultainen kirja
Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja
Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja
Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja
Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja
Italian kirjallisuuden kultainen kirja
Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja
Sarjan nimiö.
Sarjan nimiö.
Kirjailija Rafael Koskimies ja Martti Haavio (päätoimittajat)
Kieli suomi
Genre kirjallisuustiede
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1930–1954
Ulkoasu sidottu
Sivumäärä 6194 (7 osaa)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Maailmankirjallisuuden kultainen kirja on 7-osainen suomalainen kirjallisuusantologia, joka julkaistiin vuosina 1930–1954. Teossarjaan koottiin näytteitä maailmankirjallisuudesta. Sarjan päätoimittajina olivat Rafael Koskimies ja Martti Haavio, ja teoksen kustansi WSOY.

Taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käännöskirjallisuus oli toiminut 1800-luvun kansallisessa snellmanilaisessa hankkeessa oman suomalaisen kansalliskirjallisuuden edistämiskeinona. Maailmankirjallisuuden keskeisiä teoksia pyrittiin suomentamaan järjestelmällisesti ja siten edistämään sivistystä ja kansanvalistusta. Voimavarojen vähäisyys ja 1930-luvun talouspula kuitenkin rajoittivat laajamittaisia suomennoshankkeita. Niinpä 1920-luvulta lähtien alettiin julkaista erilaisia kirjallisia antologioita, kuten Suomen kansalliskirjallisuus (15 osaa) ja Suomen kansan aikakirjat (10 osaa). Antologioiden avulla voitiin tarjota nopeasti laaja valikoima parasta luettavaa.

Maailmankirjallisuuden kultainen kirja sai alkunsa 1920-luvulla, ja viisi ensimmäistä osaa julkaistiin 1930-luvun aikana. Sarjan laatua edesauttoi se, että WSOY oli selvinnyt lamavuosista paremmin kuin muut suomalaiset kustantamot ja osien toimittajiksi saatiin akateemisesti koulutettuja kirjallisuustieteilijöitä. Sarjan teoksiin otettiin olemassa olevia suomennoksia sekä käännettiin runsaasti näytteitä. Naisten osuus teossarjan tekijäkunnassa oli huomattava, ja esimerkiksi Elina Vaaran ja Aale Tynnin kääntäjänura alkoi Maailmankirjallisuuden kultaisesta kirjasta.

Osien rakenne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sarjan kukin osa keskittyy tietyn kielialueen kirjallisuuteen, ja osaan on koottu runsaasti näytteitä eri kirjailijoilta: runoja, proosa- ja näytelmäkatkelmia. Jokaisessa osassa on esipuhe, ja jokainen kirjailija esitellään lyhyesti. Näytteet on järjestetty kirjailijoiden syntymävuoden mukaan.

Maantieteelliset alueet muodostavat oman osionsa. Esimerkiksi Englannin kirjallisuuden kultaisessa kirjassa brittiläiset kirjailijat ja yhdysvaltalaiset kirjailijat esitellään erikseen.

Osien luettelo[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maailmankirjallisuuden-sarja.jpg
  • 1930. Saksan kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Rafael Koskimies. 824 sivua.
  • 1930. Skandinavian kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittaneet Anna-Maria Tallgren, Martti Haavio, Kalle Sandelin. 1143 sivua.
  • 1933. Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Eino Railo. 1019 sivua.
  • 1934. Ranskan kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Anna-Maria Tallgren. 813 sivua.
  • 1936. Slaavilaisten kirjallisuuksien kultainen kirja. Toimittanut V. K. Trast. 917 sivua.
  • 1945. Italian kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Tyyni Tuulio. 743 sivua.
  • 1954. Espanjan ja Portugalin kirjallisuuden kultainen kirja. Toimittanut Tyyni Tuulio. 735 sivua.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]