Eino Railo

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Kustaa (Gustaf) Eino Railo (sukunimi vuoteen 1903 Nyman) (23. tammikuuta 1884 Taivalkoski2. joulukuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija, kirjallisuusarvostelija ja kustantaja. Railo julkaisi kirjoituksiaan ainakin nimimerkeillä Osmo Iisalo, Sissi ja Argus.

Henkilöhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Railon vanhemmat olivat Taivalkosken kappalainen, pastori Gustaf Edward Nyman (1848–1892) ja Anna Helander.[1] Perhe muutti Taivalkoskelta Suomussalmelle jo vuoden kuluttua Railon syntymästä ja hän kävi sittemmin talvet koulua Oulussa ja vietti kesät Pudasjärvellä. Railo kirjoitti ylioppilaaksi Oulun suomalaisesta lyseosta vuonna 1904. Hän valmistui filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1907 ja filosofian tohtoriksi 1925. Hän toimi myös yliopiston kirjallisuuden historian dosenttina vuodet 1924–1948. Railon väitöskirja Haamulinna (1925) käsitteli englantilaista kauhuromanttista kirjaillisuutta.

Railo toimi aluksi lehtialalla Lahden Lehden päätoimittajana ja sitten toimitussihteerinä Helsingin Sanomissa vuoteen 1914 saakka. Hän oli Kustannus Oy Kirjan toimitus- ja kirjallisena johtajana 1914–1931 ja sen jälkeen WSOY:n palveluksessa 1931–1937. Railo oli sitten 1937–1939 Uuden Suomen kirjallisuustoimittajana ja 1941–1948 Kauppalehden kirjallisuusarvostelijana. Railo sai professorin arvonimen 1948.

Railo julkaisi tutkimuksia muun muassa Englannin kauhuromantiikasta (väitöskirja Haamulinna, 1925) sekä kirjailija Kyösti Wilkunasta. Hän julkaisi myös 6-osaisen Yleisen kirjallisuuden historia -teoksen 1933–1937. Hän oli mukana perustamassa Kirjallisuudentutkijain Seuraa vuonna 1927 ja toimi seuran puheenjohtajana 19351936. Railo toimi kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja vuosina 1934–1936 [2] ja Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja 1934–1938. Railo julkaisi vuonna 1944 kirjan Uusi Päivä -lehdestä, johon hän oli vuosina 1917–1918 kirjoittanut pakinoita nimimerkillä Sissi.

Railo oli paikalla kun kirjailija Algoth Untolaa (Maiju Lassila) lähdettiin viemään 21. toukokuuta 1918 yhdessä muiden punavankien kanssa laivalla Helsingin kauppatorin rannasta Santahaminaan teloitettavaksi. Laivamatkalla Untola hyppäsi laivasta mereen ja joutui ammutuksi. Railo oli toiminut Untolan kirjojen kustantajana.

Railon puoliso oli Eva Elisabeth Ekholm. Heidän pojastaan Juhani Eljas Railosta (s. 1920) tuli kirurgiaan erikoistunut lääketieteen ja kirurgian tohtori, joka avioitui arkkitehti Rafael Blomstedtin tyttären Brita Maria Charlotta Blomstedtin (s. 1921) kanssa.[3]

Kirjallinen tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Railo julkaisia teoksia sekä omalla nimellään että nimimerkeillä ja oli myö suomentaja.[4]

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Omalla nimellä:

  • Kynällä ja kiväärillä : "sissin" pakinoita itsenäisyys- ja vapaustaistelumme ajalta. WSOY 1918
  • Haamulinna : aineistohistoriallinen tutkimus Englannin kauhuromantiikasta, väitöskirja. Helsinki 1925, ilmestynyt englannin kielellä nimellä The haunted castle : a study of the elements of English romanticism. E. P. Dutton, New York 1927, Gordon Press, New York 1974
  • Kyösti Wilkuna ylioppilaana : lehti kirjailijan elämäkerrasta. Kirja, Helsinki 1927
  • Kyösti Wilkuna ihmisenä, kirjailijana, itsenäisyysmiehenä I-II. Kirja, Helsinki 1930
  • Mennyt kesä, muistelmateos. WSOY 1932
  • John Milton : Kadotettu paratiisi : runoelma, suomentanut Yrjö Jylhä; elämäkerran ja selitykset kirj. Eino Railo. WSOY 1933, 2. painos WSOY 1952, 3. painos WSOY 2000
  • Englantilaisen kirjallisuuden kultainen kirja, teoksessa Maailmankirjallisuuden kultainen kirja. WSOY 1933
  • Silkkihuivi ja virsikirja : romaani. WSOY 1933, 3. painos 1934, 4. painos 1949
  • Yleisen kirjallisuuden historia : Ensimmäinen osa : Itämaat-Antiikin kansat : Varhaiskristillinen kirjallisuus. WSOY 1933
  • Havuseppele : romaani. WSOY 1934, 4. painos 1935, 5. painos 1946
  • Suomen kansan eläinkirja : kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä, kansansaduista sommitellut Eino Railo. WSOY 1934
  • Yleisen kirjallisuuden historia : Toinen osa : Keskiaika-Varhaisrenessanssi. WSOY 1934
  • Kuin uni ja varjo : romaani. WSOY 1935, 4. painos 1936
  • Yleisen kirjallisuuden historia : Kolmas osa : Renessanssi ja barokki. WSOY 1934
  • Yleisen kirjallisuuden historia : Neljäs osa : Ranskalainen klassillisuus, valistuksen aika ja varhaisromantiikka. WSOY 1934
  • Koti virran rannalla I-III : romaani. WSOY 1937, yksiosainen tekijän lyhentämä versio WSOY 1945
  • Yleisen kirjallisuuden historia : Viides osa : Valtaromantiikka. WSOY 1934
  • Yleisen kirjallisuuden historia : Kuudes osa : Realismi ja naturalismi, uusin aika. WSOY 1934
  • Kesäinen kylämaisema. Oulu 1939
  • Kevätsade : romaani. WSOY 1939
  • Puhe Oulun lyseon toverikunnan 50-vuotisjuhlassa Oulussa 11.12.1938. Oulun lyseo, Oulu 1939
  • Elämänpuu : romaani vanhoista inhimillisistä ja epäinhimillisistä asioista. WSOY 1940
  • Kuninkaantytär ja puoli valtakuntaa eli köyhän osa. WSOY 1941
  • Pyhiinvaeltaja : kuvia ja kuvitelmia Aunuksesta ja Vienan-Karjalasta. WSOY 1942
  • Salamahyökkäys Itä-Karjalaan. Helsinki 1942
  • Itsenäisyyslehti Uusi päivä 1917-1918 : vaiheet - sisällys - merkitys. Uuden päivän rahasto, Helsinki 1944
  • Valittu kansa ja luvattu maa : kertomus suomalaisista. WSOY 1944
  • Kuolemattomuuden puutarha eli runouden uskonto. WSOY 1945
  • Laulamaton tuska : kertomus. WSOY 1948

Nimimerkillä Osmo Iisalo:

  • Murhisaari : taru rajavainojen ajoilta. Kustannusosakeyhtiö Kirja, Helsinki 1914
  • Pyhiinvaeltaja : kuvitelmia Karjalasta. Kirja, Helsinki 1915
  • Vorna. WSOY 1916
  • Soljalan emäntä. WSOY 1919
  • Ontrein tarinoita. WSOY 1920
  • Kolme miestä matkalla : kertomus Juhanin, Tuomaan ja Simeonin pikaretkestä pyramiideille. Kirja, Helsinki 1921
  • Suomen kansan eläinkirja : kertomus Metsolan ja Ilmolan väestä ja elämästä, kansansaduista sommitellut Osmo Iisalo. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia n:o 167. Kirja, Helsinki 1921
  • Suomalaisia legendoja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia n:o 169. Kirja, Helsinki 1923

Nimimerkillä Pohjalainen:

  • Työmiehen isänmaa ja mitä se häneltä nykyhetkellä vaatii : vakavia sanoja Suomen työväelle, kirj. Pohjalainen. Kansan ystävät, Helsinki 1917

Nimimerkillä Sissi:

  • De bildade klassernas uppgift och plikter under nuvarande förhållanden af Sissi. Stockholm 1902
  • Presidentin vaali Suomelassa, kirjoittanut Sissi. Uuden Suomen turvaamiskomitea, Helsinki 1918

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Herman Hesse : Alppien poika : romaani. 1. painos nimellä Peter Camenzind WSOY 1908, 2. painos WSOY 1947, 3. painos WSOY 1979

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Gustaf Edward Nyman
  2. Suomen Penin historiaa
  3. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 511. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  4. Hakala, Päivi: Itsenäisyytemme ajan oululaista kaunokirjallisuutta: 2. Kirjailijat ja teokset 2005. Päivi Weiste. Viitattu 20. tammikuuta 2008.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]