Geografia (Artemidoros)
| Geografia | |
|---|---|
| Τὰ γεωγραφούμενα | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Artemidoros Efesoslainen |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | maantiede, periplus |
| Julkaistu | n. 100 eaa. |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Geografia[1][2] eli Maantieteen kuvaukset (Τὰ γεωγραφούμενα, Ta geōgrafūmena) eli Maantieteen kirjat (Τὰ τῆς γεωγραφίας βιβλία, Ta tēs geōgrafias biblia) eli Periplus (m.kreik. Περίπλους, Periplūs) oli Artemidoros Efesoslaisen kirjoittama antiikin kreikkalainen maantieteellinen teos, joka esitti kuvauksen koko tunnetusta maailmasta.[1][3]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artemidoros eli ja kirjoitti noin vuoden 100 eaa. tienoilla. Hän matkusteli useissa maissa, ja hänen teoksensa perustuu hänen omiin tutkimuksiinsa. Teoksen nimi Periplus (”Ympäripurjehdus”) tunnetaan Markianos Herakleialaiselta. Muista lähteistä se tunnetaan nimillä Maantieteen kuvaukset ja Maantieteen kirjat. Nykyisin siihen viitataan tutkimuksessa usein nimellä Geografia. Teos ei ole säilynyt nykyaikaan, mutta siitä on säilynyt paljon katkelmia.[1][3]
Markianos teki Geografiasta kaksi kirjaa käsittäneen lyhennelmän. Lisäksi sitä lainaavat paljon muun muassa Diodoros Sisilialainen, Strabon, Stefanos Byzantionlainen, Plinius vanhempi ja Isidoros Kharakslainen.[1][3] Artemidoroksen teoksesta säilyneet katkelmat kokosi ja julkaisi ensimmäisenä (editio princeps) David Hoeschelius eli Höschel teoksessa Geographica (Augusta Vindelicorum = Augsburg, 1600). Se oli mukana myös John Hudsonin kokoelmassa Geographi Graeci minores (Oxonia = Oxford, 1698).[3]
Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Artemidoroksen Geografia käsitti 11 kirjaa. Se sisälsi ilmeisesti kuvauksen koko tunnetusta maailmasta alkaen Iberiasta ja edeten sitten muuhun Eurooppaan, Vähään-Aasiaan, Intiaan, Arabiaan ja Pohjois-Afrikkaan, päättyen sitten Herakleen pylväille.[1]
Markianokselta säilyneiden katkelmien perusteella teos kuvasi muun muassa Mustanmeren ympäripurjehduksen ja antoi selonteon Bithynian ja Paflagonian rannikoista. Se kuvasi myös muun muassa Niilivirtaa ja antoi paikkojen välisiä etäisyyksiä. Maantieteen lisäksi se kertoi myös muun muassa käsittelemiensä alueiden ihmisten tavoista ja vaatetuksesta. Artemidoros sanoo, että Tanais-joen tuonpuoliset alueet olivat hänelle tuntemattomia.[3]
Artemidoros-papyrus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Teokseen yhdistetään joukko papyrusrullan katkelmia, jotka tunnetaan Artemidoros-papyruksena. Papyruksen pituus on noin 25 senttimetriä ja korkeus noin 32,5 senttimetriä. Sen teksti on teoksen toisesta kirjasta ja kuvaa Iberiaa eli nykyistä Espanjaa. Siinä on myös piirros, joka on oletettavasti kartta osasta Iberiaa, sekä muita piirroksia. Tällainen yhdistelmä on ainutlaatuinen tunnettujen papyrusten joukossa.[1] Luciano Canfora on esittänyt papyrusta tunnetun ja taitavan väärentäjän Konstantínos Simonídisin tekemäksi väärennökseksi. Saman näkemyksen on jakanut Richard Janko.[2][4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Kramer, Bärbel: The Earliest Known Map of Spain (?) and the Geography of Artemidorus of Ephesus on Papyrus. Imago Mundi, 2001, 53. vsk, s. 115–120. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Canfora, Luciano: The so-called Artemidorus papyrus. A reconsideration. Museum Helveticum, Dezember 2013, 70. vsk, nro 2, s. 157–179. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Smith, William: ”Artemidorus (6)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Janko, Richard: Review: The Artemidorus Papyrus. The Classical Review, October 2009, New Series, 59. vsk, nro 2, s. 403–410. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)