Herakleen pylväät

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Herakleen pylväiden muistomerkki Jews' Gaten hautausmaalla Gibraltarissa.
Herakles kantaa kahta pylvästä, Couly Nouailherin emalityö 1500-luvulta.

Herakleen pylväät on antiikin ajalta peräisin oleva nimitys nykyisen Gibraltarinsalmen molemmilla puolilla oleville korkeille kallioille, Gibraltarille ja Ceutalle.[1]

Nimeä käytti muun muassa Platon puhuessaan, että tarumainen Atlantis sijaitsee Herakleen pylväiden toisella puolella.[2] Tarun mukaan Atlas niminen titaani oli kapinointinsa takia tuomittu kannattelemaan taivaankantta. Hänet vapautti siitä tarusankari Herakles pystyttämällä salmeen pylväät, jotka erottivat maan ja taivaan toisistaan. Kreikkalaiset pitivät meressä horisontin takana olevia pylväitä läntisimpänä maanäärenä jonka jälkeen alkoi meri mitä kutsuttiin nimellä Atlantis.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Turunen, Ari: Kreikkalainen maailmankartta 500 eaa. (s. 9) Maailman kuvat - Mitä tarinata ja kartat ketovat meistä?. 2013. Viitattu 5.7.2018.
  2. Salmenkivi, Eero: Platon: Teokset Filosofia.fi - Portti filosofiaan. 30.6.2010, päivitetty 24.9.2014. Viitattu 5.7.2018.
Tämä antiikkiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.