Siirry sisältöön

August III

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Fredrik August II)
Hakusana ”Fredrik August II” ohjaa tänne. Fredrik August II oli myös Saksin kuningas vuosina 1836–1854.
August III
Puolan kuningas August III. Louis de Silvestren maalaama muotokuva 1733 jälkeen.
Puolan kuningas
Liettuan suuriruhtinas
Valtakausi 5. lokakuuta 1733 – 5. lokakuuta 1763
Kruunajaiset 17. tammikuuta 1734 Wawelin katedraali, Krakova
Edeltäjä Stanislaus I
Seuraaja Stanislaus II
Saksin vaaliruhtinas
Valtakausi 1. helmikuuta 1733 – 5. lokakuuta 1763
Edeltäjä Friedrich August I
Seuraaja Friedrich Christian
Syntynyt 17. lokakuuta 1696
Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta
Kuollut 5. lokakuuta 1763 (66 vuotta)
Dresden, Saksin vaaliruhtinaskunta
Hautapaikka Hofkirche, Dresden
Puoliso Itävallan arkkiherttuatar Maria Josefina
Lapset Friedrich Christian
Maria Amalia
Maria Anna
Maria Josefina
10 muuta
Suku Wettin
Isä Friedrich August I
Äiti Christiane Eberhardine
Uskonto luterilainen (vuoteen 1712)
katolilainen (vuodesta 1712)
Nimikirjoitus

Friedrich August II (17. lokakuuta 1696 Dresden – 5. lokakuuta 1763 Dresden)[1] oli Saksin vaaliruhtinas vuosina 1733–1763 ja Puolan perimyssodan seurauksena Puola-Liettuan kuningas nimellä August III (puol. August III Sas) vuosina 1733–1763.[2]

Suku ja kasvatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friedrich August oli vaaliruhtinas Fredrik August I:n, Puolan kuningas August II Väkevän ainoa laillisesta avioliitosta baijerilaisen prinsessa Christiane Eberhardine von Brandenburg-Bayreuthin (1671–1727) kanssa syntynyt poika.[1][2] Hänellä oli ainakin yhdeksän tunnustettua aviotonta sisarustapuolta, joista yksi oli Ranskan marsalkka Moritz von Sachsen.

Hänet kasvatettiin luterilaiseksi, mutta ollessaan vuonna 1712 matkalla Italiassa hän kääntyi isänsä tavoin katoliseksi.[1][3][2]

Ludvig XIV ottaa vastaan ​​Friedrich Augustin Fontainebleaussa. Vuosina 1711–1719 kruununprinssi matkusti halki katolisen Euroopan ja pysähtyi Pariisissa syksyllä 1714. Vas. Friedrich August; keskellä Ludvig XIV; oikealla käly, Orléansin herttuatar 'Liselotte' Elisabet Charlotte.
Kruununprinssi Friedrich August 19-vuotiaana kiertomatkansa aikana, Nicolas de Largillière 1714-1715

Nuoresta pitäen Augustusta valmisteltiin Puola-Liettuan kuninkaaksi; parhaat kotiopettajat palkattiin eri puolilta Eurooppa, ja kruununprinssi opiskeli puolaa, saksaa, ranskaa ja latinaa. Hänelle opetettiin venäjää, mutta hän ei osannut puhua sitä sujuvasti, samoin kuin luonnontieteitä, kuten matematiikkaa, kemiaa ja maantiedettä. Hän myös ratsasti nuoruudessaan.

Isänsä ollessa Puolassa nuori Friedrich August jäi isoäitinsä, Tanskan prinsessa Anna Sofian hoitoon, joka kasvatti hänet aluksi luterilaiseksi. Tämä oli erityisen epäsuotuisaa puolalaisille, jotka eivät hyväksyneet tai suvainneet protestanttista monarkkia. Tämän seurauksena huolestunut August II Väkevä järjesti pojalleen kiertueen katolisiin maihin Euroopassa, jonka hän toivoi tuovan tämän lähemmäksi katolilaisuutta ja katkaisevan siteen tämän ja hallitsevan protestanttisen isoäidin välillä. Venetsiassa puolalainen seurue esti kuningatar Annan brittiagenttien järjestämän sieppausyrityksen estääkseen häntä kääntymästä katoliseen uskoon. Hän oli myös paikalla keisari Kaarle VI:n kruunajaisissa ​​vuonna 1711 tämän veljen ja edeltäjän Joosef I:n kuoltua.

Friedrich August kääntyi lopulta katolilaisuuteen marraskuussa 1712 kiertäessään laajasti Italiaa ja tutustuessaan sen kulttuuriin ja uskonnolliseen perintöön.[2][4] Hän oli tuolloin jesuiittojen valvonnassa, jotka varmasti vaikuttivat asiaan. Julkinen ilmoitus kääntymyksestä vuonna 1717 aiheutti tyytymättömyyttä protestanttisen saksilaisen aristokratian keskuudessa.

Ranskan Ludvig XIV otti Augustin lämpimästi vastaan ​​Versailles'ssa 26. syyskuuta 1714. Ludvig iloitsi kuullessaan, että Friedrich August oli kääntynyt katolilaisuuteen, ja antoi tämän oleskella hovissa ja Pariisissa. Nuori prinssi osallistui tanssiaisiin, naamiaisiin ja yksityisjuhliin, joita Aurinkokuningas itse isännöi.[5] Tänä aikana Friedrich August paransi ranskankielen taitoaan ja oppi lähestymistapoja politiikkaan ja diplomatiaan.[5] Kesäkuussa 1715 hän lähti Versailles'sta ja vieraili Bordeaux'ssa, Moissacissa, Toulousessa, Carcassonnessa, Marseillessa ja Lyonissa.[5]

Saksin vaaliruhtinas ja Puolan kuningas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kruununprinssi Friedrich August, Louis de Silvestre

Friedrich August tuli isänsä kuoltua vuonna 1733 Saksin vaaliruhtinaaksi, mutta saadakseen myös isälleen kuuluneen Puolan kuninkuuden hänen piti voittaa kuninkaanvaali.[1][3][2]

Hän varmisti Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisarin Kaarle VI:n tuen ilmoittamalla tukevansa tämän antamaa vuoden 1713 pragmaattista sanktiota ja Venäjän keisarinna Annan tuen lupaamalla tukea Kuurinmaan luovuttamista Venäjälle.[1] [2]

Friedrich August voitti täpärästi 5. lokakuuta 1733 pidetyn kuninkaanvaalin ja hänet kruunattiin Krakovassa 17. tammikuuta 1734. Käynnissä olleen Puolan perimyssodan vuoksi kilpaileva kuningas Stanisław Leszczyński saatiin kuitenkin kukistettua vasta useamman vuoden kuluttua. Vasta kesäkuussa 1736 Friedrich August eli August III tunnustettiin kuninkaaksi myös Varsovassa.[1][2]

Friedrich August II oli kiinnostuneempi kulttuurista ja helposta elämästä kuin valtionjohdosta. Hän jätti vuodesta 1738 alkaen valtiolliset asiat paljolti neuvonantajalleen Heinrich von Brühlille, joka puolestaan antoi Puolan vaikutusvaltaisen Czartoryskin suvun haltuun.[2]

Tämä ajoi Puolan hyvin epävakaaseen tilaan. Friedrich August liittoutui Itävallan kanssa Preussia vastaan sekä Itävallan perimyssodassa vuonna 1742 että seitsenvuotisessa sodassa vuonna 1756.[1][3][2] Jälkimmäisessä sodassa Preussin kuningas Fredrik Suuren armeija miehitti nopeasti koko Saksin, jolloin Friedrich August joutui joukkoineen perääntymään Puolaan.[3]

Seuraavina vuosina Czartoryskin ja Poniatowskin mahtisukujen vaikutusvalta sekä Venäjän hallitsija Katariina II Suuren sekaantuminen Puolan asioihin lisääntyivät entisestään, mikä vain pahensi maan hajaannusta.[1][2] Friedrich August sai Saksin takaisin vuoden 1763 Hubertusburgin rauhassa, mutta kuoli lokakuussa sydänkohtaukseen 66-vuotiaana.[3]

Friedrich August keräsi pääkaupunkiinsa Dresdeniin suuren taidekokoelman ja rakennutti sinne katolisen Hofkirche-kirkon.[6] Hänet on haudattu rakennuttamaansa kirkkoon.

Taiteiden suosija

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

August III oli suuri taiteen ja arkkitehtuurin suojelija. Hän laajensi huomattavasti Dresdenin taidegalleriaa siinä määrin, että se sijoitettiin vuonna 1747 uuteen paikkaan nykyiseen Johanneumiin, jossa se pysyi vuoteen 1855 asti, jolloin se siirrettiin vasta rakennettuun Semper-galleriaan.Vuonna 1748 hän perusti oopperatalon (Operalnia) Varsovaan ja Collegium medico-chirurgicumin, Dresdenin ensimmäisen lääketieteen oppilaitoksen.[7]

Varsovan kuninkaanlinna, saksilainen julkisivu

Hänen hallituskautensa aikana valmistui isä August II Väkevän aloittama Varsovan Saksilaisen palatsin (saks. Sächsische Palais, puol. Pałac Saski) laajennus ja tilattiin Varsovan kuninkaanlinnan itäisen julkisivun jälleenrakentaminen, jolloin luotiin niin kutsuttu saksilainen julkisivu. Lisäksi valmistuivat Schloss Hubertusburgin metsästyslinna Wermsdorfissa 1743–1751, Brühlin palatsi Dresdenissä (purettu 1900), Brühl-Marcolinin puutarhapalatsi Dresden-Friedrichstadtissa, Moszinskan palatsi Dresdenissä (purettu 1872), Spitzhausin huvilinna Radebeulissa (1749, arkkitehti Matthäus Daniel Pöppelmann) ja Pförtenin palatsi (nyk. Brody, Puola), joka oli neuvonantaja Heinrich von Brühlin tärkein omistus.

Schloss Hubertusburg, Wermsdorf

Vuonna 1733 säveltäjä Johann Sebastian Bach omisti Kyrie–Gloria -messun h-mollissa, BWV 232 I (varhainen versio) Augustille hänen valtaannousunsa Saksin vaaliruhtinaaksi kunniaksi toivoen nimitystä hovisäveltäjäksi, jonka arvonimen Bach sai kolme vuotta myöhemmin. Bachin arvonimi Koeniglicher Pohlnischer Hoff Compositeur (Kuninkaallinen puolalainen hovisäveltäjä) ja Saksin vaaliruhtinaan hovisäveltäjä on kaiverrettu Bachin kuuluisien Goldberg-muunnelmien nimiösivulle.[8] August III oli myös säveltäjä Johann Adolph Hassen suojelija, jolle hänen isänsä August II Väkevä myönsi kuninkaallis-puolalaisen ja vaaliruhtinaallisen kapellimestarin arvonimen vuonna 1731[9] ja August III:n ansiosta säveltäjä Johann David Heinichen sai saman arvonimen vuonna 1716.[10]

Puolan kuningas August III, Pietro Antonio Rotari 1755-1756

Perintö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vanhin aikuiseksi elänyt poika Friedrich Christian seurasi isäänsä vaaliruhtinaana, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa vain 41-vuotiaana kulkutautiin, eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten Wettinin suvun valtakausi Puolassa päättyi. Nuorempi poika Franz Xavier (1730–1806), toimi veljenpoikansa Friedrich August I:n sijaishallitsijana vuosina 1763–1768.

Avioliitto ja lapset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Friedrich August avioitui 20. elokuuta 1719 Dresdenissä keisari Joosef I:n ja Braunschweig-Lüneburgin prinsessa Wilhelmina Amalian vanhimman tyttären, Itävallan arkkiherttuatar Maria Josefinan kanssa.[1][2]

Friedrich Augustin ja Maria Josefinan häävastaanotto Zwingerin linnassa Dresdenissä 1719

Dresdenin hääjuhla oli yksi Euroopan barokkiajan loistokkaimmista ja kalleimmista. Yli 800 vierasta kutsuttiin kahden viikon mittaiseen juhlaan. Pääillallinen pidettiin salongissa, joka oli muutettu keinotekoiseksi hopeakaivokseksi kutsuvieraiden hämmästyttämiseksi. Eksoottisten ruokien lisäksi Białowieżan metsästä tuotiin juhlaa varten yli 500 peuraa. Tilaisuuteen käytettiin rahaa noin 4 miljoonaa taaleria.[11]

Friedrich Augustille ja Maria Josefinalle syntyi kaikkiaan 14 lasta, joista kymmenen eli aikuiseksi asti:

  • Friedrich August Franz Xavier (18. marraskuuta 1720 – 22. tammikuuta 1721), kuoli kaksikuisena
  • Joosef August Wilhelm Friedrich Franz Xavier Johann Nepomuk (24. lokakuuta 1721 – 14. maaliskuuta 1728), kuoli 7-vuotiaana
  • Friedrich Christian, avioitui 1747 Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Kaarle VII:n ja Itävallan arkkiherttuatar Maria Amalian vanhimman tyttären, Baijerin prinsessa Maria Antonia Walpurgis Symphorosan (1724–1780) kanssa ja heille syntyi yhdeksän lasta. Seurasi isäänsä vaaliruhtinaana, mutta hallitsi Saksia vain kolme kuukautta ennen omaa kuolemaansa eikä ehtinyt päästä Puolan kuninkaaksi, joten Wettinin suvun valtakausi Puolassa päättyi.
  • Nimeltä tuntematon tytär (23. kesäkuuta 1723), syntyi kuolleena
  • Maria Amalia, avioitui 1738 Espanjan kuningas Kaarle III:n kanssa
  • Maria Margaretha Franziska Xaveria (13. syyskuuta 1727 – 1. helmikuuta 1734), kuoli 6-vuotiaana
  • Maria Anna (1728–1797), avioitui 1747 Baijerin vaaliruhtinas Maksimilian III Joosefin[6] kanssa
  • Nimeltä tuntematon lapsi (1729–1730), kuoli alle 2-vuotiaana
  • Franz Xavier Albert August Ludwig Benno (1730–1806), Saksin sijaishallitsija 1763–1768
  • Maria Josefina Karolina (1731–1767), avioitui 1747 Ranskan kruununprinssi, dauphin Ludvigin kanssa
  • Karl Christian Joosef Ignaz Eugen Franz Xavier (1733–1796), Kuurinmaan ja Semgallian herttua 1758–1763
  • Maria Christina Anna Teresia Salomea Eulalia Franziska Xaveria (1735–1782), Remiremontin ruhtinatar-abbedissa
  • Maria Elisabeth Apollonia Casimira Francisca Xaveria (1736–1818), kuoli naimattomana
  • Albert Kasimir August Ignaz Pius Franz Xavier (1738–1822), Teschenin herttua ja Itävallan Alankomaiden kuvernööri 1781–1793
  • Clemens Wenceslaus August Hubertus Franz Xavier (1739–1812), Trierin arkkipiispa
  • Maria Kunigunde Dorothea Hedwig Franziska Xaveria Florentina (1740–1826), Thornin ja Essenin ruhtinatar-abbedissa

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i Augustus III Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.10.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Augustus III | Polish-Saxon Union, Elector of Saxony, Polish Monarchy | Britannica www.britannica.com. Viitattu 1.7.2025. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e Nordisk familjebok (1907), s. 831 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 1.10.2017.
  4. ↑ August III Wettyn (król Polski 1733–1763) TwojaHistoria.pl. Viitattu 1.7.2025. (puolaksi)
  5. ↑ a b c August III - przedostatni król i jego legenda | Łazienki Królewskie www.lazienki-krolewskie.pl. Viitattu 1.7.2025. (puolaksi)
  6. ↑ a b Hellmut Kretzschmar: Friedrich August II. (saksaksi) Neue Deutsche Biographie (1961) Deutsche Biographie. Viitattu 1.10.2017.
  7. ↑ Collegium medico-chirurgicum - Stadtwiki Dresden www.stadtwikidd.de. Viitattu 1.7.2025.
  8. ↑ World Digital Library | The Library of Congress Library of Congress, Washington, D.C. 20540 USA. Viitattu 1.7.2025.
  9. ↑ Johann Adolf Hasse Museum » KomponistenQuartier www.komponistenquartier.de. Arkistoitu 25.3.2019. Viitattu 1.7.2025. (saksaksi)
  10. ↑ Słuchajmy Heinichena... www.radiokrakow.pl. Viitattu 1.7.2025. (puolaksi)
  11. ↑ Kamil Janicki: Ostatnia polska królowa. Władczyni. o której nie powiedzieli Ci na lekcjach historii WielkaHistoria. 30.7.2019. Viitattu 1.7.2025. (puolaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Puolan vaakuna Edeltäjä:
August II Väkevä 		Puolan kuningas
1734–1763 		Seuraaja:
Stanislaus II Poniatowski
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=August_III&oldid=23396475”