Frans Akseli Heporauta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Frans Akseli Heporauta (sukunimi vuoteen 1935 Hästesko; 12. heinäkuuta 1879 Iitti2. marraskuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen rehtori ja kansanrunouden tutkija.

Hästesko-Heporaudan vanhemmat olivat ratamestari Viktor Robert Hästesko ja Henrika Lovisa Heikkilä. Hän pääsi ylioppilaaksi 1899 ja opiskeli Helsingin yliopistossa kansanrunoutta Kaarle Krohnin johdolla valmistuen filosofian kandidaatiksi 1903 ja lisensiaatiksi 1911. Hästesko-Heporauta väitteli tohtoriksi 1923, väitöskirjan aiheena oli Länsisuomalaiset tautien loitsut.

Hästesko-Heporauta toimi kansanopiston johtajana Vihdissä ja Huittisissa 1903–1906 ja suomen kielen ja historian opettajana helsinkiläisissä oppikouluissa 1907–1908. Hän oli Jyväskylän seminaarin suomen kielen lehtorina 1910–1922 ja Jyväskylän kaupungin kansakoulujen tarkastajana 1912–1924. Hästesko-Heporauta oli myös Kotiseutu-lehden päätoimittajana 1910–1915. Hän palasi 1922 Helsinkiin ja toimi vuoteen 1927 kansakoulun opettajia valmistavan ylioppilasseminaarin johtajana. Viimeksi Hästesko-Heporauta oli Helsingin suomalaisen normaalilyseon suomen kielen yliopettajana 1927–1946 ja lyseon rehtorina 1929–1942.

Hästesko-Heporauta tunnettiin erityisesti loitsujen tutkijana ja hän julkaisi aiheesta useampia tutkimuksia. Hän laati myös Kalevalan opetusopppaan sekä lyhennetyn Kalevalan version kouluille, kirjoitti äidinkielen ja historian oppikirjoja sekä teokset kansakoululaitoksen ja nuorisoseuraliikkeen historiasta. Hästesko-Heporauta toimi aktiivisesti nuorisoseuraliikkeen ja kotiseututyön piirissä. 1920- ja 1930-luvuilla hän osallistui heimotyöhön vieraillen useita kertoja Unkarissa ja Virossa. Hästesko-Heporauta oli 1927–1936 Suomalais-ugrilaisen kulttuuritoimikunnan sihteeri ja 1937–1946 puheenjohtaja.

Frans Akseli Hästesko-Heporauta oli naimisissa vuodesta 1907 Elsa Koposen kanssa. Elsa Heporauta oli tunnettu kirjailija sekä Kalevalaisten naisten ja Kalevala Korun perustajia. Heporaudan perheessä oli kolme lasta: konttoripäällikkö Ilari Heporauta (s. 1914), kirjailija-toimittaja Tuuri Heporauta ja toimittaja Arijoutsi Heporauta (s. 1928).

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hästesko nimellä:

  • Ihminen ja luonto Kalevalassa. WSOY 1910
  • Kalevalan kuvakielestä. WSOY 1910
  • Loitsu ja taika Kalevalassa. WSOY 1910
  • Mielikuvitus ja todellisuus Kalevalassa. WSOY 1910
  • Länsisuomalaiset tautien loitsut, väitöskirja. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1910
  • Kotiseutututkimus nuorisoseuroissa. Kansanvalistusseura 1912
  • Motivverzeichnis westfinnischer Zaubersprüche. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1914
  • Piirteitä Suomen kansakoululaitoksen historiasta. Otava 1916, 2. täydennetty painos 1945
  • Kalevalan opas : opintopiirejä varten. Kansanvalistusseura, 1918
  • Länsisuomalainen loitsurunous. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1918
  • Kalevalan kauneuksia 1. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1920
  • Nuori Keski-Suomi : Keski-Suomen nuorisoseuran 25-vuotisjulkaisu, toimittanut F. A. Hästesko. Edistysseurojen kustannus, Helsinki 1921
  • Suomalainen kansanrunous: yleistajuisia tutkielmia koulutyön ja itseopiskelun avuksi, toimittanut F. A. Hästesko. Otava 1923
  • Hiukan loitsujen ja taikojen psykologiasta, teoksessa Professori Kaarle Krohnin 60-vuotisjuhlajulkaisu, 1923; myös teoksessa Suomi V:2, 1923
  • Kalevala lyhennettynä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 1925 (14. painos 2007)
  • Kalevalan opetusopas : liittyy lyhennettyyn Kalevalaan. WSOY 1926
  • Hämäläisten vanhat juhlatavat, teoksessa Talonpoika 4. Porvoo: Etelä-Häme, 1927
  • Kalevalan kauneuksia 2. Otava 1927
  • Äidinkielen opetusoppi. 1927
  • Historian oppikirja: kansakouluja varten. WSOY 1929
  • Historian oppikirja: moniopettajaisia kansakouluja varten. WSOY 1931
  • Suomen nuorisoseuraliikkeen historia. WSOY 1931

Heporauta nimellä:

  • Suomen kansan vaiheet maailman tapahtumien yhteydessä : historian oppikirja kansakouluja varten. WSOY 1943 (15. painos 1966)
  • Kalevalainen kulttuuri suomalaisen sivistystyön pohjana, teoksessa Kalevala - kansallinen aarre : kirjoituksia kansalliseepoksen vaiheista, toimittaneet F. A. Heporauta ja Martti Haavio. WSOY 1949

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]