Forum Julii (Gallia)
| Forum Julii | |
|---|---|
| Colonia Forum Julii Colonia Octavanorum |
|
 Forum Juliin amfiteatterin raunioita. |
|
| Sijainti | |
  Forum Julii |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Ranska |
| Paikkakunta | Fréjus, Draguignan, Var, Provence-Alpit-Riviera |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Ajanjakso | n. 49 eaa.– |
| Kulttuuri | antiikki |
| Valtakunta | Rooman valtakunta |
| Alue | Gallia |
| Provinssi | Gallia Narbonensis |
| Aiheesta muualla | |
Forum Julii (lat.; m.kreik. Φόρον Ἰούλιον, Foron Iūlion) oli antiikin aikainen kaupunki Galliassa nykyisen Ranskan alueella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Fréjusin kaupungin paikalla.[3]
Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Forum Julii sijaitsi Gallia Narbonensiksessa Välimeren rannikolla Telo Martiuksen ja Varus (nyk. Var) -joen välissä. Strabon kuvaa sen sijainneen Olbian ja Antipoliin välillä 600 stadioninmittaa itään Massiliasta. Kaupunki oli rakennettu hieman itään Argenteus (nyk. Argens) -joen suusta. Forum Juliin kautta kulki rannikkoa pitkin kulkenut roomalainen tie Via Julia Augusta (joskus nimellä Via Aurelia), ja sieltä lähti toinen tie pohjoiseen kohti Apollinaris Reiorumia eli Alebaece Reiorum Apollinariumia. Forum Juliista kulki tiet myös Aquae Sextiaeen, Arelateen ja Massiliaan.[1][2][4]
_-_2.JPG)
Forum Juliin kaupunki kattoi alueen, joka oli suurempi kuin nykyisen Fréjuksen vanhakaupunki. Kaupungin satama oli pienen lahden pohjukassa. Se yhdistyi mereen noin kilometrin mittaisen ja 50–80 metrin levyisen kanavan välityksellä. Satama-allas on täyttynyt ajan kuluessa kokonaan Argenteus-joen virtauksen seurauksena, ja sen suuaukko on nykyisin noin kilometrin sisämaassa. Altaan leveys oli noin 450 metriä ja pituus noin 510 metriä, ja koko noin 20 hehtaaria. Näin se on ollut suunnilleen samankokoinen kuin Portuksen, Centumcellaen ja Antiumin satamat.[1][2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Forum Juliin lähellä on ollut asutusta kivikaudella ja kelttiläis-ligurialaisella kaudella. Itse kaupunki perustettiin kuitenkin vasta roomalaisella kaudella.[1] Strabon kutsuu Forum Juliita Augustuksen laivastotukikohdaksi. Kaupungin nimi esiintyy kuitenkin jo ennen hänen aikaansa Plancuksen kirjeessä Cicerolle vuonna 43 eaa.[2][5] Voidaan päätellä, että kaupunki sai nimensä Julius Caesarista, mutta antiikin lähteet eivät tarjoa vahvistusta sille, että hän olisi perustanut kaupungin tai että Augustus olisi myöhemmin kehittänyt sitä.[2] On kuitenkin arveltu, että Caesar olisi saattanut perustaa sen Massalian piirityksen vuonna 49 eaa. aikoihin.[1]
Plinius vanhempi käyttää kaupungista nimitystä ”Forum Julii Octavanorum Colonia quae Pacensis appellatur et Classica”. Nimi Octavanorum, jonka myös Pomponius Mela mainitsee, viittaa mahdollisesti siihen, että osa Legio VIII Augustasta olisi ollut sijoitettuna sinne. Nimi Pacensis viittaa rauhaan. Nimi Classica taas on oletettavasti johdettu siitä, että se toimi Augustuksen laivastotukikohtana.[2][6] Kaupungista esiintyy myös nimimuotoja Oppidum Forojuliense,[7] Forum Julium Narbonensis Galliae Colonia[8] ja Colonia Forojuliensis.[9] Kaupungin asukkaasta käytettiin etnonyymejä Forojuliensis ja Foro Juliensis.[10]
Forum Juliihin olivat sijoitettuna muun muassa ne sotalaivat, jotka Augustus otti Antoniukselta vuoden 31 eaa. Aktionin taistelussa.[1][2] Laivastoasema oli yksi Rooman valtakunnan merkittävimmistä Misenumin ja Ravennan ohella, ja sen laivoja käytettiin Gallian etelärannikon puolustamiseen. Laivastoasema oli käytössä Tiberiuksen aikana ja mainitaan edelleen Vitelliuksen aikana.[2][11] Tacitus kuvaa Forum Juliin vanhaksi ja huomattavaksi coloniaksi. Se oli Britannian valloittajan Gnaeus Julius Agricolan synnyinpaikka.[2][12] Plinius kertoo, että kaupungissa valmistettiin garumia.[2][13]
Ajan kuluessa Forum Julii menetti merkityksensä laivastotukikohtana, mutta se säilyi muutoin kukoistavana hallinnollisena ja kaupallisena keskuksena. Kaupungista tuli piispanistuin 300-luvun lopulla.[1]
Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Asemakaava ja kaupunginmuurit
Forum Julii oli ympäröity muureilla, joiden pituus oli noin 3,5 kilometriä, ja jotka sulkivat sisäänsä noin 40 hehtaarin kokoisen alueen. Niiden paksuus oli noin 2,5 metriä, ja niissä oli torneja, joita on säilynyt erityisesti muurien pohjois- ja itäsivuilla. Pääkadut olivat roomalaiselle asemakaavalle tyypilliset itä-länsisuuntainen decumanus maximus ja pohjois-eteläsuuntainen cardo maximus. Kaupunginmuurien pääportit olivat näiden katujen päissä. Decumanuksen päässä itäsivulla oli Rooman portti ja länsisivulla Gallian portti. Kummatkin niistä on löydetty. Cardon päässä pohjoissivulla oli portti, joka myös tunnetaan, mutta eteläportista ei ole tietoa.[1]
Amfiteatteri
Kaupungissa oli amfiteatteri, joka oli rakennettu Flaviusten tai Antoninusten aikana. Se sijaitsi kaupunginmuurin ulkopuolella mutta kiinni niiden luoteiskulmassa. Amfiteatterin pituus oli noin 113,9 metriä ja leveys noin 82,6 metriä, ja se oli yksikerroksinen. Sen katsomossa oli 16 penkkiriviä ja tilaa noin 10 000 hengelle. Keskiajalla rakennuksen jäänteitä käytettiin linnoituksena.[1] Nykyisin sitä on kunnostettu.
Teatteri
Kaupungin koillisosassa muurin sisäpuolella oli roomalainen teatteri, joka ajoitetaan Augustuksen ajalle. Sen pohjoispuoli oli kukkulan rinteessä, ja sen katsomo avautui etelään päin.[1]
Satama
Entisen satama-altaan laidoilta on löydetty laitureita noin 500 metrin matkalta. Sataman sisäänkäynnillä oli kaksi sitä suojannutta tornia. Sataman lähellä kaupunginmuuri sulki sisäänsä kaksi kukkulaa, joilla oli käyttötarkoitukseltaan tuntemattomia rakennuksia. Toisella kukkulalla saattoi olla jonkinlainen linnoitus ja toisella praetorium. Joka tapauksessa ne liittyivät oletettavasti sotasatamaan.[1]
Akvedukti
Kaupunkiin toi vettä akvedukti, jota voidaan seurata vuorille noin 40 kilometrin päähän. Akvedukti kulki osan matkasta maanalaisena, ja osan matkasta sitä tukivat kaaret. Kaupunginmuurilla akvedukti jakautui kahteen haaraan, joista toinen jatkoi kaupunkiin ja toinen satamaan. Osia akveduktista on säilynyt hyvin.[2]
Muut rakennukset ja löydökset
Nykyisin nimellä Porte d'Orée (”Kultainen portti”) tunnettu kaari ei todellisuudessa ole ollut portti eikä kullattu, vaan se on ollut osa roomalaista kylpylää.[14] Kaupungista on löydetty myös muita jäänteitä kylpylöistä sekä muun muassa kolmikaarinen roomalaisaikainen silta sekä nekropolis eli hauta-alue, jossa on nimellä La Tourrache tunnetun mausoleumin jäänteet. Nykyisen Fréjuksen katedraalikirkko on rakennettu varhaiskristillisestä kirkosta. Muihin löydöksiin lukeutuu muun muassa katujen osia, vesijohtoja ja lattiamosaiikkeja.[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j k l Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”FORUM JULII (Fréjus) Var, France”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Forum Julii”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Forum Julii Pleiades. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ Strabon: Geografika s. 184.
- ↑ Cicero: Kirjeet ystäville (Epistulae ad familiares) 10.15.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.5; Klaudios Ptolemaios: Geografia 2.10; Pomponius Mela: De situ orbis 2.5.
- ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 4.5.
- ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 2.63.
- ↑ Tacitus: Taistelu keisarivallasta (Historiae) 2.14.
- ↑ Forum Iulii (Fréjus) Trismegistos. Viitattu 13.3.2023.
- ↑ Tacitus: Keisarillisen Rooman historia (Annales) 4.63, Taistelu keisarivallasta (Historiae) 2.43.
- ↑ Tacitus: Agricola 4.
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 31.7–8.
- ↑ La Porte d’Orée Fréjus. Viitattu 13.3.2023.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Forum Julii Wikimedia Commonsissa
