Fontana di Trevi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Fontana di Trevi

Fontana di Trevi on suihkulähde Quirinalen alueella Roomassa. Se on kaupungin suurin ja tunnetuin suihkulähde.[1]

Vuonna 1762 valmistunut suihkulähde sisältää suuren tekokallion, patsaita, altaan sekä 20 metriä korkean ja 26 metriä leveän seinän, joka on koristeltu barokkielementeillä palatsin julkisivuksi.

Rakennelma sijaitsee kolmen tien risteyksessä[2]. Tästä tulee suihkulähteen nimi: tre vie – kolme tietä[2].

Kuvaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palatsin seinää vasten on pystytetty riemukaarta muistuttava rakennelma, jossa jättimäiset pylväät erottavat toisistaan kolme lokeroa[3].

Keskimmäisessä lokerossa Carraran marmorista tehty Okeanos-jumalan muotokuva ratsastaa simpukankuorista tehdyssä vaunussa, jota vetävät "meren hevoset"[3].

Okeanos, joka tunnetaan myös nimellä Neptunus.

Toinen hevosista on raivopäinen, mikä kuvaa myrskyn tuhoisaa voimaa; toinen on säyseä, mikä kuvastaa vettä sen suotuisassa lepotilassa. Hevoset syöksyvät kallioiden ja veden virran yli tritonien ohjastamina. Toinen tritoneista puhaltaa kotilonkuoresta tehtyyn trumpettiin kuuluttaakseen Okeanoksen saapuneeksi[3].

Patsaiden jalustana toimiva travertiininen kallio ulottuu palatsin julkisivun levyiseksi. Okeanoksen vaunujen alta kumpuava vesi virtaa portaita pitkin altaaseen. Vertauskuvalliset ihmishahmot ja kohokuvat koristavat ympäröiviä paneeleja ja syvennyksiä. [3]

Seinän reunasyvennyksiin on sijoitettu terveyden ja hedelmällisyyden kuvat.[3]

Tarinan mukaan Agrippa päätti parantaa Rooman vedensaantia akveduktin avulla, ja muuan nuori tyttö näytti Agripan joukoille vesilähteen sijainnin. Lähteestä sai alkunsa kanava, josta Fontana di Trevin vesi on peräisin. Tytöstä kanava sai nimensä Acqua Vergine. Kertomusta kuvaava reliefi on kiinnitetty Fontana di Trevin seinään. [3]

Neljä vertauskuvallista hahmoa seisoo pylväiden päällä. Ne ovat "niittyjen ja puutarhojen mukavuudet", "syksyn lahjat", "peltojen hedelmällisyys" ja "kukkien runsaus".[3]

Teos ilmentää luonnontieteiden kehitystä valistusajalla. Vuonna 1723 Giovanni Poleni oli ensimmäistä kertaa kuvannut veden kiertokulun. Fontana di Trevi on Polenin paljastamien periaatteiden symbolinen toisinto. Teoksessa alkuvoimainen vesi, jota edustaa Okeanos, nousee maalle tuomaan elämää. Teoksen tarkoitus on ilahduttaa samalla kun se tarjoaa katsojalle luonnontieteen oppitunnin.[3]

Fontana di Trevin ja sitä ympäröivän Trevin kaupunginosan alapuolella, tuhansiksi vuosiksi maahan hautautuneena, sijaitsee Vicus Caprarius: roomalaisen asuntolan raunio, joka on nykyään turistikohde [4].

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suihkulähteen suunnitteli Nicola Salvi paavi Klemens XII:n käskystä ja sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1732.[5][1] Suihkulähde valmistui vuonna 1762 sekä suunnittelijan ja rakennuttajan jo kuoltua. Vesi suihkulähteeseen johdettiin Aqua Virgo -nimisen akveduktin kautta ja yksi sen tehtävistä oli koristaa vesijohdon päätepistettä.

Vuonna 1998 vesilähteen vuotokohtia korjattiin ja siihen asennettiin uudet pumput. Tammikuussa vuonna 2013 julkistettiin tieto, että italialainen muotitalo Fendi sponsoroi suihkulähteen peruskorjauksen.[6] Peruskorjaus kestää 20 kuukautta ja maksaa yli 2 miljoonaa euroa. Korjaaminen alkoi 5. kesäkuuta 2014[7].

Galleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Populaarikulttuurissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kolikoita kerätään altaasta

Näyttelijä Anita Ekberg kahlasi Trevin suihkulähteessä Federico Fellinin elokuvassa Ihana elämä (1960).

Trevin suihkulähteeseen liittyy uskomus: jos Roomassa vieraileva heittää kolikon suihkulähteeseen, hän palaa kaupunkiin takaisin.[1] Tapa on peräisin elokuvasta Kolme kolikkoa lähteessä (1954)[2]. Kolikoista kertyy noin 1,7 miljoonaa dollaria vuodessa eli lähes 5000 dollaria päivässä[8]. Kolikot kerätään joka päivä[2]. Varat käytetään hyväntekeväisyyteen[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Hintzen-Bohlen, Brigitte: Taide&Arkkitehtuuri: Rooma. Suomentanut Tandem Verlag Gmbh. Könemann, 2006. ISBN 978-3-8331-2309-2.
  • Polkunen, Marja-Liisa: Suomalainen matkaopas: Rooma. Suomalainen matkaopas oy, 2007. ISBN 978-952-9715-32-9.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Polkunen, Marja-Liisa s.92
  2. a b c d Tanza Loudenback: Visitors threw $1.5 million into Rome's Trevi Fountain last year — here's where all those coins go Business Insider. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h Hereward Lester Cooke: The Documents Relating to the Fountain of Trevi. The Art Bulletin, 1956, 38. vsk, nro 3, s. 149–173. doi:10.2307/3047657. ISSN 0004-3079. Artikkelin verkkoversio.
  4. Jessica Poitevien September 10, 2021: There's a Secret Archaeological Site Under the Trevi Fountain in Rome — and You Can Visit Travel + Leisure. Viitattu 23.4.2022. (englanniksi)
  5. Hintzen-Bohlen, Brigitte s. 285
  6. [1] Uutinen Reuters.com sivulla. Viitattu 25.03.2013 (englanniksi)
  7. The Trevi Fountain turismoroma.it. Viitattu 21.9.2014. (englanniksi)
  8. Smithsonian Magazine, Brigit Katz: Rome's Mayor Says Coins Tossed Into Trevi Fountain Will Still Go to Poor Smithsonian Magazine. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
  9. A. B. C. News:+Rome mayor agrees to keep Trevi Fountain coins going to charity ABC News. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • John A. Pinto: The Trevi Fountain. Yale University Press, 1986.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Fontana di Trevi.