Floresinihminen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Floresinihminen
Fossiili: Pleistoseeni
Homo floresiensis.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Kädelliset Primates
Yläheimo: Ihmisapinat Hominoidea
Heimo: Isot ihmisapinat Hominidae
Suku: Ihmiset Homo
Laji: floresiensis
Kaksiosainen nimi
Homo floresiensis
P. Brown et al., 2004
Levinneisyyskartta
Floresin (keltainen) sijainti Indonesiassa (vihreä)
Floresin (keltainen) sijainti Indonesiassa (vihreä)
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Floresinihminen Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Floresinihminen Commonsissa

Nimi-testi OK

Lian Buan luola Indonesiassa, josta floresinihmisen jäännöksiä löydettiin vuonna 2003
Brittiläisen antropologin Chris Stringerin hahmotelma floresinihmisen sijoittumisesta ihmisten sukupuuhun vuodelta 2012.[1]

Floresinihminen (Homo floresiensis) on vuonna 2003 Indonesiasta, Floresin saarelta löydetty mahdollinen ihmislaji, joka eli siellä arvioiden mukaan vielä suhteellisen vähän aikaa sitten. Fossiililöytöjen perusteella tehtyjen tutkimusten mukaan floresinihminen kasvoi vain noin metrin mittaiseksi. Löytöä pidetään lajissaan tärkeimpänä aikoihin.

Löydöt ja ajoitus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi löydöistä on lähes täydellinen noin 30-vuotiaan floresinihmisnaisen luuranko. Lisäksi on löydetty seitsemän muuta floresinihmisen luurankoa ja muita floresinihmisen yksittäisiä jäännöksiä. Tammikuussa 2013 saarelta löydettiin lähes samanlaisia ranneluita kuin alueelta aiemmin löydetyt. Tutkijoiden mukaan tämä todisti florensinihmisen olevan oma lajinsa.[2]

Löydettyjen fossiilien ikähaarukka oli ensimmäisten arvioiden mukaan noin 12 000 – 95 000 vuotta. Vuonna 2016 Nature-lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan saarelta löydetyt luut ovat kuitenkin 60 000 – 100 000 vuotta vanhoja ja työkalut 50 000 – 190 000 vuotta vanhoja.[3][4]

Paikka ihmisen sukupuussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Floresinihmisen arvellaan polveutuvan Homo erectuksesta tai jostain tuntemattomasta ihmislajista. Floresinihmisestä on kiistelty sen löydöstä saakka. Indonesialais-australialais-yhdysvaltalaisen tutkimusryhmän mukaan floresinihminen oli kehityshäiriöinen mikrokefaliasta eli pienipäisyydestä kärsinyt nykyihmislajin edustaja, Homo sapiens[5]. Kansainvälinen tutkimusryhmä pitää floresinihmistä omana lajinaan, sillä löydetyistä fossiileista ei löytynyt merkkejä siitä, että niiden pienikokoisuus, erityisesti pienipäisyys, olisi niiden lajille poikkeuksellista.[6] Matthew W. Tocheri kollegoineen tutki floresinihmisen ranneluita ja he päätyivät siihen, että ne ovat primitiivisempiä ja muodoltaan erilaisia kuin nykyihmisen ranneluut. Heidän mukaansa floresinihminen olisi oma lajinsa, jonka kehityslinja on eriytynyt ihmisen kehityslinjasta ennen nykyihmisen ja neandertalinihmisen ilmaantumista siihen.[7] Lopullista päätöstä asian suhteen ei ole tehty ja kaivauksia saarella jatketaan.

Elokuussa 2014 kerrottiin Yhdysvaltain tiedeakatemian Pnas-lehden julkaisemasta Robert B. Eckhardtin johtaman tutkijaryhmän tutkimuksesta, jonka mukaan Homo floresiensisin luut olisivat tavallisen indonesialaisen, joka kärsi Downin oireyhtymästä.[8] Tutkimusta on kuitenkin arvosteltu ja sen vertaisarviointimenettelyä on moitittu puutteelliseksi. Arvostelijoiden mukaan saman tutkimusryhmän aiemmat yritykset osoittaa floresinihminen kehityshäiriöiseksi nykyihmiseksi on kumottu, ja he uskovat näin käyvän myös tässä tapauksessa.[9]

Alueen kansat tuntevat tarinoita saarilla asuneista kääpiöistä. Jotkut tutkijat spekuloivat floresinihmisen eläneen vielä joitakin satoja vuosia sitten. Myös Sumatralla tunnettu tarunomainen Pendek-mies saattaa liittyä Floresin ihmisiin.

Arvioituja piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Floresinihmiset kasvoivat normaalisti vain noin yhden metrin mittaiseksi, ja heidän arvioidaan painaneen n. 25 kg. Floresinihmisen aivot olivat noin neljänneksen nykyihmisen aivojen koosta (377 cm³ vertaa 1300 cm³). Siten floresinihmisen aivojen kapasiteetti oli melko vähän verrattuna nykyihmisen edeltäjiin, joiden aivokapasiteetti lähenteli tuhatta kuutiosenttimetriä jo yli miljoona vuotta sitten. Silti floresinihmisen käyttämiä kivityökaluja on löydetty ja tutkimuksissa niiden on havaittu olleen samaa tasoa kuin nykyihmisillä. Myös tulenkäytöstä on löydetty merkkejä ja floresinihmisen uskotaan pystyneen metsästämään suurikokoisia eläimiä. Lajin esi-isät saapuivat saarelle luultavasti 100 000 vuotta sitten.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Stringer, C. (2012). What makes a modern human. Nature 485 (7396): 33–35.
  2. Ylen tiedeuutiset: Tuoreet fossiililöydöt vahvistavat: "Hobitti" on totta 13.1.2013.
  3. Johanna Junttila: Tutkimus kumosi ihmisen historiaa: Hobittien titteli luovutettiin neandertalinihmiselle Helsingin Sanomat. 31.3.2016. Viitattu 31.3.2016.
  4. Deborah Marshall: Indonesian ‘Hobbits’ may have died out sooner than thought 31.3.2016. Griffith University. Viitattu 31.3.2016.
  5. http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2642
  6. http://www.yle.fi/teema/tiedeuutiset/uutinen.shtml?id=9430
  7. Ylen tiedeuutiset: Ranteessako piilee floresin ihmisen salaisuus 20.9.2007.
  8. Sciencedaily: Flores bones show features of Down syndrome, not a new 'Hobbit' human 4.8.2014.
  9. McKie, Robib: Homo floresiensis: scientists clash over claims 'hobbit man' was modern human with Down's syndrome The Observer. 17.8.2014. Viitattu 13.11.2014.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]