Paranthropus
| Paranthropus | |
|---|---|
 Kallon fossiilin jäljennös |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Kädelliset Primates |
| Yläheimo: | Ihmisapinat Hominoidea |
| Heimo: | Isot ihmisapinat Hominidae |
| Alaheimo: | Homininae |
| Tribus: | Hominini |
| Alatribus: | Hominina |
| Suku: |
Paranthropus Broom, 1938 |
| Lajit | |
|
†Paranthropus aethiopicus |
|
| Katso myös | |
Paranthropus on muinainen ihmisapinoihin kuuluva suku. Suvun lajit olivat kahdella raajalla käveleviä apinaihmisiä, jotka todennäköisesti erosivat jossain vaiheessa läheisestä Australopithecus-suvusta, johon vielä jokin aika sitten suvun lajit luokiteltiin. Osa suvun lajeista oli olemassa todennäköisesti vielä samaan aikaan kun suku Homo syntyi (joka polveutui edeltäjästään Australopithecus-suvusta tai pikemminkin litteänaamaisesta kenianihmisestä).
Paranthropus ilmaantui karkeasti noin 2,7 miljoonaa vuotta sitten pleistoseenikauden alussa. Paranthorpus boisei -lajin aivotilavuus oli noin 40 % nykyihmisen aivotilavuudesta. Lajit olivat noin 130–140 senttimetriä pitkiä ja hyvin lihaksikkaita. Suvun lajien uskotaan eläneen metsäisillä alueilla, toisin kuin Australopithecus-suku, joka eli ruohikkoisilla alueilla.
Kiistely tieteellisestä luokittelusta on jatkunut vuosikymmeniä, mutta nykyisin suku erotetaan Australopithecus-suvusta. Osa lajeista mahdollisesti eli vielä varhaisten ihmislajien aikaan. Lajit olivat gorillamaisia ja näyttivät loittonevan Homo-suvun edustamasta ihmismäisyydestä poispäin.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paranthropus-sukuun luettuja lajeja ovat:[1]
- Paranthropus aethiopicus (turkananapinaihminen)
- Paranthropus boisei (vankka-apinaihminen)
- Paranthropus robustus (roteva-apinaihminen)
Erot esi-ihmisiin verrattuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun käyttäytyminen poikkesi huomattavasti esi-ihmisistä, koska se ei ollut läheskään yhtä sopeutunut elämään alueillansa eikä osannut käyttää luonnonvaroja hyväkseen tehokkaasti. Todisteiden mukaan suvun fysiologia oli sopeutunut Afrikasta maan alta löytyvien ympärivuotisten kasvien ja juureksien syömiseen. Esi-ihmiset olivat samaan aikaan sopeutuneet syömään huomattavasti laajempaa valikoimaa kasviksia ja omaksuivat jossain välissä raadonsyönnin kautta lihansyönnin.
Myöhäiset suvun edustajat eivät tiettävästi olleet niin älykkäitä kuin varhaiset ihmislajien edustajat, mutta niillä oli isommat aivot kuin Australopithecus-suvun edustajilla. Joidenkin todisteiden valossa näyttää siltä, että ne käyttivät myös alkeellisia työkaluja, jotka eivät kuitenkaan olleet niin kehittyneitä kuin Homo habilisin käyttämät. Lajit eivät myöskään osanneet puhua primitiivistä kieltä tai käsitellä tulta.lähde?
Tutkijat eivät juuri usko, että joku suvun lajeista olisi ollut oman sukumme alkuna.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Valste, Juha: Ihmislajin synty, s. 10. SKS, 2012. ISBN 978-952-222-332-6.
- ↑ Berg, Lasse: Gryning över Kalahari, s. 96. Ordfront, 2007.
|