Fjalar Jarva

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Fjalar Jarva (5. maaliskuuta 1910 Loviisa24. marraskuuta 1978 Helsinki) oli suomalainen poliisijohtaja ja hallitusneuvos. Hän toimi ylipoliisipäällikkönä eli nykyistä poliisiylijohtajaa vastaavassa virassa vuodesta 1957 vuoteen 1973.[1] Tuona aikana tapahtuivat muun muassa Bodominjärven murhat ja Pihtiputaan poliisisurmat, joiden myötä Jarva oli korkeimpana poliisiviranomaisena paljon julkisuudessa. Jarva myös esiintyi jälkimmäisestä tapahtumasta kertovassa elokuvassa Kahdeksan surmanluotia.[2] Vuosina 1963-1964 Jarva toimi Interpolin presidenttinä.[3]. Arvoltaan hän oli varatuomari, kuten kyseisen tason poliisiviranomaiset yleensäkin.

Luonteeltaan Fjalar Jarvan on kuvattu olleen "huumorintajuinen, eikä koskaan turhan tärkeä".[4] Veikko Huovisen Lampaansyöjissä on vertaus, jonka mukaan "päivä hymyili kuin ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarva".

Fjalar Jarva omisti Haukilahden edustalla pienen Herrökobben-nimisen saaren, jonne hän rakennutti kesähuvilan saunoineen. Hänen kuoltuaan perikunta myi saaren Espoon kaupungille, joka luovutti saaren kiinteistöineen Espoon Meripelastusyhdistyksen hoitoon. Saarella on siitä pitäen toiminut yhdistyksen ulkovartioasema; se on miehitettynä purjehduskauden aikana ja siellä on yleensä yksi yhdistyksen aluksista [5].

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fjalar Jarva arvioi tilannetta Pihtiputaan poliisisurmien jälkeen Yleisradion elävä arkisto. 7.3.1969. Viitattu 17.1.2009.

Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.