Fauni-peikot

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Martti ja Helena Kuuskoski (istumassa) esittelevät peikkojen valmistusta vierailijalle noin vuonna 1965.

Fauni-peikot (tuotenimenä ”Fauni-Peikot”) ovat taiteilijapariskunta Helena ja Martti Kuuskosken luomia peikkohahmoja. Ne syntyivät pehmoleluina 1950-luvulla. Aluksi peikkojen ompelu oli Helena Kuuskosken oma harrastus, mutta siitä syntyi yritys, joka suurimmillaan työllisti lähes 200 henkeä. Se toimi ensin Naantalissa, sitten Tuusulassa ja lopulta Järvenpäässä, johon rakennettiin peikkoteeman ympärille myös elämyspuisto Peikkometsä.[1] Yritys valmisti tekstiilejä ja miljoonia käsintehtyjä peikkoja, joita vietiin myös ulkomaille, samoin kuin muumi-nukkeja. Fauni-yritys lakkautettiin 1971.[2] Helena Kuuskoski päätyi lapsineen Yhdysvaltoihin, missä he perustivat peikkoja myyvän yrityksen.[3] Martti Kuuskoski jatkoi peikkojen tekemistä Suomessa, muun muassa Suomusjärvellä. Alkuperäisistä peikoista on tullut keräilykohteita.[4]

Suosituin Kuuskoskien peikkohahmoista oli Sumppi, jota myytiin ulkomaita myöten. Vuonna 1965 Helsingissä jopa perustettiin lyhytikäinen Sumpit-niminen teiniyhtye, jonka esiintymisasut jäljittelivät Sumppi-peikkoa.[5]

1980-luvun alussa Martti Kuuskoski perusti perheineen Peikkopuiston Jämsään, Himosvuoren kupeeseen.[6] Himoksen kaikki rinteet nimettiin Fauni-Peikkojen mukaan.

Varsinaisten Sumppi tuotteiden ulkopuolella Peikot esiintyivät Mallasjuoman valmistaman Peikkojuoman etiketeissä.[6] Ne seikkailivat myös sarjakuvassa Osuuspankin asiakaslehti YV:ssä,[7] ja Osuuspankilla oli 1960-luvulla Sumppi-peikko-aiheisia säästölippaita.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kivinen, Lasse: Peikoista kasvoi nähtävyys. Helsingin Sanomat, 6.6.2020, s. B 14–15. Artikkelin verkkoversio.
  2. Hagelstam, Wenzel: Antiikin lumoissa: Muumeja aidoista materiaaleista. Turun Sanomat. 12.11.2005. Arkistoitu 28.5.2014. Viitattu 19.2.2021.
  3. A Little Bit Of Troll History Trollforest.com. Viitattu 19.2.2021.
  4. Suominen, Tapani: Tällä sivulla olevat peikot on suunnitellut ja valmistanut Atelier Fauni Fintoys.com. Viitattu 19.2.2021.
  5. Lindfors, Jukka: Sumpit toivat beatmusan Peikkometsään Ylen Elävä arkisto. 17.8.2014. Viitattu 3.3.3018.
  6. a b Vartiainen, Lauri: Järvenpään Fauni-Peikkometsä – Vieläkö muistat Peikkometsän? Huvipuisto.net. 13.4.2011. Viitattu 19.2.2021.
  7. Arkistoluettelo – 11856 Taivalvuo Auvo ELKA – Suomen elinkeinoelämän keskusarkisto. 9.2.2021. Viitattu 19.2.2021.
  8. Lehtinen, Jyrki: Khronoksen talo, Rakennus- ja maisemahistoriallinen selvitys, s. 56, 61. Turku: Khronoksen talo- taidehanke ja Lönnströmin taidemuseo, 23.3.2019. Teoksen verkkoversio (viitattu 19.2.2021).