Eurytmia
Eurytmia (m. kreik. εὐ, hyvä, oikea, harmoninen, ja ῥυθμός rytmi, suhde, liike) on liiketaidemuoto, joka sai alkunsa 1900-luvun alussa, aikana jona taidetanssin uusissa muodoissa etsittiin kehon, sielun ja hengen yhteyttä. Eurytmian merkittävimmät kehitysimpulssit ovat peräisin Rudolf Steinerilta (1861–1925).[1]
Eurytmiassa liikutaan yksin tai ryhmässä.[2] Koreografioissa ilmaistaan tilassa liikkumisen ja eleiden avulla erilaisia asioita: musiikista mm. rytmiä, säveliä ja intervalleja; runoista mm. rytmiä, äänteitä ja kielioppia.[3][4] Eurytmian osa-alueita ovat mm. itsenäinen esittävä taide, eurytmiaterapia sekä koulueurytmia.[5][6][7]
Steinerin mukaan eurytmiassa ruumis, sielu ja henki työskentelevät harmoniassa. Eurytmiaa voi siten hänen mukaansa kutsua myös henkis–sielulliseksi voimisteluksi.[8]
Eurytmiaa tehdään joko puheeseen, esimerkiksi runonlausuntaan tai soitinmusiikkiin. Koreografiat voivat olla erittäin monimutkaisia ja liikeratoja soolona tai monen henkilön ryhmässä.
Taiteellisessa eurytmiassa voidaan toteuttaa muun muassa kokonaisia sinfonioita eurytmisesti liikkuen. Esityksissä värikkäät puvut täydentävät liikkeen ilmaisuvoimaa.
Eurytmiaa opiskellaan pääsääntöisesti neljä vuotta, jonka jälkeen voi valmistua eurytmistiksi. Myöhemmillä opinnoilla voi erikoistua steinerkoulun eurytmianopettajaksi, hoitoeurytmistiksi tai näyttämötaiteeseen.[9] Eurytmisti työskentelee yleensä steinerkoulussa eurytmianopettajana tai taiteen alalla.
Eurytmian kulttuurihistoriallisesta taustasta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tanssin uudistajat halusivat 1900-luvun alussa irrottautua viktoriaanisen ajan muodollisesta ja pragmaattisesta ilmaisusta ja loivat uusia tulokulmia tanssiin ja liikkeeseen.[10] Modernin tanssin pioneerit näkivät liikkeen luovana oppimisprosessina, jonka kautta liikkuja voi ymmärtää itseään ja maailmaa sekä ilmaista itseään. Tanssiestetiikan rinnalle haluttiin sisäistä elämää, tunteita ja tuntemuksia sekä henkilökohtaista kehitystä.[11]
Eurytmia sai alkunsa joulukuussa 1911, kun Rudolf Steiner alkoi antaa antroposofisia virikkeitä uuteen ilmaisumuotoon 18-vuotiaalle juuri isättömäksi jääneelle Lory Smitsille ja harjoituttaa tätä.[12] Ensimmäiset seitsemän kuukautta Smits harjoitteli yksin ja valmisti ensimmäisen eurytmiaesityksen; lokakuussa 1913 Smits aloitti ensimmäisen eurytmiakoulutuksen kuudelle naiselle.[13]
Steiner nostaa esille eurytmian kulttuurihistoriallisesta taustasta Goethen nimittäessään eurytmiaa Goethen metamorfoosiajattelun tuomiseksi inhimillisen liikkeen piiriin.[14] Föller-Mancini & Heinritz (2014) esittävät tutkimuksessaan, että Steiner luodessaan eurytmiassa ”näkyvää puhetta ja laulua” liittyi Novaliksen ja Wilhelm von Humboldtin kielifilosofiseen kulttuurivirtaan.[15] Eurytmian taustalta löytyy myös 1800-luvulla eläneen Karl Friedrich Trahndorffin idea esteettisestä ja kokonaistaideteoksellisesta puheen ja musiikin, tanssin ja eleen ykseydestä.[16]
Eurytmian ilmaisu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurytmian ”instrumentti” on ihmiskeho. Ihmiskeholla on tiettyjä (laadullisia) ominaisuuksia: se kävelee maan päällä, sen luuranko ja lihakset toimivat painovoiman lainalaisuuksien alla. Pää ilmaisee ulkoisesti vähemmän, mutta sitä vastoin osoittaa valtavaa sisäistä liikkuvuutta, tietoisuuden ja aistien toimiessa yhdessä.
Ihmiselimistössä on erityistä sen nelijakoisuus: tasapaino painovoiman ja ympäristön kanssa, monipuolisesti liikkuvat jäsenet, sielullisen ilmaisun mahdollisuudet ja henkisen merkityksen antaminen. Kaikki nämä ovat eurytmian instrumenttia, ”soitinta”. Kaikki eurytmiset liikkeet kehitetään rakenteiden, voimien ja suhteiden välisistä erilaatuisista yhteyksistä.
Eurytmia toimii samanaikaisesti kehotasolla liikkeessä; energiatasolla virtaamisessa, pysähtymisessä, supistumisessa ja vapauttamisessa; tunnetasolla tunteessa ja ilmaisussa sekä merkitystasolla eleiden, liikesarjojen ja koreografioiden mielekkyyden luomisessa.[17]
Eurytmia on ennen kaikkea sosiaalinen tanssitaide, jossa ihmiset kehittävät orientaatiota ja suhdetta toisiin ihmisiin. Eurytmiataiteen perusta ja päämäärä on samanaikaisesti saattaa näkyväksi, työstää, muuntaa ja esittää suhteita, prosesseja ja yhteyksiä ihmisten, teemojen ja voimien välillä. Eurytmiataiteen monipuolisuus tarjoaa monia mahdollisuuksia näyttämötaiteelle, pedagogiikalle, terapialle ja sosiaalisen yhteisön muodostamiselle.[18]
Keskeistä yksilö- ja ryhmätyöskentelyssä on työstää taiteellista puhetta ja musiikkia. Puheen ja musiikin eri piirteiden lisäksi eurytmiassa voidaan esittää luonnonilmiöitä (kylmä/lämmin), värejä, sisäisten kokemusten muutoksia (ilo/suru) ja henkisiä sisältöjä.
Eurytmia koulussa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurytmia on ihmisen kehollista ja tilallista hahmottamista kehittävä oppiaine steinerkouluissa.
Alimmilla luokilla aiheena ovat sadut ja runot. Ylemmillä luokilla taas toteutettavaksi tulevat sävelet, äänteet ja erilaiset eurytmiset muodot. Eurytmian opiskelu kuuluu myös steinerpedagogiseksi luokanopettajaksi valmistautuvien opintoihin Snellman-korkeakoulussa.
Eurytmia hoitomuotona
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hoitoeurytmia on hoitomuoto, jolla pyritään hoitamaan erilaisia sairauksia tai esimerkiksi oppimis- ja puhevaikeuksia. Hoitoeurytmiaa tehdään aina hoitoeurytmistin kanssa ja ohjelma suunnitellaan jokaiselle henkilökohtaiseksi. Hoitoeurytmisti on henkilö, jolla on tavallinen eurytmistin pohjakoulutus ja joka on sen lisäksi opiskellut hoitoeurytmiaa.[19] Suomalaiset hoitoeurytmistit ovat alkaneet käyttää Steinerin saksankielisen Heileurythmien vastineena hoitoeurytmian ohella tai sijaan eurytmiaterapiaa.[20]
Eurytmian kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eurytmiaa on arvosteltu lähinnä siitä näkökulmasta, että sen takana olevaa henkiseen ihmiskuvaan, antroposofiaan pohjautuvaa todellisuus- ja ihmiskäsitystä ei pidetä pätevänä eikä Steinerin selvänäkemällä hankkima tieto henkimaailmasta, todellisuuden kerroksista, karmasta ja sielunvaelluksesta olisi uskottavaa.[21] Osalle steinerkoululaisista voi jäädä eurytmiasta kielteinen kokemus. Eurytmian tai ylipäätään antroposofian hengellistä merkitystä ei myös aina avata koululaisten vanhemmille, mistä syystä harjoitteet voivat tuntua hämmentäviltä.[22][23] Eurytmian tarkoitusta kuvataan muun muassa liikuntataitojen opetteluna niin, että etsitään yhteyttä sielullisiin tunnelmiin.[24] Hoitoeurytmian osalta kritiikki on kohdistunut siihen, että hoidon vaikuttavuudesta ei ole näyttöä minkään sairauden tai oireen hoidossa.[25][26]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Brater, Michael & Heidekorn, Andrea & Hemmer‒Schanze, Christiane & Schrode, Nicolas & Wagner, Jost (2011) Eurythmie in sozialen Arbeitsfeldern Arbeitsbereiche, Aufgaben und Qualifikationsbedarf der Sozialeurythmie Ein forschungbericht, München, Verein für Ausbildungsforschung und Berufdentwickelung e. V. yhdessä Alfterilaisen Alanus Hochschule für Kunst und Gesellschaft kanssa, s. 9–10.
- ↑ Werner, Michael (2014) "Ein Soloprojekt als Mittel zur Förderung der Selbständigkeit der Schüler im Rahmen des Eurythmieunterrichtss einer 11. klasse" teoksessa Hasler, Stefan & Heinritz, Charlotte (2014) Den Eigenen Eurythmieunterricht erforschen, Stuttgart, Pädagogische Forsschungstelle beim Bund der Freien Waldorfschulen.
- ↑ Borrmann, Andreas (2014) "Erlebniswege zur eurythmischen Lautgebärde – Wie können Schüler lebendig und eigenständig Sprachgebärden gestalten?" Teoksessa Hasler, Stefan & Heinritz, Charlotte (2014): Den Eigenen Eurythmieunterricht erforschen, Stuttgart, Pädagogische Forsschungstelle beim Bund der Freien Waldorfschulen.
- ↑ Lori Maier-Smitsin elämäkerta (2018). Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Labhart, Christian (2013) [DVD] What moves you? Jetzt kommt alles in Bewegung ein Dokumentarfilm, Stuttgart, Tanzdein leben.
- ↑ Büssing, Arndt & Ostermann, Thomas & Majorek, Magdalena & Matthiessen, Peter F (2008) Eurythmy Therapy in clinical studies: a systematic literature review,Viitattu 27.2.2018.
- ↑ Hasler, Stefan & Heinritz, Charlotte (2014) Den Eigenen Eurythmieunterricht erforschen, Stuttgart, Pädagogische Forsschungstelle beim Bund der Freien Waldorfschulen.
- ↑ Steiner, Rudolf (2010) Eurythmie ‒ die Offenbarung der sprechenden Seele: Eine Fortbildung der goetheschen Metamorphosenanschauung im Bereich der menschlichen Bewegung, Rudolf Steiner Online Archiv. Viitattu 17.3.2018.
- ↑ Snellman-korkeakoulun eurytmiakoulutussivu (Arkistoitu – Internet Archive).
- ↑ Halprin, Daria (2003) The expressive Body in Life, Art and Therapy working with Movement, Metaphor and Meaning, London and Philadelphia, Jessica Kingsley Publishing, s. 59.
- ↑ Halprin, Daria (2003), s. 61.
- ↑ Siegloch, Magdalene: How the New Art of Eurythmy Began: Lory Maier-Smits, The First Eurythmist. Temple Lodge Publishing, 1997 (1993). ISBN 9781906999810 (englanti)
- ↑ Lory Maier-Smitsin elämäkerta (2018). Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Steiner, Rudolf (2010) Eurythmie ‒ die Offenbarung der sprechenden Seele: Eine Fortbildung der goetheschen Metamorphosenanschauung im Bereich der menschlichen Bewegung, Rudolf Steiner Online Archiv. Viitattu 4.3.2018.
- ↑ Föller–Mancini, A. & Heinritz, C (2014) Zu Forschungsmethoden dieser Arbeit. Teoksessa Hasler, S. & Heinritz, C. (2014) Den Eigenen Eurythmieunterricht erforschen, Stuttgart, Pädagogische Forsschungstelle beim Bund der Freien Waldorfschulen.
- ↑ Salvoldelli, Reto (1989) Bedingungen eurythmischer Kultur. Bewegtes Denken und beseelte Gebärde, Stuttgart, Verlag Freies Geistesleben.
- ↑ Brater, Michael ym. (2011), s. 10.
- ↑ Brater, Michael ym. (2011)
- ↑ Steiner, Rudolf: Curative Eurythmy: Lecture 8 wn.rsarchive.org. 28.10.1921. Viitattu 10.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Anne-Marie Somero gyllenbergs.fi. Arkistoitu 25.1.2018. Viitattu 24.1.2018.
- ↑ What Every Parent Should Know About Steiner-Waldorf Schools The Quackometer Blog. 2.11.2012. Viitattu 11.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Our Experience - Waldorf Watch sites.google.com. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Robert Mays, Sune Nordwall and others: Waldorf answers - Frequently Asked Questions (FAQ) about Waldorf education www.waldorfanswers.org. Viitattu 11.4.2017.
- ↑ Valtavaara, Marjo: Steinerkoulut siirtyvät digiaikaan, vaikka osa opettajista ja vanhemmista vastustaa älylaitteita Helsingin Sanomat. 14.1.2018. Viitattu 16.1.2018.
- ↑ Eurythmy: too weird for words Ernst, Edzard. Viitattu 11.4.2017. (englanniksi)
- ↑ Désirée Lötzke, Peter Heusser, Arndt Büssing: A systematic literature review on the effectiveness of eurythmy therapy. Journal of Integrative Medicine, 1.7.2015, nro 4, s. 217–230. PubMed:25808905 doi:10.1016/S2095-4964(15)60163-7 ISSN 2095-4964 Artikkelin verkkoversio.