Esa Anttala

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Esa Anttala, oikealta nimeltään Urpo Arhosuo ja alun perin Urpo Lempiäinen, (26. syyskuuta 1917 Uusikirkko21. marraskuuta 1977 Lahti)[1] oli suomalainen sotakirjailija, joka kirjoitti omien kokemustensa pohjalta erityisesti jatkosodan kaukopartiotoiminnasta.

Anttala, tuolloin Urpo Lempiäinen, suunnitteli yhdessä Eugen Wistin kanssa kesällä 1940, välirauhan aikana, laitonta "partiomatkaa" Neuvostoliiton puolelle, kotiseudulleen, Uudenkirkon Kaipialan kylään, johon Wistin isä oli joutunut kätkemään kultasepänliikkeensä hopeavaraston. Hopeiden noutoretki suunniteltiin yhteistyössä Yleisesikunnan tilastotoimiston alatoimisto U2/V:n kanssa. Lempiäisestä, Wististä ja kolmannesta matkan osanottajasta, Toivo Paavilaisesta, tuli U2/V:n, myöhemmän Erillinen pataljoona 4:n 1. komppanian tiedustelijoita ja kaukopartiomiehiä.[2] Anttala kirjoitti 1961 retkestä romaanin Hopeaa rajan takaa josta Mikko Niskanen ohjasi 1963 samannimisen elokuvan.

Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Esa Anttalan tuotanto käsittää yli 20 romaania, joista suurin osa käsittelee dokumentaarisesti kaukopartiotoimintaa. Tämän ryhmän tyypillisiä edustajia ovat esikoisteos Päämajan kaukopartio (1960) sekä Hiihtopartio Äänisellä (1975). Kuriiri katoaa ja Partisaanit tulessa käsittelevät puolestaan Neuvostoliiton sotilaiden ja vakoilijoiden toimintaa Suomen maaperällä. Viimeinen partio kertoo virolaisten vapaaehtoisten kaukopartiosta Suomen puolustusvoimien palveluksessa. Hänen viimeinen teoksensa Yli rautaesiripun (1977) on kuvaus entisten suomalaisten kaukopartiomiesten sodan jälkeen NATO:n palveluksessa tekemistä tiedusteluretkistä Neuvostoliittoon.

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Päämajan kaukopartio (1960)
  • Hopeaa rajan takaa (1961)
  • Päämajan kaukopartio saarroksissa (1961)
  • Päämaja kutsuu – kaukopartio (1962)
  • Viimeinen partio (1963)
  • Paluu isänmaahan (1964)
  • Kädet ylös, kaukopartio (1965)
  • Aavepartio (1966)
  • Jengi (1966)
  • Tulijyrän takana (1967)
  • Kenttäpappi (1968)
  • Kuriiri katoaa (1968)
  • Viimeinen partio Kannaksella (1969)
  • Elokuun kriisi 1940 (1970)
  • Pako yli Suomenlahden (1970)
  • Talvisodan tulessa (1971)
  • Partisaanit tulessa (1972)
  • Kiskosotaa Kannaksella (1973)
  • Hiihtopartio Äänisellä (1975)
  • Talvisota (1975)
  • Kaukopartio napapiirin takana (1976)
  • Kaukopartio Lapin sodassa (1976)
  • Yli rautaesiripun (1977)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kirjasampo.fi/ Anttala, Esa
  2. Porvali 2013, 20

Kirjallisuutta ja lehtiartikkeleita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Esa Anttalan haastattelu (Apu-lehti 44/1970)
  • Seppo Heikinheimo Esa Anttalasta (Helsingin Sanomat 30.8.1971)
  • Kaukopartiomies ja agentti Arvo Juvonen (Helsingin Sanomien Nimiä tänään -palsta 24.1.2005); Juvonen oli Anttalan romaanin Yli rautaesiripun kohdehenkilö
  • Mikko Vainio: Esa Anttala perinteiden jatkajana. Pro gradu -tutkielma, Joensuun yliopisto, Kirjallisuus, ulkoasu: filmikortti. Joensuu: Joensuun yliopisto, 1989.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.