Dipterocarpus alatus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Dipterocarpus alatus
Uhanalaisuusluokitus

Vaarantunut [1]

Vaarantunut

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Siipipuukasvit Dipterocarpaceae
Suku: Siipipuut Dipterocarpus
Laji: alatus
Kaksiosainen nimi

Dipterocarpus alatus
Roxb. ex G.Don

Synonyymit
  • Dipterocarpus gonopterus Turcz.
  • Dipterocarpus philippinensis Foxw.
Katso myös

  Dipterocarpus alatus Wikispeciesissä
  Dipterocarpus alatus Commonsissa

Kasvin hedelmä

Dipterocarpus alatus on siipipuukasvien heimoon ja siipipuiden sukuun kuuluva kasvilaji. Vaarantunut laji kasvaa luonnonvaraisena trooppisessa Aasiassa ja sen puuainesta käytetään yleisesti. Kasvilla ei ole suomenkielistä nimeä.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvutapa ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dipterocarpus alatus on ainavihanta, keskisuuri tai suuri puu, jonka kasvukorkeus on ainakin 45 metriä (joskus enemmän) ja rungon läpimitta yli kaksi metriä. Suora, lieriömäinen runko on noin 20 metrin korkeuteen asti oksaton.

Kasvin vuorottaisilla lehdillä on 2,5–4,5 senttimetriä pitkä lehtiruoti. Lehtilapa on pituudeltaan 9–25 senttimetriä ja leveydeltään 3,5–15 senttimetriä. Sen muoto vaihtelee kapeanpuikeasta pitkänpyöreän soikeaan, ja sillä on kiilamainen tai pyöristynyt tyvi sekä lyhytsuippuinen kärki. Lehtilaita on ehyt tai osittain aaltoileva; lehdessä on 11–18 (joskus 20) paria sivusuonia. Lehden yläpinta on harvaan ja alapinta tiheästi karvainen. Korvakkeet ovat harmahtavankeltaisia ja tiheään karvaisia.

Kukat ja hedelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suurehkot, tuoksuvat, kaksineuvoiset ja erilaiskehäiset kukat ovat säteittäisiä ja viisiteräisiä. Viisi pysyvää verholehteä ovat sikiäimen ympärille kasvaneet putkimaisesti yhteen, mutta eivät kiinni siihen. Kukassa on kaksi pitkää, pitkähköä tai lusikkamaista, kolmisuonista verholohkoa ja kolme lyhyempää verholohkoa; joskus kaikki verholohkot ovat lyhyitä. Viisi suhteellisen suurta, pitkänpyöreää tai pitkänomaista terälehteä ovat voimakkaasti kiertyneitä; pudotessaan ne ovat löyhästi kiinni toisissaan. Kermanvalkoisissa terälehdissä on silmiinpistäviä punaisia, vaaleanpunaisia tai purppuraisia mesiviittoja, jotka osoittavat kohti kukan keskustaa.

Hedelmä on pysyvän, kaljun, läpimitaltaan noin 8 millimetrin mittaisen pallomaisen verhiön ympäröimä pähkinä. Verhiö koostuu viidestä siivestä, joista kaksi pidempää voivat olla jopa 14 senttimetriä pitkiä ja kolme senttimetriä leveitä; lyhyemmät ovat 12 millimetriä pitkiä ja 14 leveitä.

Kromosomiluku[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kasvin kromosomiluku on 2n = 20 tai 22.

Levinneisyys ja vaarantuneisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dipterocarpus alatusin levinneisyysalue sijaitsee trooppisessa Aasiassa: Andamaaneilla, Assamissa, Bangladeshissä, Thaimaassa, Kambodžassa, Myanmarissa, Vietnamissa sekä lajin Dipterocarpus philippinensis yhdistämisen jälkeen Filippiinien Luzonin saarelta. Pääasiallinen levinneisyysalue on Kaakkois-Aasiassa. Dipterocarpus alatus kasvaa yleensä 0–500 metrin korkeudella ainavihannissa ja kausittain kuivissa kausivihannissa lehtimetsissä. Indokiinassa ja Thaimaassa Dipterocarpus alatus viihtyy joenrannoilla, kun taas Filippiineillä aiemmin omaksi lajikseen luokiteltu Dipterocarpus philippinensis kukoistaa dipterokarpusmetsissä.

IUCNin uhanalaisten lajien punaisella listalla Dipterocarpus alatus on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi.

Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajin kuvaili ensimmäisenä skotlantilainen lääkäri ja kasvitieteilijä William Roxburgh vuonna 1831. Homonyymejä ovat Dipterocarpus alatus A.DC. ja Dipterocarpus alatus Roxb. Lajiepiteetti alatus merkitsee siivekästä ja viittaa kasvin hedelmiin; myös suvunnimen Dipterokarpus merkitys on "kaksisiipinen hedelmä".

Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Dipterocarpus alatus on yksi siipipuiden suvun merkittävimmistä puuntuottajista sekä tiikin jälkeen yksi Thaimaan merkittävimmistä puulajeista. Thaimaalaiset uuttavat puusta mm. hartsimaista pihkaa; tätä oleoresiiniä käytetään valaistuksiin sekä korien ja veneiden vettä hylkiväksi päällysteeksi. Nykyisin sitä käytetään myös värien ja lakkojen valmistukseen. Yhden puun vuosituotto on noin 23–31 litraa oleoresiiniä.

Muuta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Puuaineksen pöly aiheuttaa turvotusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ly, V., Nanthavong, K., Pooma, R., Barstow, M., Luu, H.T., Khou, E. & Newman, M.F.: Dipterocarpus alatus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2020-1. 2017. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.5.2020. (englanniksi)
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Dipterocarpus alatus