Siipipuut
| Siipipuut | |
|---|---|
 Dipterocarpus retusus |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Malvales |
| Heimo: | Siipipuukasvit Dipterocarpaceae |
| Suku: |
Siipipuut Dipterocarpus C.F.Gaertn. |
| Katso myös | |
Siipipuut (Dipterocarpus) on siipipuukasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka noin 70 lajia kasvavat luonnonvaraisina Kaakkois-Aasiassa.[1][2] Joidenkin lajien puuainesta käytetään.
Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvutapa ja lehdet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siipipuut ovat tavallisesti korkeita ja pystyrunkoisia puita. Ne voivat olla ainavihantia tai kausivihantia. Rungon tyvellä on usein suuria lankkujuuria. Halkeileva korkkihuokosellinen kaarna vaihtelee väriltään harmahtavanruskeasta oranssiin. Pihka on valkoista, tuoksuvaa ja öljyistä. Sydänpuun väri vaihtelee ruskeasta punaruskean ja kellertävän kautta vihreään; manto eroaa selvästi väriltään sydänpuusta.
Siipipuiden vuorottaisten lehtien nahkeapintaiset lehtilavat ovat yksinkertaisia. Sulkasuonisten lehtien sivusuonet ovat suoria. Suuret korvakkeet ympäröivät kärkisilmua ja jättävät pudottuaan rengasmaisen lehtiarven.
Kukat ja hedelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siipipuiden tuskin lainkaan haaroittuvissa terttumaisissa kukinnoissa on tavallisesti 3–9 kukkaa yhdessä. Suurehkot, makeantuoksuiset, kaksineuvoiset kukat ovat säteittäisiä ja viisiteräisiä. Viisi verholehteä ovat tyveltään kasvaneet yhteen maljamaiseksi muodostelmaksi. Viisi valkoista terälehteä ovat karvaisia ja niissä on usein punainen keskiraita. Keltaiset ponnet ovat pitkähköjä. Kehänpäällinen sikiäin on karvainen ja munanmuotoinen. Emin jouhimainen vartalo päättyy levenevään luottiin.
Siipipuiden yksisiemenisissä, pähkinämäisissä hedelmissä on viisi siipeä, joista kaksi on lyhyempiä ja kolme pidempiä. Kaksi suurempaa muodostavat yhdessä pystyn siiven. Yhden alkion sisältävät siemenet ovat kasvaneet yhteen. Jokaisessa alkiossa on kaksi suurta ja paksua sirkkalehteä sekä huomaamaton alkeisjuuri.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Siipipuut kasvavat luonnonvaraisina laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa. Niitä esiintyy Sri Lankassa, Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissä, Myanmarissa, Kambodžassa, Thaimaassa, Laosissa, Kiinassa, Vietnamissa, Malesiassa, läntisessä Indonesiassa ja Filippiineillä. Suvun lajit muodostavat dipterokarpusmetsiksi kutsuttuja kuivia, kesävihantia metsiä useilla alueilla Kaakkois-Aasiassa.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suvun kuvasi ensimmäisenä saksalainen lääkäri ja kasvitieteilijä Karl Friedrich von Gärtner vuonna 1805 julkaisussa De Fructibus et Seminibus Plantarum ..... Suvun tyyppilaji on Arthur Allman Bullockin vuonna 1960 sukuun sijoittama Dipterocarpus costatus. Tieteellinen nimi Dipterocarpus on suoraan käännettynä "kaksisiipinen hedelmä". Tieteellisen nimen synonyymeja ovat Duvaliella ja Mocanera.
Sukuun kuuluu noin 70 lajia:
- Dipterocarpus acutangulus Vesque
- Dipterocarpus alatus Roxb. ex G.Don
- Dipterocarpus applanatus Slooten
- Dipterocarpus baudii Korth.
- Dipterocarpus borneensis Slooten
- Dipterocarpus bourdillonii Brandis
- Dipterocarpus caudatus Foxw.: Esiintyy Malesiassa, Indonesiassa, Singaporessa ja Filippiineillä.
- Dipterocarpus caudiferus Merr.
- Dipterocarpus chartaceus Symington
- Dipterocarpus cinereus Slooten
- Dipterocarpus concavus Foxw.
- Dipterocarpus condorensis Pierre
- Dipterocarpus confertus Slooten: Esiintyy Bruneissa, Kalimantanilla, Sabahissa ja Sarawakissa.
- Dipterocarpus conformis Slooten
- Dipterocarpus coriaceus Slooten
- Dipterocarpus cornutus Dyer
- Dipterocarpus costatus C.F.Gaertn.: Esiintyy Bangladeshissä, Malesiassa, Kambodžassa, Laosissa, Myanmarissa, Vietnamissa, Andamaaneilla ja Nikobaareilla.
- Dipterocarpus costulatus Slooten
- Dipterocarpus crinitus Dyer: Esiintyy Thaimaassa, Malesiassa, Sumatralla ja Kalimantanilla.
- Dipterocarpus cuspidatus P.S.Ashton
- Dipterocarpus elongatus Korth.
- Dipterocarpus eurhynchus Miq.
- Dipterocarpus fagineus Vesque
- Dipterocarpus fusiformis P.S.Ashton
- Dipterocarpus geniculatus Vesque
- Dipterocarpus glabrigemmatus P.S.Ashton
- Dipterocarpus glandulosus Thwaites
- Dipterocarpus globosus Vesque
- Dipterocarpus gracilis Blume: Esiintyy Bangladeshissä, Malesiassa, Indonesiassa, Myanmarissa, Thaimaassa, Filippiineillä, Andamaaneilla ja Nikobaareilla.
- Dipterocarpus grandiflorus (Blanco) Blanco: Esiintyy Indonesiassa, Malesiassa, Filippiineillä, Andamaaneilla ja Nikobaareilla, Myanmarissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Puuainesta myydään kauppanimellä Keruing.
- Dipterocarpus hasseltii Blume: Esiintyy Indonesiassa, Malesiassa, Filippiineillä, Thaimaassa ja Vietnamissa.
- Dipterocarpus hispidus Thwaites
- Dipterocarpus humeratus Slooten
- Dipterocarpus indicus Bedd.: Esiintyy ainoastaan Intian Karnatakan, Keralan ja Tamil Nadun osavaltioissa.
- Dipterocarpus insignis Thwaites
- Dipterocarpus intricatus Dyer: Esiintyy Thaimaassa, Kambodžassa, Laosissa ja Vietnamissa.
- Dipterocarpus kerrii King: Esiintyy Thaimaassa, Myanmarissa, Indonesiassa, Malesiassa ja Filippiineillä sekä Andamaaneilla ja Nikobaareilla.
- Dipterocarpus kunstleri King
- Dipterocarpus lamellatus Hook. f.
- Dipterocarpus littoralis Blume
- Dipterocarpus lowii Hook. f.: Esiintyy Malesiassa, Bruneissa ja Sumatralla.
- Dipterocarpus megacarpus Madani
- Dipterocarpus mundus Slooten
- Dipterocarpus nudus Vesque
- Dipterocarpus oblongifolius Blume
- Dipterocarpus obtusifolius Teijsm. ex Miq.: Esiintyy Malesiassa, Thaimaassa, Kambodžassa, Laosissa, Myanmarissa ja Vietnamissa.
- Dipterocarpus ochraceus Meijer
- Dipterocarpus orbicularis Foxw.
- Dipterocarpus pachyphyllus Meijer
- Dipterocarpus palembanicus Slooten
- Dipterocarpus perakensis P.S.Ashton
- Dipterocarpus retusus Blume: Kasvaa luonnonvaraisena Intiassa, Indonesiassa, Laosissa, Malesiassa, Myanmarissa, Thaimaassa ja Vietnamissa sekä Kiinan Tiibetin ja Yunnanin maakunnissa.
- Dipterocarpus rigidus Ridl.
- Dipterocarpus rotundifolius Foxw.
- Dipterocarpus sarawakensis Slooten: Paikallisesti tunnetaan myös nimellä Sarawak Keruing.
- Dipterocarpus scaber Buch.-Ham.
- Dipterocarpus semivestitus Slooten
- Dipterocarpus stellatus Vesque
- Dipterocarpus sublamellatus Foxw.: Esiintyy Malesiassa ja Sumatralla.
- Dipterocarpus tempehes Slooten
- Dipterocarpus tuberculatus Roxb.: Esiintyy luonnonvaraisena Bangladeshissä, Kambodžassa, Intiassa, Laosissa, Myanmarissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Puusta saadaan nestemäistä Gurjunbalsam-nimellä tunnettua pihkaa, joka on punaruskeaa tai fluoresoivan vihertävää.
- Dipterocarpus turbinatus C.F.Gaertn.: Puuainesta myydään myös kauppanimellä Keruing. Esiintyy luonnonvaraisena Intiassa, Bangladeshissä, Thaimaassa, Kambodžassa, Myanmarissa, Laosissa, Vietnamissa, Andamaaneilla ja Nikobaareilla sekä Kiinan Yunnanin ja Tiibetin maakunnissa.
- Dipterocarpus validus Blume
- Dipterocarpus verrucosus Foxw. ex Slooten
- Dipterocarpus zeylanicus Thwaites: Kotoisin Sri Lankasta.
Käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eräät siipipuulajit ovat tärkeitä käyttöpuita, ja puuaineksella on lukuisia eri kauppanimiä eri kielissä. Yksikään laji ei ole CITES-säännösten suojaama, ja eräät lajit tuottavat Gurjunbalsam-nimistä kopaivapalsamia.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Siipipuut (Dipterocarpus) Finto. Viitattu 25.3.2021.
- ↑ Dipterocarpus C.F.Gaertn. Plants of the World online. Viitattu 19.3.2021.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Flora of China: Dipterocarpus (englanniksi)
