Siipipuut

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee siipipuukasvien heimoon kuuluvaa kasvisukua. Jalopähkinäkasveihin kuuluvaa, lähes samannimistä kasvisukua käsittelee artikkeli Siipipähkinät.
Siipipuut
Dipterocarpus retusus
Dipterocarpus retusus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malvales
Heimo: Siipipuukasvit Dipterocarpaceae
Suku: Siipipuut Dipterocarpus
C.F.Gaertn.
Katso myös

  Siipipuut Wikispeciesissä
  Siipipuut Commonsissa

Siipipuut (Dipterocarpus) on siipipuukasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka noin 70 lajia kasvavat luonnonvaraisina Kaakkois-Aasiassa.[1][2] Joidenkin lajien puuainesta käytetään.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dipterocarpus costatusin kaarnaa.
Piirros lajista Dipterocarpus baudii.
Dipterocarpus baudiin pudonneita kukkia.

Kasvutapa ja lehdet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siipipuut ovat tavallisesti korkeita ja pystyrunkoisia puita. Ne voivat olla ainavihantia tai kausivihantia. Rungon tyvellä on usein suuria lankkujuuria. Halkeileva korkkihuokosellinen kaarna vaihtelee väriltään harmahtavanruskeasta oranssiin. Pihka on valkoista, tuoksuvaa ja öljyistä. Sydänpuun väri vaihtelee ruskeasta punaruskean ja kellertävän kautta vihreään; manto eroaa selvästi väriltään sydänpuusta.

Siipipuiden vuorottaisten lehtien nahkeapintaiset lehtilavat ovat yksinkertaisia. Sulkasuonisten lehtien sivusuonet ovat suoria. Suuret korvakkeet ympäröivät kärkisilmua ja jättävät pudottuaan rengasmaisen lehtiarven.

Kukat ja hedelmät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siipipuiden tuskin lainkaan haaroittuvissa terttumaisissa kukinnoissa on tavallisesti 3–9 kukkaa yhdessä. Suurehkot, makeantuoksuiset, kaksineuvoiset kukat ovat säteittäisiä ja viisiteräisiä. Viisi verholehteä ovat tyveltään kasvaneet yhteen maljamaiseksi muodostelmaksi. Viisi valkoista terälehteä ovat karvaisia ja niissä on usein punainen keskiraita. Keltaiset ponnet ovat pitkähköjä. Kehänpäällinen sikiäin on karvainen ja munanmuotoinen. Emin jouhimainen vartalo päättyy levenevään luottiin.

Siipipuiden yksisiemenisissä, pähkinämäisissä hedelmissä on viisi siipeä, joista kaksi on lyhyempiä ja kolme pidempiä. Kaksi suurempaa muodostavat yhdessä pystyn siiven. Yhden alkion sisältävät siemenet ovat kasvaneet yhteen. Jokaisessa alkiossa on kaksi suurta ja paksua sirkkalehteä sekä huomaamaton alkeisjuuri.

Siipipuut kasvavat luonnonvaraisina laajalla alueella Kaakkois-Aasiassa. Niitä esiintyy Sri Lankassa, Intiassa, Pakistanissa, Bangladeshissä, Myanmarissa, Kambodžassa, Thaimaassa, Laosissa, Kiinassa, Vietnamissa, Malesiassa, läntisessä Indonesiassa ja Filippiineillä. Suvun lajit muodostavat dipterokarpusmetsiksi kutsuttuja kuivia, kesävihantia metsiä useilla alueilla Kaakkois-Aasiassa.

Dipterocarpus alatus

Suvun kuvasi ensimmäisenä saksalainen lääkäri ja kasvitieteilijä Karl Friedrich von Gärtner vuonna 1805 julkaisussa De Fructibus et Seminibus Plantarum ..... Suvun tyyppilaji on Arthur Allman Bullockin vuonna 1960 sukuun sijoittama Dipterocarpus costatus. Tieteellinen nimi Dipterocarpus on suoraan käännettynä "kaksisiipinen hedelmä". Tieteellisen nimen synonyymeja ovat Duvaliella ja Mocanera.

Sukuun kuuluu noin 70 lajia:

Siipipuun oksa Salmisiirtokuntien vaakunassa.

Eräät siipipuulajit ovat tärkeitä käyttöpuita, ja puuaineksella on lukuisia eri kauppanimiä eri kielissä. Yksikään laji ei ole CITES-säännösten suojaama, ja eräät lajit tuottavat Gurjunbalsam-nimistä kopaivapalsamia.

  1. Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Siipipuut (Dipterocarpus) Finto. Viitattu 25.3.2021.
  2. Dipterocarpus C.F.Gaertn. Plants of the World online. Viitattu 19.3.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: de:Zweiflügelfruchtbäume