Digituki
Digituki on sähköisen asioinnin, palveluiden ja laitteiden käytön tukea, jonka tarkoituksena on auttaa asiakasta digitaalisten palvelujen itsenäiseen ja turvalliseen käyttöön. Digituen avulla pyritään vahvistamaan digitaitoja sekä edistämään palvelujen saatavuutta ja yhdenvertaista yhteiskunnallista osallistumista.
Digituen järjestäjiä ja antajia Suomessa ovat viranomaiset, kirjastot, järjestöt, opistot, erilaiset hankkeet, yhteisöt, vapaaehtoiset, kunnat ja yritykset. Tuen antajat määrittelevät itse, miten ja millaista apua tarjoavat. Sisältö voi vaihdella sähköisen asioinnin opastamisesta sovellusten asentamiseen ja käyttöönottoon. Digitukea voidaan antaa lähitukena, etätukena tai koulutuksena.[1][2][3]
Suomessa sähköisten palvelujen järjestämisestä sekä niihin liittyvästä tuesta säädetään vuonna 2019 voimaan tulleessa ns. digipalvelulaissa (306/2019). Laki velvoittaa viranomaiset järjestämään tukea tarjoamiensa digipalveluiden käyttöön.[4][5]
Lakivelvoitteen lisäksi monet kaupungit järjestävät monipuolista digitukea ns. vapaaehtoisen palvelutehtävän muodossa tarkoituksena sujuvoittaa ja rikastaa asukkaidensa arkea. Esimerkiksi Helsingissä tähän sisältyy monipuolista viestinnän, vuorovaikutuksen ja osallistumisen tukemista.[6][7]
Digituen antaminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Digituen muotoja ovat:
- etätuki: chat-, puhelin- tai videotuki, kylmät asiointipisteet
- lähituki: asiointipisteet, vertaistuki, kotiin vietävä tuki
- koulutukset: verkkokoulutukset, kansalaisopistot, kurssit
Tuen piiriin kuuluu myös sähköiseen palveluun ja asiointiin ohjaaminen. Digituki kattaakin laajan joukon erilaisia palveluita, joille on pyritty luomaan yhteistä käsitteistöä ja toimintamallia.[2][8]
Digitukea voivat tarvita kaikki iästä ja taustasta riippumatta. Kohderyhmiksi on tunnistettu mm. seniorit, maahanmuuttajat, nuoret, vammaiset ja syrjäytyneet. On arvioitu, että noin neljänneksellä Suomen väestöstä olisi liian heikot digitaidot, mutta tarkkaa tutkimustietoa tilanteesta ei ole. Tuki on pitkään painottunut kasvokkaisiin tapaamisiin, mutta erityisesti koronavirusepidemian myötä etänä annettava digituki on lisääntynyt.[9][10][11]
Digituen antajille ja saajille on luotu Digi- ja väestötietoviraston ja digituen toimijoiden yhteistyöllä eettinen ohjeistus, jonka tavoitteena on edistää turvallista ja laadukasta digitukea.[8] DVV:n asettaman työryhmän ja digituen asiantuntijoiden toimesta tuotettiin myös "Digituki – Taitoja tuen antajalle" -koulutus, joka soveltuu kaikkien digituen antajien käyttöön.[3]
Digituen koordinointi Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Digituen valtakunnallinen koordinointi perustuu Suomessa valtiovarainministeriön asettaman AUTA-hankkeen toimintamalliehdotukseen. Toimintamalli muodostuu digituen tarjoajien, alueellisten koordinoijien ja Digi- ja väestötietoviraston yhteistyöstä.[2]
Digi- ja väestötietovirasto toimii digituen tuottajien tukena ja kehittää digitukea valtakunnallisesti. Sen rooliin sisältyy mm. koulutusten tarjoaminen digituen tuottajille ja hyvien digituen käytäntöjen kokoaminen. DVV järjestää yhdessä valtakunnallisen digitukiverkoston kanssa Digitukiviikkoa.[1]
Valtakunnallinen digitukiverkosto koostuu maakuntien liittojen hankkeista. Digituen alueellinen koordinaatio- ja kehittämistehtävä aloitettiin pilotoinnilla viidellä alueella vuonna 2018 ja loppuvuodesta 2019 kehittäminen käynnistyi 14 maakunnan liiton toimesta. Hankkeet ohjaavat digitukitoimijoista koostuvan verkoston toimintaa, lisäävät digituen tunnettuutta sekä kehittävät tuen saatavuutta.[1][12]
Digituen eri asiakasryhmiin kohdistuvaa organisointia ja koordinaatioita toteuttavat myös yhdistykset ja niiden kattojärjestöt[13]. Vanhustyön keskusliiton Senior Surf -toiminta ylläpitää kaikkia palvelevaa opastuspaikkakarttaa, joka kokoaa yhteen digituen järjestäjät koko Suomesta.[14]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Digituki Digi- ja väestötietoviraston sivuilla
- AUTA-hanke (Arkistoitu – Internet Archive)
- Valtakunnallinen digitukiverkosto Suomidigin sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive)
- Helsingin kaupungin digitukipalvelut (Arkistoitu – Internet Archive)
- Senior Surf
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c Digituki Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ a b c Digituki ja digituen toimintamalli Valtiovarainministeriö. Arkistoitu 19.6.2020. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ a b Digituki – Taitoja tuen antajalle eoppiva.fi. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019 Säädökset alkuperäisinä Finlex.fi. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Kuntatutorit levittävät digitukiosaamista kaikkiin Uudenmaan kuntiin Uudenmaan liitto. Arkistoitu 4.6.2020. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Oma Stadi Helsingin kaupunki. Arkistoitu 24.6.2021. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Helsingin kaupungin digituki Helsingin kaupunki. Arkistoitu 24.6.2021. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ a b Digituen eettinen ohjeistus Suomidigi. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Digitaidot ovat uusi kansalaistaito – laaja kysely selvittää suomalaisten digitaitojen tason Valtioneuvosto. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Etätuen merkitys kasvaa poikkeuksellisissa oloissa Uudenmaan liitto. Arkistoitu 4.6.2020. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Monen digitaidot ovat heikot, eikä ongelma koske vain vanhuksia Helsingin Sanomat. 11.3.2020. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Digituki suomidigi.fi. Arkistoitu 3.6.2020. Viitattu 4.6.2020.
- ↑ Järjestöt tekevät uraauurtavaa työtä kansalaisten digitaitojen vahvistamisessa Soste. 11.8.2020. Viitattu 24.6.2021.
- ↑ Opastuspaikkakartta Seniorsurf