Diversity, equity, inclusion
.jpg)
Diversity, equity, inclusion (suom. monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, inkluusio) eli DEI tarkoittaa henkilöstöpolitiikassa etenkin sellaisten henkilöryhmien reilua kohtelua ja täyttä osallistumista, jotka joistakin historiallisista syistä ovat olleet aliedustettuja tai joutuneet identiteettinsä tai vammaisuutensa takia syrjityiksi.[1] Monimuotoisuus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja inkluusio ovat kolme toisilleen läheistä arvoa, joita monet organisaatiot ovat ilmoittaneet noudattavansa tukeakseen varsinkin ihmisryhmiä, jotka eroavat toisistaan rodun, etnisen taustan, uskonnon, kykyjen, sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella.[2]
DEI-politiikka voidaan ymmärtää useammalla tavalla. Yksi näkökulma on pelkkä koostumuksellisesti monimuotoinen työvoima, joka on värvätty joukko ihmisiä. Toinen näkökulma on se, että tunnistetuilla henkilöryhmillä pitäisi olla myös oikeus palkkaan ja muihin etuihin. Kolmas näkökulma on vaikutusmahdollisuudet organisaation sisällä ja äänen saaminen kuuluviin, vaikka kuuluu tunnistettuun henkilöryhmään.[3]
DEI-politiikkaa harjoitetaan myös voittoa tavoittelemattomalla sektorilla[4] ja avoimen lähdekoodin projekteissa[5].
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DEI-politiikka alkoi Yhdysvalloissa positiivisen syrjinnän (engl. affirmative action) käsitteen pohjalta.[6] Käsitettä affirmative action käytettiin ensimmäiseksi presidentti John F. Kennedyn vuonna 1961 allekirjoittamassa määräyksessä nro 10925.[7]
Positiivinen syrjintä, josta käytetään myös nimeä positiivinen erityiskohtelu, pyrkii lisäämään aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja mahdollisuuksia tarjoamalla niille yhtäläisiä mahdollisuuksia enemmistöryhmiin verrattuna.[8] Positiiviseen erityiskohteluun kuuluva valinta otettiin ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1929 Neuvostoliitossa, jolloin työläisperheiden lapsille annettiin etusija opiskelupaikkoja jaettaessa.[9]
George Floydin kuolema vuonna 2020 lisäsi yritysten panostuksia DEI-politiikkaan.[10]
Suuri kansainvälinen tieteellisten julkaisujen kustantamo Elsevier on alkanut kysyä tieteellisten artikkeleiden vertaisarvioitsijoilta, mitä rotua, [[kansallisuus<kansallisuutta]] ja sukupuoli-identiteettiä he edustavat. Näin se haluaa edistää tutkimuksessa DEI-periaatteiden toteutumista, korjata epäoikeudenmukaista puolueellisuutta ja edistää suurempaa tasa-arvoa. Vastausvaihtoehtoina ovat sukupuoli-identiteetin kohdalla miehen ja naisen lisäksi ”non-binary” (muunsukupuolinen) ja ”gender diverse” ja rodun tai kansallisuuden osalta yksitoista maantieteellistä aluetta.[11]
Suomessa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DEI-politiikka nousi Suomessa julkiseen keskusteluun heinäkuussa 2024[12][13], kun Iltalehden toimittaja Sanna Ukkola julkaisi kolumnin Ylen järjestämistä DEI-koulutuksista.[14] Ylen DEI-koulutusta on arvosteltu haastateltavien syrjinnästä iän ja ihonvärin perusteella.[15] Ylen päätoimittaja Panu Pokkinen perusteli koulutuksia sillä, että Suomessa monimuotoisuus ja moniäänisyys ovat yrityskulttuurikysymyksiä ja käytössä aikaansa seuraavissa suurissa suomalaisissa yrityksissä, kuten Koneessa, Nokiassa, Nesteessä ja Supercellissä. Hän kirjoitti: ”Ylen lisäksi Sanoma on näkyvästi pitänyt esillä monimuotoisuutta, diversiteettiä ja inkluusiota. Myös Alma Media on pitänyt monimuotoisuusasioita voimakkaasti esillä, ja julkisella rekrytointisivullaan alleviivaa rekrytoinneissa yhdenvertaisuuden ja monimuotoisuuden periaatteita.”[13]
Kritiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]DEI-politiikkaa on alettu arvostellamilloin? organisaatioiden politisoimisesta, ja sen väitetyt taloudelliset hyödyt on kyseenalaistettu.[16]
The Wall Street Journalissa vuonna 2024 julkaistun artikkelin mukaan monet yritykset ovat alkaneet vetäytyä monimuotoisuutta ja inkluusiota ajavasta DEI-liikkeestä, joka vielä 2020-luvun alussa levisi länsimaisessa yritysmaailmassa.[17] Muuan tällainen yhtiö on Harley-Davidson, joka lopetti DEI-politiikkansa elokuussa 2024. [18]
DEi-henkilöstöpolitiikan hyvältä kuulostavien ihanteiden takaa on tunnistettu identiteettipoliittinen ohjelma, joka julisti intersektionaalista feminismiä ja antirasismia. Aatemaailmaa levitettiin yritysmaailmaan paitsi yhteiskuntavastuun myös tuottavuuden nimissä.[19]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ DEI Dictionary.com. Viitattu 29.6. 2024.
- ↑ What is diversity, equity, and inclusion? 17.8.2022. McKinsey & Company. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ https://lpsonline.sas.upenn.edu/features/dei-workplace-why-its-important-company-culture
- ↑ https://www.americanbar.org/groups/bar-leadership/publications/bar_leader/2018_19/march-april/diversity-equity-and-inclusion-in-nonprofit-bylaws/
- ↑ https://www.linuxfoundation.org/research/the-2021-linux-foundation-report-on-diversity-equity-and-inclusion-in-open-source
- ↑ Terry H. Anderson,: The Pursuit of Fairness: A History of Affirmative Action, s. 217-273. Oxford University Press, 2004.
- ↑ Judson MacLaury: President Kennedy’s E.O. 10925: Seedbed of Affirmative Action (Wayback Machine) Federal History online 2010. Arkistoitu 27.10.2020. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ Affirmative Action Discrimination. Harvard Law School. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ Vihavainen, 2004, s. 399
- ↑ https://www.nbcnews.com/news/amp/rcna72026
- ↑ Why am I being asked to self-report my gender identity and race & ethnicity data in Editorial Manager? Journal Article Publishing Support Center. Elsevier. Viitattu 19.9.2024.
- ↑ Güven, Sara: Ylen monimuotoisuutta koskevista koulutuksista nousi haloo: "On typerryttävää katsella" 4.7.2024. MTV Uutiset. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ a b Pokkinen, Panu: Vastaavalta päätoimittajalta: Puuroa ja velliä ei saa sotkea, kun keskustellaan median moniäänisyydestä YLE Uutiset. 5.7.2024. Viitattu 6.7.2024.
- ↑ Ukkola, Sanna: Katsoin salatun koulutusvideon, jota Yle ei suostunut näyttämään – Siis ihan oikeasti: Voi herran jestas! Iltalehti. 4.7.2024. Viitattu 26.7.2024.
- ↑ Varpela, Valtteri: Ylen toimittaja sai oudon ohjeen ihonväristä – Paljastukset talon sisältä kertovat, että kaikki ei ole kunnossa Iltalehti. Pääkirjoitus. 2.8.2024. Viitattu 9.8.2024.
- ↑ Rana Foroohar: Business is starting to think more about ROI than DEI Financial Times. 22.1.2024. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ Korporaatiomaailma löi jarrut wokelle – identiteettipolitiikka katosi kymmenien suuryritysten vuosikertomuksista Suomen Uutiset. 7.5.2024. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ Nathaniel Meyersohn: Harley-Davidson is dropping diversity initiatives after right-wing anti-DEI campaign CNN Business. 19.8.2024. Viitattu 21.8.2024.
- ↑ Ben Glickman & Lauren Weber: Diversity Goals Are Disappearing From Companies’ Annual Reports Wall Street Journal. 21. 4. 2024. Viitattu 29.6.2024.