Colorado Avenue

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Colorado Avenue
Elokuvan juliste
Elokuvan juliste
Ohjaaja Claes Olsson
Käsikirjoittaja Erik Norberg
Lars Sund
Tuottaja Leila Lyytikäinen
Claes Olsson
Säveltäjä Yari
Kuvaaja Pertti Mutanen
Leikkaaja Oskar Franzén
Lavastaja Markus R. Packalén
Pääosat Birthe Wingren
Ylva Ekblad
Peter Kanerva
Joanna Wingren
Nicke Lignell
Guy Rosenholm
Irina Björklund
Andre Wickström
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Ruotsin lippu Ruotsi
Tuotantoyhtiö Kinoproduction
Filmlance International
Ensi-ilta Suomen lippu 7. syyskuuta 2007
Kesto 120 min
Alkuperäiskieli ruotsi
Budjetti 2 800 000
Edeltäjä Onnen varjot
Aiheesta muualla
Virallinen sivusto
IMDb
Elonet

Colorado Avenue on Claes Olssonin ohjaama elokuva, joka perustuu Lars Sundin romaaneihin Colorado Avenue ja Lanthandlerskans son. Elokuvan ensi-ilta oli 7. syyskuuta 2007. Elokuvaan pohjautuva kolmiosainen sarja esitettiin Yle FST5 -kanavalla keskiviikkoisin 8. huhtikuuta 2009 alkaen[1].

Elokuva on kuvaus Pohjanmaasta ja kuvitteellisen Siklaxin kylän asukkaista useiden sukupolvien ajalta, niiltä ajoilta, jolloin Suomen tasavalta oli muotoutumassa. Elokuvan käsikirjoituksen on kirjoittanut Erik Norberg.

Elokuvan pääosia näyttelevät Birthe Wingren (Hanna), Ylva Ekblad (Hannan äiti-Östman), Peter Kanerva (Otto), Joanna Wingren (Ida), Nicke Lignell (Johannes Smeds), Guy Rosenholm (Gustav, Idan mies). Colorado Avenuen kuvasi Pertti Mutanen, joka on ollut useiden Claes Olssonin elokuvien kuvaajana.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Colorado Avenuessa seurataan pohjalaisen Hannan ja hänen perheensä elämää 1800-luvun loppupuolelta kieltolain aikoihin saakka. Hanna asui vanhempiensa ja veljiensä kanssa pienessä saaristomökissä Rödskäretillä, isä oli kalastaja. Kun isä ja Hannan veljet hukkuvat myrskyssä kalastusmatkallaan, Hannan ja äidin on lähdettävä saarelta; mökkiin halutaan varakkaammat vuokralaiset.

Hannan lapsuus loppuu – hän joutuu kovaan työhön pikkupiiaksi Smedsin taloon. Hän sietää muiden palkollisten ja kyläläisten halveksunnan ja nöyryytykset, sillä hän on päättänyt säästää rahat Amerikan-matkaan. Monien muiden tavoin Hanna lähtee 1900-luvun vaihteessa 18-vuotiaana rahaa ansaitsemaan Amerikkaan ja palaa sieltä kymmenen vuotta myöhemmin kotikyläänsä varakkaana ja topakkana kahden lapsen, Oton ja Idan, leskiäitinä. Hannan amerikkalainen mies, pohjalaissukuinen Ed Ness, työläisaktivisti ja agitaattori, on ammuttu mielenosoituksessa. Kotiin palattuaan Hanna perustaa Amerikan-dollareillaan Siklaxiin maalaiskaupan, josta tulee vähitellen kylän keskus. Dollari-Hanna – niin kuin kyläläiset häntä kutsuvat – saa viimein kaipaamaansa arvostusta, mutta Hannan pojan, Oton, ja vanhan äiti-Östmanin harjoittamat laittomuudet uhkaavat viedä Hannalta tämän vaivoin hankitun kunnioituksen ja hyväksynnän.

Hannan elinikäinen ystävä on Johannes Smeds, kunnallismies ja Smedsin talon isäntä. Johannes on myös saanut kokea elämässään raskaita vastoinkäymisiä, joiden jättämiin arpiin hän yrittää keskustellen Hannan kanssa löytää parannusta vielä vanhoilla päivillään. Johanneksen Erik-poika kuoli vuoden 1918 sodassa ja toisen pojan, Gustavin, vei viina. Parantumattomasti sairas Johannes ei oikein jaksa enää uskoa toipuvansa katkeruudestaan.

Kun kieltolaki astuu voimaan vuonna 1919, Otto aloittaa liikemiehen uransa; hänestä tulee tunnettu ”Kanisterikuningas”. Hanna ei voi antaa anteeksi pojalleen sitä, että tämä on valinnut rikoksen tien. Oton afäärit menestyvät, vaikka etsivä Hoxell yrittää kuumeisesti saada hänet kiinni salakuljetuksesta.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]