Charles R. Drew
| Charles Richard Drew | |
|---|---|
 Charles R. Drew |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 3. kesäkuuta 1904 Washington (DC) |
| Kuollut | 1. huhtikuuta 1950 (45 vuotta) Burlington, Pohjois-Carolina |
| Ammatti | kirurgi |
| Arvonimi | kunniatohtori (1947) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Lääketieteen tohtori (1940) |
Charles Richard ("Charlie") Drew (3. kesäkuuta 1904 Washington (DC) – 1. huhtikuuta 1950 Burlington, Pohjois-Carolina) oli yhdysvaltalainen kirurgi ja tutkija. Hän oli veripankkitoiminnan uranuurtaja Yhdysvalloissa ja koulutti mustien lääkäreiden sukupolven Howardin yliopistossa, vaikka hänen uraansa haittasi afroamerikkalaisia syrjinyt rotuerottelukäytäntö.[1]
Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapsuus, nuoruus ja varhainen ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Drew'n isä oli mattoasentaja Richard, joka myös toimi Carpet, Linoleum and Soft Tile Layers Unionin talousasioiden sihteerinä ja oli sen ainoa ei-valkoinen jäsen. Drew'n äiti oli Miner Normal Schoolista valmistunut Nora Burrell Drew, joka ei kuitenkaan koskaan työskennellyt opettajana. Drew varttui Foggy Bottomissa. Hänellä oli nuoremmat sisarukset Joseph, Elsie ja Nora, ja perheen muutettua Arlingtonin piirikuntaan Virginiaan vuonna 1920 hänelle syntyi vielä kolmas sisko Eva. Drew kävi koulua Stevens Elementary Schoolissa ja sitten Dunbar High Schoolissa, josta valmistui vuonna 1922. Hän voitti opiskeluaikoinaan saavutuksistaan neljässä urheilulajissa James E. Walker Medalin. Drew suunnitteli alun perin ryhtymistä sähköinsinööriksi. Hän pääsi urheilustipendillä Massachusettsin Amherst Collegeen ja menestyi myös sen jalkapallo- ja yleisurheilujoukkueissa. Otto C. Glaserin pitämät biologian kurssit herättivät Drew'ssa mielenkiinnon lääketiedettä kohtaan. Myöhemmin hän kertoi kiinnostukseen vaikuttaneen myös oman urheiluvammasta johtuneen sairaalajaksonsa ja sen, että hänen siskonsa Elsie kuoli vuonna 1920 influenssan komplisoimaan tuberkuloosiin. Drew sai kandidaatin oppiarvon Amherst Collegesta vuonna 1926.[1]
Drew työllistyi urheilujohtajana sekä biologian ja kemian kouluttajana Morgan Collegessa Baltimoressa, jossa työskenteli kahden vuoden ajan. Mahdollisuudet lääketieteen koulutukseen olivat rotuerottelun johdosta rajalliset, mutta Drew pääsi Harvardin yliopistoon, joka kuitenkin halusi lykätä hänen opiskelujensa alkamisajankohtaa seuraavaan vuoteen. Drew ei halunnut odottaa vaan lähti McGill-yliopiston lääketieteelliseen tiedekuntaan Kanadaan Montrealiin. Opintojensa ohella hän jatkoi siellä urheiluun kohdistuneen intohimonsa edistämistä. Drew valmistui vuonna 1933 ja teki sitten vuoteen 1935 harjoittelujaksoa sekä kirurgian residenssiä läheisessä yhteistyössä bakteriologian professori John Beattien kanssa Montreal General Hospitalissa vuoteen 1935 saakka. Tässä työssä Drew kiinnostui verensiirroista. Hän liittyi vuonna 1935 Howardin yliopiston henkilökuntaan. Hän oli ensin patologian ja sitten kirurgian kouluttajana. Lisäksi Drew sai Howardin yliopiston sairaalaan (Freedmenin sairaala) kirurgian pääresidenssin. Hän harjoitteli kirurgian professori Edward Lee Howesin johdolla kolmen vuoden ajan ja pääsi sitten stipendillä harjoitteluun New Yorkin presbyteeriseen sairaalaan Allen O. Whipplen johdolla.[1]
Whipplen johdolla harjoittelua suorittaessaan Drew suoritti myös tohtorin tutkintoa Columbian yliopistossa. Hän sai sieltä lääketieteen tohtorin arvon kesäkuussa 1940 ensimmäisenä sieltä kyseisen oppiarvon saaneena afroamerikkalaisena. Drew työskenteli Presbyteerisairaalassa John Scudderin sairaalassa myös sairaalan kokeellisessa veripankissa, joka avattiin elokuussa 1939. Tämä työ muodosti Drew'n väitöskirjan pohjan. Huhtikuussa 1939 Drew tapasi konferenssissa atlantalaisen Spelman Collegen kotitalouden professori Minnie Lenore Robbinsin, jonka kanssa hän meni naimisiin saman vuoden syyskuussa. Pariskunnalle syntyi kolme tytärtä ja poika. Drew palasi Howardin yliopistoon kirurgian assistant professorina.[1]
Työ 1940-luvulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Drew kutsuttiin syyskuussa 1940 takaisin New Yorkiin johtamaan Blood for Britain -hanketta. Sen olivat aloittaneet Presbyteerinen sairaala ja viisi muuta New Yorkin sairaalaa kerätäkseen plasmaa ja lähettääkseen sitä Natsi-Saksaa vastaan sotineeseen Isoon-Britanniaan, jossa verelle ja plasmalle oli suuri tarve. Ohjelma päättyi tammikuussa 1941. Tällöin Drew päsi kansallisen veripankkisysteemin pilottiohjelman varajohtajaksi. Ohjelmaa tukivat National Research Council ja Amerikan Punainen Risti. Drew'n innovaatioihin kuuluivat liikkuvat verenluovutusasemat. Veripankkihanke laajeni Yhdysvaltain toiseen maailmansotaan liittymistä valmisteltaessa. Yhdysvaltain asevoimat vaativat alun perin, että Amerikan Punainen Risti sulkisi afroamerikkalaiset ulos verenluovuttajien joukosta. Niinpä Drew ei päässyt osallistumaan ohjelmaan, jonka perustamisessa oli ollut mukana. Käytäntö muutettiin pian mustilta verenluovutukset hyväksyväksi, mutta verenluovutuksissa edellytettiin yhä segregaatiota. Koko toisen maailmansodan ajan Drew arvosteli tätä käytäntöä sen epätieteellisyydestä sekä loukkaavuudesta afroamerikkalaisia kohtaan.[1]
Drew sai Blood for Britain -hankkeessa työskentelyn aikana sertifikaattinsa American Board of Surgerylta alkuvuodesta 1941. Lokakuussa 1941 hän palasi Howardin yliopistoon kirurgian laitoksen professorina ja Howardin yliopiston sairaalan pääkirurgina. Hänestä tuli myös ensimmäinen afroamerikkalainen, joka sai nimityksen tarkastajaksi American Board of Surgeryn palvelukseen. Drew omistautui seuraavien yhdeksän vuoden ajan koulutus- ja mentorointityölleen. Hän kampanjoi myös mustien lääkärien syrjintää vastaan. Mustien lääkäreiden poissulkua harjoitettiin American Medical Associationissa ja eri lääketieteellisissä järjestöissä.[1]
Drew sai useita palkintoja ja tunnustuksia innovatiivisesta työstään. Näiden joukossa olivat E. S. Jones Award (1942) lääketieteellisestä tutkimuksesta Tuskegeen John A. Andrew Cliniciltä sekä Virginia State Collegen (1945) ja Amherst Collegen (1947) kunniatohtorin arvot.[1] Lisäksi Drew sai vuonna 1944 National Association for the Advancement of Colored Peoplen Spingarn Medalin.[2] Drew nimitettiin vuonna 1943 jäseneksi American-Soviet Committee on Scienceen ja vuonna 1946 International College of Surgeonsiin.[1]
Kuolema[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Drew kuoli 1. huhtikuuta 1950 Burlingtonissa auto-onnettomuudessa matkalla konferenssiin saamiinsa vammoihin. Hän pääsi läheiseen sairaalaan, mutta vammat osoittautuivat parantavan hoidon ulkopuolella oleviksi. Drew'n kuolemasta syntyi kuulopuhe, jonka mukaan hän olisi kuollut, koska häneltä olisi evätty pääsy valkoisten sairaalaan tai häneltä olisi kielletty verensiirto. Nämä kertomukset on kuitenkin osoitettu virheellisiksi.[1]
Jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1966 Los Angelesissa Kaliforniassa perustettu Charles R. Drew University of Medicine and Science on nimetty Drew'n mukaan.[2]
Vuonna 1981 Yhdysvaltain postilaitos julkaisi Drew'n kunniaksi postimerkin Great Americans -sarjassaan.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||
