Blender (ohjelmisto)
| Blender | |
|---|---|
 |
|
 Blender 2.70 |
|
| Kehittäjä | The Blender Foundation |
| Kehityshistoria | |
| Ensijulkaisu | 1995 |
| Vakaa versio | 4.2.3 ()[1] |
| Kehitystilanne | aktiivinen |
| Tiedot | |
| Ohjelmistotyyppi | kolmiulotteinen mallinnus |
| Alusta | alustariippumaton |
| Ohjelmointikielet |
C C++ Python |
| Lisenssi | GPLv2 tai uudempi[2] |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
| Versiohallinta | |
Blender on kolmiulotteisen mallinnuksen ohjelmisto. Blender on GPL-lisenssin alla julkaistu avoimen lähdekoodin ohjelmisto.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun pitäen ohjelma kehitettiin Hollannissa NEO-GEO-nimisen mainostoimiston sisäiseen käyttöön IRIX-käyttöjärjestelmälle, ja myöhemmin siitä julkaistiin versio Linuxille ja FreeBSD:lle. Toimiston lopetettua toimintansa ohjelmaa kehittämään muodostettiin yritys nimeltä Not a Number, joka kehitti sitä eteenpäin ja teki siitä myös versiot Windowsille ja OS X:lle. Kaiken tämän ajan Blenderiä levitettiin freewarena ilman lähdekoodia. NaN meni kuitenkin konkurssiin vuonna 2002. Blenderin pääkehittäjä Ton Roosendaal järjesti kampanjan, joka keräsi nopeasti lahjoittajilta 100 000 euroa ohjelman lähdekoodin ostamiseksi, ja ohjelma lisensoitiin uudelleen GPL-lisenssin alle. Nykyisin Blenderiä kehittää Blender Foundation -niminen säätiö. Kirjoitusoikeuksia on noin 50 kehittäjällä.[4]
Kun ohjelman lähdekoodi julkaistiin vuonna 2002, se oli kaksoislisensoitua Blender License- ja GNU GPL -lisensseillä, mutta vuonna 2005 Blender License on peruttu.[5]
Blender 4.0 julkaistiin 14. marraskuuta 2023.[6][7]
Toiminta ja ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Blenderillä on maine vaikeakäyttöisenä ohjelmana, mutta sen käyttöliittymää on loogistettu ja helpotettu huomattavasti ajan myötä, ja työ jatkuu Blender 2.7:n kehitystyön puitteissa.[8][9] Aiemmin suurin osa toiminnoista vaati näppäinoikoteiden opettelun mutta nykyisin useimmat toiminnot ovat myös valikoissa. Lisäksi ohjelma sisältää mahdollisuuden hakea toimintoa nimen avulla.
Blenderiä käytetään pääasiassa eri toimintatiloissa. Pääasialliset toimintatilat ovat esinetila (object mode) ja muokkaustila (edit mode), joiden välillä vaihdetaan Tab-näppäimellä. Muita tiloja on esimerkiksi sculpt mode (veistäminen) ja vertex paint. Esinetilassa muokataan muun muassa esineen sijaintia ja asentoa, muokkaustilassa voidaan taas muokata esineen muotoa (esimerkiksi polygonimallien tapauksessa eri nurkkapisteiden sijainteja).
Toinen Blenderin tärkeä ominaisuus on työtilan jako. Työtila jaetaan osiin; esimerkiksi alussa nähdään 3D-näkymä ja muokkaustyökalulaatikko, mutta nämä ovat vain näkymiä muiden joukossa; ne voidaan yhdistää, jakaa uudelleen, ja niiden tyyppiä voi vaihtaa. Kaikkia näkymiä muokataan samoilla komennoilla, mistä johtuu esimerkiksi erikoinen ominaisuus, että työkalulaatikkoa voi zoomata ja panoroida.
Blender tukee erilaisia tyypillisiä 3D-esineitä, kuten polygonimalleja, kaaria ja NURBS-pintoja.
Blenderissä on myös 3D-mallien animointia varten erittäin laajamittaiset työkalut. Lisäksi siinä on sisäänrakennettuna tuki Python-ohjelmointikielellä tehdyille skripteille, ja sisäänrakennettu pelimoottori, jossa on myös tuki kattavalle fysiikkamallinnukselle. Ohjelmassa on tuki Open Shading Language (OSL) -kielelle.[10]
Blenderissä on kaksi omaa sisäänrakennettua renderöintityökalua, alusta asti mukana ollut sisäinen renderöijä (engl. ”The Blender Internal Render Engine”) ja versiossa 2.62 lisätty pathtracer-tyyppinen Cycles-renderöijä. Blender Internal korvattiin versiossa 2.80 uudella EEVEE-renderöijällä. Lisäksi suoraan käyttöliittymään on myös integroitu tuki YafRay-renderöintiohjelmalle. Suora tuki tosin lakkautettiin version 2.49 julkaisun myötä, sillä YafRayn seuraaja Yafaray toimii skriptin kautta. Blender tukee myös 3D-mallien vientiä muihin ohjelmiin ja renderöijiin ja mallien tuontia monista muista ohjelmista; tuettuja tiedostomuotoja ovat esimerkiksi COLLADA ja Wavefront .obj -muoto.
Tuki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Noin kuukauden aikana, kun Blender v2.44 oli julkaistu, sitä oli ladattu jo 800 000 kertaa; tämä maailmanlaajuinen käyttäjäkunta luo tukimekanismeja ohjelmalle. Suurin osa käyttäjistä oppii Blenderin käytön yhteisöharjoitusten kautta ja foorumeilla olevista keskusteluista, kuten Blender Artists (aiemmin tunnettu nimellä elYsium); kuitenkin, toinen tapa oppia Blender on ladata ja tutkia valmiiksi tehtyjä 3D-malleja. Monet muut sivut, kuten BlenderArt Magazine – ilmainen ladattava lehtinen jonka jokaisessa luvussa keskitytään yksitellen tiettyyn 3D-osa-alueeseen – ja BlenderNation, antavat tietoa kaikesta mitä Blenderin ympärillä on, näyttävät uusia tekniikoita ja ominaisuuksia sekä jakavat opetusohjelmia ja muita oppaita.
Blender Foundation, Blender Institute ja lyhytelokuvat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Blenderin kehittämisestä vastaava säätiö, Blender Foundation, perustettiin toukokuussa 2002.
Vuonna 2006 säätiö julkaisi Blenderillä animoidun Elephants Dream -lyhytanimaation. Säätiön tuottamien elokuvien tarkoituksena on, että osa tuotantobudjetista käytetään uusien Blenderin ominaisuuksien kehittämiseen. Elokuvan suosion myötä säätiö perusti Amsterdamiin Blender Instituten, joka toimii 3D-studiona ja säätiön pääpaikkana.
Ensimmäinen Instituten elokuva on 2008 julkaistu Big Buck Bunny -lyhytanimaatio, jota seurasi samana vuonna julkaistu Yo Frankie! -tietokonepeli. Kolmanneksi julkaistu elokuvatuotanto oli lyhyt fantasiaelokuva Sintel vuonna 2010. Uusin elokuvatuotannoista on vuoden 2012 lyhyt tieteiselokuva Tears of Steel; aikaisemmat tuotannot pohjautuivat kokonaan Blender-renderöintiin, mutta Tears of Steelissä kompositoitiin ensimmäistä kertaa Blender-erikoistehoisteisiin näyttelijöitä.
Blender Game Engine
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Blender Game Engine on pelien tekoon tarkoitettu komponentti (laajennus), joka tukee muun muassa OpenAL-audiorajapintaa.
Video Sequence Editor
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Video Sequence Editor (VSE) on videoeditointiin tarkoitettu käyttöliittymä, jossa on lähes kaupalliseen tasoon yltävät ominaisuudet. Blenderin kompositointiominaisuuden kanssa käytettäessä VSE pystyy luomaan kaupallisen Hollywood-elokuvan tasoista materiaalia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Blender 4.2 LTS, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Blender: License details blender.org. Viitattu 7.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Käyttäjäyhteisöjen sivustoja
- ↑ https://www.ohloh.net/p/blender (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Blender License blender.org. Arkistoitu Viitattu 13.3.2022. (englanniksi)
- ↑ Release Notes blender.org. Viitattu 15.11.2023. (englanniksi)
- ↑ What to Expect from the Blender 4.0 Release cgcookie.com. 7.9.2023. Viitattu 15.11.2023. (englanniksi)
- ↑ http://wiki.blender.org/index.php/BlenderDev/Blender2.5/WinterCamp (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ http://wiki.blender.org/index.php/BlenderDev/Blender2.5 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Open Shading Language docs.blender.org. Viitattu 10.1.2021. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Blenderin kotisivu
- FLOSS Manualsin suomenkielinen Blender-käyttöopas (arkistoitu versio)