Bilal ibn Rabah

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bilal ibn Rabah
Bilal oli ensimmäinen muessin. Turkkilaisessa miniatyyrimaalauksessa hän on huutamassa rukouskutsua Kaaban katolla.
Bilal oli ensimmäinen muessin. Turkkilaisessa miniatyyrimaalauksessa hän on huutamassa rukouskutsua Kaaban katolla.
Henkilötiedot
Syntynyt ?
Mekka
Kuollut 641
Syyria

Bilal ibn Rabah (k. 641) oli etiopialaistaustainen orja, joka tuli sittemmin tunnetuksi yhtenä Muhammadin seuraajista. Hänestä tuli ensimmäinen muessi kun Muhammed valitsi hänet antamaan islamin mukaiset rukouskutsut Medinassa.

Bilal Ibn Hishamin elämäkerrassa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilal ibn Rabah oli etiopialaistaustainen, mutta hän syntyi orjana Mekassa. Hänen omistajansa kuului samaan Quraiš-heimoon Muhammadin kanssa, tosin eri klaanin kautta. Bilalista kerrotaan ensimmäisen kerran Ibn Hishamin Muhammed-elämäkerrassa 800-luvun alussa. Hisham kirjoittaa, että kun islam alkoi Muhammedin vaikutuksesta levitä Mekassa, quraishilaiset alkoivat ahdistaa niitä, jotka kääntyivät islamiin. "Jokainen alaheimo kävi omien muslimiensa kimppuun. He vangitsivat heikkoja muslimeita ja pieksivät heitä, pitivät nälässä ja janossa ja piinasivat Mekan keskipäivän helteellä." [1]

Ibn Hisham kertoo, että Bilal oli Jumah -heimolle kuuluva orja, vilpitön islamissaan ja puhdassydäminen. Hänet vietiin usein keskipäivän kuumuudessa Mekan laaksoon ja pantiin makaamaan selällään suuri kivi rinnallaan. Hänelle sanottiin: "Tässä sinun on oltava, kunnes kuolet tai kiellät Muhammedin ja palvot Allatia ja al-Uzzaa" Bilal vastaasi ahdingossaankin: "Yksi! Yksi!". [1] Abu Bakr, varakas kauppias ja Muhammedin seuraaja, kulki eräänä päivänä Bilalin ohi kun häntä piinattiin. Abu Bakr sanoi Bilalin omistajalle: "Minulla on musta orja, Bilalia vankempi ja vahvempi. Hän noudattaa sinun uskontoasi; saat hänet jos annat Bilalin minulle." Näin tapahtui, Abu Bakr vapautti Bilalin orjan asemasta.

Ibn Hisham kertoo toisenkin tarinan Bilalista, missä tapahtumapaikkana on nyt Medina. Muhammed antoi Bilalin tehtäväksi esittää rukouskutsut, kun niitä koskeva ilmestys oli saapunut, sillä Bilalilla oli Muhammedin mukaan kantava ääni.[2] Myöhemmin on lisätty, että Bilal sai tehtävänsä ilmeisesti myös melodisen äänensä ansiosta.[3] Sittemmin hän otti osaa muslimien Syyrian valloitukseen ja eli siellä lopun ikänsä. Hänellä on oma pyhättönsä hautausmaalla Damaskoksessa.[3]

Merkitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilalia on luonnehdittu tunnetuimmaksi afrikkalaiseksi muslimiksi. Hänen mukaansa on nimetty esimerkiksi useita eri järjestöjä. Yhdysvalloissa lähinnä afroamerikkalaisten keskuudessa toimivan Nation of Islamin johdossa vuoteen 2008 toiminut Warith Din Muhammad kutsui järjestön jäseniä "Bilalisteiksi" (engl. Bilalians) ja vaihtoi järjestön julkaiseman lehden nimeksi Bilalian News.[3]

Historiallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Bilalin historiallisuus perustuu ainoastaan Ibn Hishamin elämäkertaan, jossa hänestä kerrotaan edellä esitetyt kaksi tarinaa. Aikalaistietojen täydellisen puuttumisen takia häntä on pidetty myös arabien tarinaperinteen luomana fiktiivisenä hahmona. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ibn Hisham: Profeetta Muhammadin elämäkerta (suom. Jaakko Hämeen-Anttila), s. 101-102. Basam Books, 1999.
  2. Ibn Hisham, 1999, 172-173
  3. a b c J. Gordon Melton, Martin Baumann: Religions of the world: a comprehensive encyclopedia of beliefs and practices, s. 348. ABC-CLIO, 2010. ISBN 978-1-59884-203-6. (englanniksi)
  4. Ohlig, K-H. & Puin, G.R. (toim): The Hidden Origins of Islam. Prometheus Books (englanniksi), 2010.