Aksumin valtakunta

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Somalian historia
Laas Geel.jpg

Aksumin kuningaskunta
Brittiläinen Somalimaa
Italian Somalimaa
Ranskan Somalimaa
Siad Barren diktatuuri
Ogadenin sota
Somalian sisällissota
Somalian sota 2006–

n  k  m
Aksumin kuningaskunta
Aksumin kuninkaan Endubiksen lyöttämiä kolikoita n. 290 jaa.
Aksumin kuningaskunnan steeloja kuvattuna vuonna 1913.

Aksumin valtakunta sijaitsi nykyisten Eritrean ylänköjen ja Etiopian pohjoisosien alueella, Punaisenmeren rannalla, suunnilleen ajanlaskumme ensimmäisellä vuosituhannella. Se syntyi ensimmäisellä vuosisadalla ja hajosi noin 900-luvulla. Kuningaskunnan keskuspaikka oli Aksumin kaupunki.[1]

Aksum kävi vilkkaasti kauppaa Intian ja Välimeren itäosan kanssa. Sen kautta kulki Afrikasta muun muassa norsunluuta, kilpikonnankuoria, taljoja, mausteita, suitsukkeita, kultaa, jalokiviä ja orjia. Näistä vastikkeeksi saatiin metalleja, lasia, tekstiilejä, viiniä ja oliiviöljyä. Kuningaskunnan valta oli huipussaan kuningas Ezanan aikaan 300-luvulla, jolloin valtio kääntyi kristinuskoon. Se laajeni Punaisellemerelle ja käsitti myös valtaosan nykyisestä Jemenistä.[1] Aksumin kuningaskunta oli tiiviisti yhteydessä eteläisiin Arabimaihin, joissa puhuttiin samantapaisia kieliä. Aksumin kuninkaat rakennuttivat hautamuistomerkeikseen valtavia kivipylväitä.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sabalaiset alkoivat perustaa siirtokuntia Punaisenmeren länsirannalle viimeistään 700-luvulla eaa. Alun perin kauppatukikohdiksi perustetut siirtolat laajenivat ennen pitkää maanviljelyn myötä ranta-aavikon takaisille ylängöille, jossa viljelyedellytykset olivat paremmat kuin emävaltakunnassa. Kun kreikkalaiset alkoivat perustaa tukikohtiaan Punaisenmeren rannikolle sabalaisten kauppaa uhkaamaan, alkoivat siirtokuntien yhteydet emämaahan heiketä. Aksumin kaupunki perustettiin ensimmäisellä vuosisadalla jaa.[3] Siirtokunnan yhteistyö kreikkalaisten kanssa ja Saban joutuminen vuonna 115 jaa. himjariittien valtaamaksi, johti valtakunnan itsenäistymiseen.[3]

Aksumin talous pyöri kaupan, raudantuotannon ja maanviljelyn turvin. Sisämaankauppa ja välityskauppa olivat hallitsevan dynastian yksinoikeuksia.[3] Aksumin tärkein satama oli kreikkalaisten perustama Adulis. Rahalöytöjen perusteella sillä tiedetään olleen yhteyksiä Roomaan ja Intiaan asti.[4]

200-luvulla karavaanien kulku pohjoisessa Aduliista Niilille turvattiin kukistamalla Bedja-heimot. Myös Somalia ja Meroe alistettiin maksamaan sille veroa. [4]

300-luvun puolivälissä Aksum tuhosi Kušin valtakunnan pääkaupungin Meroen päättäen valtakuntien välisen kilpailun. Kristinusko lienee tullut Aksumiin 300-luvulla Itä-Rooman kanssa tehdyn yhteistyön myötä, joka syntyi tarpeesta vastata sassanidien Persian vaikutusalueen laajenemiseen.[4]

Aksumin kukoistuskausi ja asema kaukokaupan välittäjänä päättyi 500-luvulta alkaen sassanidien ja myöhemmin arabien ulotettua valtansa Syyriaan ja Jemeniin ja Punaisenmeren piiriin. Valtakunnan ydinalue siirtyi etelämmäs Etiopian ylängöille, jossa paikallisten vaikutusten alla abessinialainen kulttuuri alkoi kehittyä.[4]

Vuonna 615 Muhammed lähetti viisitoista seuraajaansa Aduliin ehkäisemään Itä-Rooman vaikutusvaltaa. Adulis oli näin yksi ensimmäisiä ei-arabialaisista seuduista, jossa kuultiin uudesta Islamin uskonnosta.[1]

Aksumin valtakunta kaatui 900-luvulla, valtakunnan sisäisiin heikkouksiin ja kušilaisten naapurien paineeseen.[5]

Rauniot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaisen Aksumin kaupungin rauniot ovat nähtävissä Pohjois-Etiopiassa lähellä Eritrean rajaa. Siellä oli mahtavan kuningaskunnan keskus Itä-Rooman keisarikunnan ja Persian välissä. Komeat rauniot ensimmäiseltä vuosisadalta 1200-luvulle käsittävät suuria yhtenäisistä kivipaasista veistettyjä obeliskeja eli valtavia pylväitä sekä kuninkaallisia hautoja ja linnanraunioita. Tärkeimmät Aksumissa sijaitsevat monumentit ovat steeloja, ja niitä on eniten pohjoisessa steelapuistossa. Siellä on 33 metriä korkea Suuri steela, jonka oletetaan kaatuneen rakennustöiden aikana, ja korkein pystyssä oleva, 24 metriä korkea kuningas Ezanan steela. Steeloja pidetään hautamuistomerkkeinä.

Guditin steelojen välissä on, toisin kuin pohjoisen steelojen, pääasiassa 300-luvun hautoja. Kaupungissa oleva Rosettan kiven paikallinen vastine Ezanan kivi sisältää tekstiä saban, geezin ja muinaiskreikan kielillä. Etiopian ortodoksit uskovat, että liiton arkki on kätketty Aksumin raunioihin. Paikallisen perimätiedon mukaan Saban kuningatar asui kaupungissa. Todennäköisesti hän kuitenkin asui Aksumin vaikutusalueeseen kuuluvassa Jemenissä[6]. Muita nähtävyyksiä ovat kuningas Bazenin hauta, joka on alueen vanhimpia rakennelmia, "Saban kuningattaren kylpylä" (vesiallas), Ta'akha Maryamin palatsi 300-luvulta, Dungurin palatsi 500-luvulta sekä Abba Pentalewonin ja Abba Liqanosin luostarit.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kaikkonen, Olli & Rytkönen, Seppo & Sivonen, Seppo: Afrikan historia. Helsinki: Gaudeamus, 1989. ISBN 951-662-382-4.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c History Embassy of the State of Eritrea. New Delhi, India. Arkistoitu 21.11.2008. (englanniksi)
  2. Rearview mirror (Encarta)
  3. a b c Afrikan historia, s. 34
  4. a b c d Afrikan historia, s. 35
  5. Afrikan historia, s. 59
  6. Ewan Mc Gregor ja Charley Brooman: ”Tie maailman äärissä”, Halki Euroopan ja Afrikan, s. 195. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2007.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aksumin valtakunta.
Tämä Afrikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.