Beninin maantiede
| Beninin maantiede | |
|---|---|
 kartta |
|
| Maanosa | Afrikka |
| Naapurimaat |
 Burkina Faso Niger Nigeria Togo |
| Koordinaatit | |
| Tilastot | |
| Pinta-ala | 112 622 km² |
| Rantaviiva | 121 km |
| Rajan pituus | 2 123 km |
| Ennätykset | |
| Korkein kohta | Mont Sokbaro, 659 m |
| Matalin kohta | Atlantin valtameri, 0 m |
| Luonnonvarat | |
| Luonnonvarat | öljy, kalkkikivi, marmori, puu |
| Ympäristöongelmat | |
| Ympäristöongelmat | metsäkato, aavikoituminen |
Benin on kapea, avaimen muotoinen, pohjois-eteläsuunnassa sijaitseva kaistale Länsi-Afrikassa, Päiväntasaajan ja Kravun kääntöpiirin välissä. Benin rajautuu Togoon lännessä, Burkina Fasoon ja Nigeriin pohjoisessa, Nigeriaan idässä ja Benininlahteen etelässä.
Alueen pinta-ala 112 622 neliökilometriä, joka on hieman suurempi kuin esimerkiksi Bulgarian. Beninin pinta-ala on noin kolmannes Suomen (338 448 neliökilometriä) pinta-alasta. Benin ulottuu Atlantin valtamereltä 700 kilometrin päähän pohjoiseen Niger-joelle. Rannikko on 121 kilometriä pitkä, mutta maa on leveimmässä kohdassa noin 325 kilometriä leveä.
Benin on alueeltaan eräs Länsi-Afrikan pienimmistä; pinta-alaltaan noin kahdeksasosa Nigerian, sen itänaapurin koosta. Se on kaksi kertaa niin suuri kuin Togo, sen läntinen naapuri. Beninin maanpinnan korkeus vaihtelee vain vähän, keskimäärin 200 metriä.
Eliömaantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Maa voidaan jakaa neljään pääalueeseen etelästä pohjoiseen. Matala, hiekkainen, rannikkoalue, jonka korkeus on enimmillään 10 metriä, ja ulottuu korkeintaan 10 kilometrin päähän rannasta. Se on soinen ja täynnä järviä ja mereen liittyviä laguuneja. Beninin eteläosien tasankoja, joiden korkeus vaihtelee 20 ja 200 metrin välillä, jakavat laaksot, jotka kulkevat pohjoisesta etelään Couffo-, Zou- ja Ouemejokia pitkin. Tämän alueen on World Wildlife Fund luokitellut osaksi Guinean metsä-savanni ekoaluetta. Tasainen maa-alue, jossa on paljon kivisiä kukkuloita, joiden korkeus ylittää harvoin 400 metriä, ulottuu Nikin ja Savén ympärille. Lopuksi Atacoran vuorijono ulottuu luoteisrajaan ja Togoon, jonka korkein piste on Mont Sokbaro, 658 metriä.
Beninissä on avoimaita, joissa on kesantomaata, mangrovea ja suurten pyhien metsien jäänteitä. Muualla maassa savannia peittää piikikäs pensaikko ja sitä laikuttavat suuret baobabipuut. Jotkut metsät kasvavat jokien rannoilla. Beninin pohjoispuolella ja luoteisosassa W du Niger resrvaatti ja Pendjarin kansallispuisto houkuttelevat matkailijoita, jotka haluavat nähdä norsuja, leijonia, antilooppeja, hippoja ja apinoita. Aiemmin Benin tarjosi elinympäristön uhanalaiselle hyeenakoiralle, Lycaon pictus, vaikka tämän koiraeläimen luultiin kuolleen sukupuuttoon Beninissä väestönkasvun myötä.[1] Metsiä on noin 31 prosenttia Beninin maa-alasta.[2]
Ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmastollisesti osa Ghanan, sekä Togon ja Beninin alue kuuluvat Dahomey Gapin alueeseen. Beninin ilmasto on kuuma ja kostea. Vuosittainen sademäärä, joka rannikkoalueella on keskimäärin 1 360 millimetriä, ei ole erityisen suuri verrattuna Länsi-Afrikan rannikkoalueisiin. Beninissä on kaksi sateista ja kaksi kuivaa vuodenaikaa.
Tärkein sadekausi on huhtikuusta heinäkuun loppuun, ja lyhyempi sateinen aika on syyskuusta ja marraskuuhun. Tärkein kuiva kausi on joulukuusta huhtikuuhun, jonka lisäksi on lyhyt viileämpi kuiva kausi heinäkuun lopusta syyskuun alkuun. Lämpötilat ja kosteus ovat korkeita trooppisella rannikolla. Cotonoussa keskimääräinen maksimilämpötila on 31 °C ja minimi 24 °C.
Lämpötilan vaihtelu kasvaa siirryttäessä pohjoiseen savannin ja tasangon kautta kohti Sahelia. Saharasta puhaltava kuiva tuuli Harmattan puhaltaa joulukuusta maaliskuuhun. Ruoho kuivuu, kasvillisuus muuttuu punertavan ruskeaksi, maata peittää ohut pölyhuntu ja taivas on pilvinen. Se on myös kausi, jolloin viljelijät polttavat pensaikkoa.
Äärimmäiset kohdat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä on luettelo Beninin äärimmäisistä kohdista, jotka ovat kauimpana pohjoisessa, etelässä, idässä ja lännessä.
- Pohjoisin kohta - Mékrou- ja Niger-jokien yhtymäkohta Nigerin rajalla Aliborin departementissa.
- Itäisin kohta - nimeämätön sijainti Nigerian rajalla heti Néganzin kaupungista itään, Borgoun departementti.
- Eteläisin kohta - se kohta, jossa Togon raja liittyy Atlantin valtamereen, Mono departementti.
- Läntisin kohta - nimeämätön sijainti Togon rajalla heti lounaaseen Tiokossista, Datorissa, Atakoran departementissa.
Kuvia ja karttoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Beninin satelliittikuva -
Beninin kartta Köppenin ilmastoluokituksessa -
Beninin topografia
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Artikkelissa on tietoja kirjasta CIA World Factbook, josta on verkkosivu Benin – The World Factbook.
- Artikkelissa on tietoja aineistosta, joka on julkaistu Yhdysvaltain ulkoministeriön verkkosivulla U.S. Relations With Benin (U.S. Bilateral Relations Fact Sheets).
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hogan, C. Michael: Painted Hunting Dog 31.1.2009. GlobalTwitcher. Arkistoitu 9.12.2010. Viitattu 29.1.2019. (englanniksi)
- ↑ Kormos, Rebecca ja Boesch, Christophe: West African chimpanzees: status survey and conservation action plan. International Union for Conservation of Nature and Natural Resources, 2003. ISBN 2-8317-0733-1. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Beninin eurooppalaisten digitaalisten arkistojen maaperäkartat maailman maaperäkartoista (Arkistoitu – Internet Archive)
