Bait
| Bait | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
| Kielet | bai, kiina | |||||||||||||||
| Uskonnot | animismi, buddhalaisuus, taolaisuus | |||||||||||||||
Bait (kiin. 白族, pinyin: Báizú) ovat Kaakkois-Kiinassa elävä kansa, joka kuuluu Kiinan virallisesti tunnustamiin etnisiin ryhmiin. Baita oli vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan 1 933 510[1] ja he puhuvat äidinkielenään baita ja kiinaa.
Asuinalue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurin osa baista asuu nykyisin Yunnanissa, jossa he ovat keskittyneet erityisesti Dalin autonomiseen prefektuuriin. Merkittäviä keskittymiä on myös Liangshanin alueella Sichuanissa, Sangzhin alueella Hunanissa, sekä Bijien alueella Guizhoussa.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Baita pidetään Yunnanin vanhimpiin lukeutuvana kansana, mutta heidän alkuperästään tiedetään vain vähän. Bain kielen luokittelusta on kiistelty ja sitä on pidetty vaihtelevasti tiibetiläis-burmalaisena kielenä, thai-kielenä tai mon-khmer-kielenä. Ensimmäiset kontaktit han-kiinalaisten ja baiden välillä syntyivät Qin-dynastian aikana, jolloin kiinalaiset valloittivat baiden edeltäjien Bo kuningaskunnan. Alueelle muutti sittemmin suuria joukkoja han-kiinalaisia, jotka alkoivat 200-lukuun mennessä käyttää baista nimitystä sou. Vuonna 937 Duan Sping -niminen vaikutusvaltainen baimies yhdisti eri baiden alaryhmät Dalin kuningaskunnaksi, joka oli olemassa seuraavan kolmen vuosisadan ajan. Itsenäisyydestä huolimatta yhteydet kiinalaiseen Song-dynastiaan säilyivät.[2]
Mongolit valloittivat Dalin kuningaskunnan vuonna 1253 ja alueelle asettui mongolisotilaita, jotka sekoittuivat paikallisiin. Han-kiinalainen Ming-dynastia ajoi mongolit alueelta vuonna 1368 ja myös he asuttivat sotilaita alueelle. Tästä lähti liikkeelle edelleen jatkuva kiinalaisen kulttuurin omaksuminen. 1800-luvulla bait kapinoivat monien muiden vähemmistöjen tavoin Qing-dynastiaa vastaan. Vuonna 1874 Du Wenxiu -niminen hui-kiinalainen päällikkö johti paikallisia naxeja, jingpoja, daita ja baita saavuttaen osittaista menestystä tullen lopulta kuitenkin kukistetuksi 18 vuotta myöhemmin.[2]
Eristäytyneiden baiden elämä jatkui sittemmin suhteellisen muuttumattomana kunnes Burman tie valmistui vuonna 1938 ja yhdisti baiden asuttamat alueet Burman ja Intian markkinoille. Tietä pitkin paikalle saapui kaupan ohella myös lähetyssaarnaajia, jotka eivät kuitenkaan saaneet suurta jalansijaa baiden keskuudessa. Kommunistien voitettua kansallismieliset Kiinan sisällissodassa he perustivat Dain autonomisen alueen vuonna 1956. Alueelle perustettiin kolhoositiloja, joita alettiin purkaa 1980-luvun taloudellisten uudistusten myötä.[2]
Kulttuuri[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suuri valtaosa baista on saanut elinkeinonsa perinteisesti maanviljelystä. Tasangoilla ja muilla vuoristoa matalammilla alueilla viljellään riisiä ja vehnää. Korkeammilla alueilla kasvatetaan maissia ja tattaria. Oopiumi oli aikanaan tärkeä rahakasvi, mutta sen myynti kiellettiin 1930-luvulla. Sitä kasvatetaan kuitenkin ja myydään edelleen mustassa pörsissä. Muita rahakasveja ovat esimerkiksi tupakka, puuvilla, sokeriruoko ja sitrushedelmät. Maanviljelyksen ohella on pidetty kotieläimiä, kuten sikoja, kanoja, aaseja ja vesipuhveleita. Kiinan hallituksen kehitysprojektien myötä baiden asuinalueilla myös teollisuuden merkitys elinkeinona on kasvanut.[2]
Buddhalaisuus saapui baiden keskuuteen 800-luvulla ja taolaisuus jonkin aikaa myöhemmin. Myös perinteinen animistinen usko on säilynyt. Eri kylissä uskotaan erilaisiin henkiolentoihin, jotka voivat vaihtelevasti olla hyvän- tai pahantahtoisia. Niistä jälkimmäisiä voidaan lepytellä šamanististen rituaalien kautta. Uskonnot ovat pitkälle sekoittuneet ja samassa kylässä on monesti sekä buddhalaisia munkkeja että šamaaneja. Taolaisuudesta ja konfutselaisuudesta on omaksuttu myös kiinalaisiin tapoihin kuuluva esi-isien palvonta. Kiinalaisista poiketen bait uskovat esi-isiensä palvonnalla vaikuttavansa animistiseen uskoon liittyviin henkiin.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ 25-19 Geographic Distribution and Population of Ethnic Minorities (Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaiset virallisten etnisten vähemmistökansallisuuksien väestömäärät, julkaistu osana vuoden 2014 tilastollista vuosikirjaa) China Statistical Yearbook 2014. National Bureau of Statistics of China, stats.gov.cn. Viitattu 29.7.2015. (englanniksi)
- ↑ a b c d e f James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 18–21. Greenwood Press, 1998. ISBN 0–313–28853–4. (englanniksi)