Autiokirkko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Petäjäveden vanha kirkko on valmistunut vuonna 1764 ja jäänyt pois aktiivikäytöstä 1879. Se hyväksyttiin vuonna 1994 Unescon maailmanperintöluetteloon. Kirkko on auki kesäisin tutustumista varten ja siellä järjestetään muun muassa konsertteja ja vihkiäisiä.

Autiokirkko on säännöllisestä jumalanpalvelukäytöstä pois jäänyt kirkkorakennus, joka ei ole enää varsinainen seurakuntakirkko. Autiokirkkoihin kuuluvat myös monet kyläkirkot ja ulkosaariston pienet kappelit sekä entisten ruukkiyhteisöjen kirkot, jotka ruukkiseurakuntien lakkauttamisen jälkeen kuuluvat ruukinkartanoiden historialliseen ympäristöön.[1]

Autiokirkot Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkot jäivät usein autiokirkoiksi nykyajan mukavuuksilla, kuten lämmityksellä, varustettujen ja myös tilavampien uusien kirkkojen rakentamisen myötä. Koska purkamiselta säästyneisiin, mutta käytöstä hylättyihin puukirkkoihin ei ole lisätty lämmityslaitteita, niiden sisätilat ovat säilyneet alkuperäisessä asussa. Kirkonrakentajien tekemät usein taidokkaat rakenteet ja yksityiskohdat ovat näkyvissä. Suurin osa autiokirkoista on seurakuntien omistuksessa. Joitakin autiokirkkoja käytetään kesäkirkkoina ja erityisesti vihkikirkkoina, ja useat ovat kesäisin auki tutustumista varten. Joissakin autiokirkoissa pidetään myös jouluaamun jumalanpalvelus, vaikka kirkko onkin pimeähkö ja jääkylmä.[1]

Ympäristöministeriön ja museoviraston ylläpitämällä sivustolla on lueteltu 39 suomalaista autiokirkkoa.[1] Keskiaikaisia autiokirkkoja on seitsemän, joista Sipoossa[2] ja Keminmaalla keskiaikainen kivikirkko ja uudempi kirkko sijaitsevat samassa avoimessa kulttuurimaisemassa sen historiallisina maamerkkeinä. Tunnettu on myös tuhopolton jälkeen kunnostettu Tyrvään Pyhän Olavin kirkko. Tunnetuimpia puisia autiokirkkoja ovat Pyhämaan uhrikirkko Uudessakaupungissa, Paltaniemen kuvakirkko Kajaanissa, Unescon maailmanperintöluettelon otettu Petäjäveden vanha kirkko ja ”kristikansan suurin puukirkko” Kerimäellä.[1]

Autiokirkot on kulttuurihistoriallisista syistä vapautettu kiinteistöverosta.[3] Verohallinnon julkaisema luettelo autiokirkoista on tyhjentävä ja sisältää 40 kirkkoa.[4]

Luettelo suomalaisista autiokirkoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Luettelossa on verohallinnon määrittelemät 40 kirkkoa.[4]

Keskiaikaiset kivikirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1600-luvun kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1700-luvun puukirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1800-luvun kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruukinkirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruukinkirkot ovat yksityisomistuksessa lukuun ottamatta Teijon kirkkoa, joka on vuodesta 2010 lähtien kuulunut Salon seurakunnalle.

Ulkomuseoiden kirkot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkot on siirretty alkuperäiseltä sijaintipaikaltaan.

Hospitaalikirkko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Spitaalihospitaalin kirkko kuuluu Metsähallituksen luontopalveluille.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Knapas, Marja Terttu: Autiokirkot henkivät historiaa Rakennusperinto.fi -sivusto. Ympäristöministeriö, Museovirasto et. al. Viitattu 15.2.2015.
  2. KHO sallii jäähallin rakentamisen Sipoon kirkkomaisemaan 9.2.2007. Ympäristöministeriö, museovirasto et. al. Viitattu 15.2.2015.
  3. Kiinteistöverolain soveltamisohje (kohta 3.2) 22.1.2014. Verohallinto. Viitattu 15.2.2015.
  4. a b Verosta vapaat autiokirkot, linnat ja linnoitukset yms. (PDF) 22.1.2014. Verohallinto. Viitattu 15.2.2015.