Austin Maestro

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Austin Maestro
Austin Maestro 1982.JPG
Valmistustiedot
Valmistusmaa Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Yhdistynyt kuningaskunta
Valmistaja Austin Rover Group
Valmistusvuodet 1983-1994 (Austin Maestro)
1985-1981 (MG Maestro)
Korimalli 5-ovinen hatchback
2-ovinen pakettiauto
Luokka C-segmentti
Muotoilija Ian Beech
David Bache
Edeltäjä Austin Maxi
Austin Allegro
MG 1300
Seuraaja Rover 200 (toinen sukupolvi)
MG ZS
Teknisesti samankaltaisia Austin Montego
Vetotapa etuveto

Austin Maestro on keskikokoinen 5-ovinen hatchback, jota valmisti ensin British Leylandin tytäryhtiö Austin Rover Group vuodesta 1983 vuoteen 1988, ja sen jälkeen sen seuraaja Rover Group vuoteen 1994 asti. Myös pakettiautoversiota valmistettiin. Autoa ei tuotu Suomeen.

Maestroa valmistettiin Morriksen entisellä tehtaalla Cowleyssa, Oxfordissa. Sitä myytiin aluksi Austin- ja MG-merkeillä[1]. Myöhemmät mallit tunnetaan nimellä Rover Maestro vaikka autoa ei koskaan virallisesti myyty Rover-merkkisenä.

Maestrossa British Leyland luopui pitkään kehittelemästään kaasunestejousituksesta, joka tunnettiin loppuvaiheessa nimellä Hydragas, ja varusti auton saksalaistyyppisellä kierrejousituksella.[1]

Maestron lanseeraukseen sisältyi suuria toiveita Britannian autoteollisuuden uudesta tulemisesta modernin perheauton myötä. Autoon oli tarjolla ajotietokone joka puhui näyttelijä Nichola Mackenzien äänellä. Auto oli tilava ja mukava, ja Volkswagenilta hankittu vaihteisto oli paljon parempi kuin mihin Austin-asiakkaat olivat tottuneet. Maestrosta julkaistiin pian sporttinen versio MG Maestro EFI kaksilitraisella moottorilla. Odotuksissa jouduttiin kuitenkin pettymään, sillä British Leylandin työn laatu osoittautui taas kerran huonoksi, auton jo vuonna 1977 lukkoon lyöty muotoilu vaikutti heti alkuun hieman vanhahtavalta, eikä British Leyland kyennyt kilpailemaan Britannian yritysautojen markkinoilla isoja määräalennuksia tarjonneen Fordin ja sen suosikkimallin Escortin kanssa. Maestron muita kilpailijoita olivat Vauxhallin Vauxhall Astra ja Cavalier sekä myöhemmin myös Ford Orion.[2][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Jansson, Matti: Englantilaiset uusivat autotekniikkaansa. Helsingin Sanomat, 5.3.1983, s. 22. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  2. Roberts, Andrew: Austin Maestro 30th anniversary The Telegraph. 11.3.2013. Viitattu 1.12.2018. (englanniksi)
  3. Whisler, Timothy R.: The British Motor Industry, 1945-1994: A Case Study in Industrial Decline, s. 386. Oxford University Press, 1999. ISBN 0-19-829074-8. Kirjan teksti Questia-palvelussa (vaatii tilauksen).
Tämä autoihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.