Assarhaddon
Assarhaddon oli Assyrian kuningas 681–669 eaa. Hän oli edeltäjänsä Sanheribin nuorin poika.
Kun hänet nimitettiin kruununprinssiksi, hänen veljensä yrittivät mustamaalata häntä, ja hän joutui maanpakoon luultavasti nykyisen Turkin alueelle.
Kun Sanherib murhattiin vuonna 681 eaa., Assarhaddon marssitti armeijansa Niniveen niin nopeasti kuin pystyi. Hän voitti veljensä kuuden viikon sisällissodassa ja mestautti näiden kannattajat.
Assarhaddon aloitti edeltäjänsä hävittämän Babylonin uudelleenrakentamisen ja kunnostutti pyhäkköjä myös vanhassa pääkaupunki Assurissa.
Vuonna 671 eaa. Assarhaddon lähti sotaan Egyptiä vastaan ja valtasi nopeasti Ala-Egyptin. Egypti kapinoi kuitenkin heti assyrialaisten armeijoiden lähdettyä. Vuonna 669 eaa. Assarhaddon lähti Egyptiin uudestaan, mutta kuoli yllättäen saman vuoden syksyllä. Assarhaddonin jälkeen valtakunta hajosi kahtia: hänen toinen poikansa Shamash-Shum-Ukin tuli Babylonian kuninkaaksi ja nuorin poikansa Assurbanipal Assyrian kuninkaaksi.
Elämäkerta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Assarhaddon ei ollut niin kyvykäs johtaja kuin isänsä tai poikansa. Hänelle oli tyypillistä taikausko. Assarhaddonia vaivasi jokin sairaus koko hänen elinikänsä. Sotaretkiä johtivat kuninkaan sijasta kenraalit, mm. Shanabushu. Maan sisäinen poliittinen elämä kuohui ja kuningasta vastaan vehkeiltiin. Assarhaddon aloitti Babylonian jälleenrakennuksen, koska kuului Babyloniaan myönteisesti suhtautuneeseen puolueryhmään. Assarhaddonin armeija voitti arameaaliset ja elamilaiset. Skyytit ajoivat pohjoisessa kimmeriläisiä Assyrian kimppuun. Assarhaddon solmitutti diplomaattisen avioliiton skyyttipäällikkö Partatuan kanssa antaen tyttärensä puolisoksi, ja sai siten pohjoisen rauhalliseksi. Assahraddon teki rauhansopimuksen Elamin kuninkaan Urtakun kanssa. [1]
Idässä Fraorteen johtamat meedialaiset yhdessä Urmiajärven seudun mannealaisten, jotka asuivat Ziwiyen ja Hasanlun seudulla, hyökkäsivät jatkuvasti Assyrian rajamaata vastaan. Siidonin kapina kukistettiin 677, ja Tyyroksen kuninkaan Baalin kanssa tehtiin vasallisopimus. Egyptin faarao, nubialainen Taharqa, oli epäsuosittu, koska oli ulkomaalainen. Alussa Taharkan joukot puolustautuivat Assyrian armeijaa vastaan, mutta pari vuotta myöhemmin kenraali Sha-Nabu-shu onnistui valtaamaan Egyptin kolmessa taistelussa. Egypti jaettiin 22 egyptiläisen hallitsemaan, assyrialaisten valvomaan alueeseen. Egyptissä puhkesi kapina, ja myös Assarhaddon lähti oman sotajoukkonsa kanssa Egyptiin, seuraten kanraali Sha-Nabu-shun armeijaa. Vakavasti sairas Assarhaddon kuoli ollessaan tällä matkalla kohti Egyptiä Syyriassa.[2]
Auringonpimennys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Assarhaddonin Egyptin vastaisen kampanjan aikana on kuvailtu tapahtuneen auringon- tai kuunpimennys. Tämän vuoksi jotkut tutkijat ovat ehdotelleet vaihtoehtoisia hallitusaikoja hänelle.[3]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Edeltäjä: Sanherib |
Assyrian kuningas 681–669 eaa. |
Seuraaja: Assurbanipal |