Armo Hormia

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Armo Hormia.

Armo Lahja Hormia (31. tammikuuta 1928 Juuka11. lokakuuta 1988 Mikkelin mlk[1]) oli suomalainen psykiatri, kirjailija, runoilija, kirjankustantaja ja turkulainen kulttuurivaikuttaja.[2] Hän käytti nimimerkkiä Lahja Kömi.[3]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hormia toimi Turun yliopiston hermo- ja mielitautien klinikan apulaisylilääkärinä vuosina 1956–1961 ja Turun vankimielisairaalan ylilääkärinä vuodesta 1961. Hän piti myös yksityisvastaanottoa,[4] ja hän oli Suomen ensimmäinen televisiopsykiatri.[5]

Vuonna 1962 Hormia perusti Turkuun Tajo-nimisen kustannusliikkeen, jonka toimitusjohtajana hän toimi lääkärintyönsä ohella. Merkittäviä Tajon julkaisemia kirjoja olivat muiden muassa Allen Ginsbergin runoista koottu kokoelma Kuolema van Goghin korvalle, Ilja Ehrenburgin Julio Jurenito ja eteläamerikkalaisen runouden antologia Näin ihminen vastaa. Kotimaisista kirjailijoista Ilkka-Juhani Takalo-Eskola ja Pirkko Jaakola julkaisivat esikoisteoksensa Tajon kustantamana. Tajo kustansi myös lastenkirjallisuutta. Kun Turussa pidettiin vuonna 1962 Turun Kirjailijat ry:n järjestämä Turun Runoseminaari 1962, johon kokoontui yli sata runoilijaa, kirjailijaa ja kriitikkoa keskustelemaan lyriikasta, Tajo julkaisi seminaarin keskustelut kirjana nimeltä Runoseminaari 29.–30.9.1962: 60-luvun runouden merkeissä.[6]

Tajon toiminta ei ollut taloudellisesti kannattavaa, ja se kykeni toimimaan vain, koska Hormia sai tuloja muista lähteistä. Viime vaiheissa kustantamoa hoiti Hormian puoliso Aiju von Schöneman, mutta heidän avioliittonsa päätyttyä eroon vuonna 1972 myös kustantamon toiminta loppui.

Von Schöneman on muistellut avioliittoaan väkivaltaisen Hormian kanssa Sinikka Klemettilän teoksessa Aiju (Turkuseura, 2014). Hormia pahoinpiteli vaimoaan muun muassa kuumalla vedellä ja poltti tämän tavaroita.[7]

Armo Hormian isä oli pappi ja kirjailija Yrjö Hormia.[8]

Teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mitä se on: Aforismeja. WSOY 1951
  • Fuuga: Runoja. WSOY 1951
  • On the sensation of duration: especially regarding the relation between the intensity and the duration of sensation. Väitöskirja. Suomalainen tiedeakatemia, Helsinki 1956
  • Mielenterveys ja ympäristö. Helsinki 1957
  • Effect of chlorpromazine on adrenal cortex. Tekijät Martti Hormia, Armo Hormia. Duodecim, Helsinki 1958
  • Keskustelua nuorisorikollisuudesta: Turun mielenterveysseuran 14.–15.4.1961 nuorisorikollisuuskysymyksen merkeissä järjestämien valtakunnallisten neuvottelupäivien aineisto. Toimittaneet Armo Hormia ja Paavo Pitkänen. Turun mielenterveysseura, Turku 1962
  • Ihmisen ongelmia Turun mielenterveysseuran julkaisuja 2. Omakustanne, Turku 1962
  • Tunnetko itsesi? Turun mielenterveysseuran julkaisuja 3. Tajo, Turku 1963
  • Älä pelkää. Turun mielenterveysseuran julkaisuja 4. Tajo, Turku 1963
  • Suomen Turku = Åbo. Valokuvat, suunnittelu ja taitto Matti Uusi-Honko. Kuvatekstit Armo Hormia. Tajo, Turku 1964
  • Uusi omatunto. Tajo, Turku 1964

Suomennoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nimimerkillä Lahja Kömi:

  • Joan Walsh Anglund: Minkä värinen on rakkaus? Tajo, Turku 1968. (Alkuteos What color is love?)
  • Joan Walsh Anglund: Kevät tulee – ihanaa. Tajo, Turku 1968. (Alkuteos A year is round.)
  • Joan Walsh Anglund: Jouluna annetaan lahjoja. Tajo, Turku 1968. (Alkuteos Christmas is a time of giving.)

Sitaatteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • ”Henkilö, joka tulee mielisairaaksi, saa usein taipumuksen ymmärtää modernia taidetta. Taipumus häviää, kun henkilö paranee.” (Ylilääkäri Armo Hormia, Turun YO-lehtilähde tarkemmin?)
  • ”Suurin osa potilaistani selviäisi mainiosti pelkästään aspiriinillakin, mutta minä pidän huolen siitä, että he käyvät ’hoidossani’ vuosikausia tuoden kerta kerralta satalappusensa mukanaan...”lähde?

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 30.10.1988, s. A 4.
  2. Armo Hormian muistokirjoitus Helsingin Sanomissa 26.10.1988. (Maksullinen lähde.)
  3. Kömi, Lahja. Kansalliskirjasto.
  4. Klemettilä, Sinikka: Aiju: Aiju von Schöneman muistelee, s. 64. Turkuseuran julkaisuja, 40. Turku: Turkuseura – Åbosamfundet, 2014. ISSN 2242-0800. ISBN 978-952-7025-03-1.
  5. Klemettilä (2014), s. 51.
  6. Alho, Olli: Runopuhetta ja kovaa peliä Suomen Turussa: Runoseminaari 1962. Minun aarteeni 29.4.2015.
  7. Leppänen, Veli-Pekka: Aviokriisi oli vähättelevä ilmaus perhehelvetille. Helsingin Sanomat, 11.12.2014. Artikkelin verkkoversio.
  8. Klemettilä (2014), s. 57.