Araki-ryū

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Araki-ryū (jap. 荒木流) on vanha japanilainen koryū-taistelutaito. Se perustettiin Japanin sengoku jidai aikana myöhäisellä Muromachi-kaudella (noin 1573). Araki-ryū on kokonaisvaltainen samuraiden taistelutaito, joka käyttää monia perinteisiä japanilaisia aseita kuten pitkää ja lyhyttä miekkaa sekä useita peitsi- ja ketjuaseita. Laji painottaa myös merkittävästi lähikamppailua ja painia.

Araki-ryū oli todennäköisesti alempiarvoisten samuraiden kuten jalkaväen (ashigaru) käyttämä taistelutaito.[1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Donn Draegerin mukaan Araki-ryūn perusti Araki Mujinsai Mataemon Minamoto no Hidetsuna (1584–1637). Hän opiskeli nuoruudessaan Yagyu Shinkage-ryū -koulukunnan miekkailua.[2] Toisessa lähteessä hänen elinajakseen ilmoitetaan (1599–1638) ja syntymäpaikaksi Iga.[3] Araki Mujinsai (tai myös Araki Muninsai, myös Hidetsuna on joskus kirjoitettu muodossa Hidenawa) on melkein myyttinen hahmo, jonka historiallisuudesta ei ole varmuutta.[4] Jo Japanin keskiajalla kirjoitettu Hitaka Shigetakan Honchō Bugei Shōden (1711–1715)[a] toteaa ettei Araki Muninsaista tiedetä juuri mitään.[4] Hän on saattanut olla Araki Murashigen poika tai muu läheinen sukulainen. Murashige oli paikallinen sotaherra, joka toimi Oda Nobunagan vasallina.[4] Draegerin mukaan Mujinsai olisi ollut Muso Jikiden-ryūn 11. sōke ja opiskellut myös Takenouchi-ryūn kolmannen päämestarin Takenouchi Kaganosuken alaisuudessa ennen oman koulukunnan, jota hän kutsui nimellä Araki-ryū torite-kogusoku, perustamista.[2] Termi torite-kogusoku tarkoittaa aseetonta tai "pienillä aseilla" (kuten tantō tai yoroidōshi, haarniskan puhkaisemiseen tarkoitettu veitsi) käytävää painia kevyt haarniska yllä. Myöhemmin lisättyään koulukuntaansa asetekniikoita hän uudelleennimesi sen Moro Budo Araki Ryu Kempo nimelle.[2] Myös Hiragami Nobuyuki, Koryu Bujutsu Sosho, Tokio, Airyodo, 1994 Vols. I ja II liittää Araki Mujinsain Muso Jikiden-ryūhun, mutta kyseisen koulukunnan historia on erittäin kyseenalainen.[4]

Haarat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Araki-ryū levisi aikoinaan ympäri Japania useisiin läänityksiin. Sillä ei ole ollut koskaan keskitettyä johtohenkilöä, vaan kukin koulun täysin oppinut oppilas on voinut perustaa oman haarakoulunsa (ryū-ha). Araki-ryū sai vaikutteita ja uusia tekniikoita ympäristönsä toisista koryū-koulukunnista ja myös vaikutti lukuisiin myöhäisempiin koulukuntiin.[1]

Annaka-provinssin Araki-ryū erikoistui miekan käyttöön ja aikanaan osittain sulautui Ittō-ryūhun ja varhaiseen kendoon.[5] Maebashin, Isezakin ja Kansain Araki-ryū olivat kokonaisvaltaisia taistelutaitojen järjestelmiä (sogo bujutsu), jotka kattoivat suuren osan samuraiden käyttämistä aseista. Sakura ja Kumagaya Araki-ryū olivat luonteeltaan enemmän jujutsu-kouluja.[5] Mikami Araki-ryū, joka tunnettiin myös nimellä Sanshin Araki-ryū, on melkein kadonnut.[6]

Isezaki Araki-ryūn kaksi haaraa ovat toiminnassa edelleen nykyaikana.[7] Useimmat päähaaroina pidettävät Araki-ryū koulut jäljittävät historiansa 2. sukupolven päämiehen Mori Kasuminosuken kautta, ja näissä haaroissa on eniten samankaltaisuuksia tekniikoissa ja niiden järjestelyssä koulukunnan oppiainekseen.[8]

Lisäksi on Araki-ryū gunyo-kogusoku (jap. 荒木流軍用小具足) ja Araki Shin-ryū (jap. 荒木新流}}, joiden perustaja Araki Buzaemon Hisakatsu mahdollisesti liittyy Araki-ryūn päähaarojen perustajaan Araki Mujinsaihin.[9][10]

Tekniikat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Araki-ryūn tekniikkavalikoima sisältää ainakin seuraavat osa-alueet: torite kogusoku (lähitaistelua, painia sekä aseiden kanssa että ilman), tojutsu (miekkailua, aseina ōdachi, kodachi, tantō ja bokken); bojutsu; naginatajutsu (myös nagamaki); kusarigamajutsu; chigirikijutsu; ryōfundojutsu (lyhyt ketjuase, ketju jonka molemmissa päissä on painot[11]).[12]

Araki-ryū gunyo-kogusoku harjoittelee myös keihäällä (sōjutsu).[10]

Araki-ryū sisältää myös esoteerisia opetuksia kuten vanhoja loitsuja, myrkkyjen käyttöä ja magiaa.[13] Araki-ryūlla on yhteyksiä buddhalaiseen Marishiten-kulttiin.[14]

Nykyinen harjoittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanissa tyylisuuntaa edustavat lähinnä 17. sukupolven shihan Kikuchi Kunimitsu, 18. sukupolven shihan Arakawa Seishin ja 17. sukupolven shihan Suzuki Nobuo. Araki-ryūta harjoitellaan ainakin Isezakin alueella, Gunmassa ja Saitaman prefektuurissa.[12]

Araki-ryūta harjoitellaan Japanin ulkopuolella ainakin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja Kreikassa.

Skandinavian iaidōon vaikuttaneen Takada Gakudon opettaja Matsuo Kenpū (1903–1985) harjoitti Araki-ryūn iaita ja nagamakijutsua.[15] Takada Gakudolla on Araki-ryūn nagamakijutsussa arvo kyōshi 7. dan ja hän on harjoitellut myös Araki-ryūn chigiriki ja iai-tekniikoita.[b][16] Kuitenkaan Suomessa ei ole harjoiteltu Araki-ryūta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Primäärilähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ellis Amdur on Araki-ryūn harjoittelija, ja monia hänen teoksissaan esittämiä väitteitä ei välttämättä voida tarkistaa muista lähteistä. Amdur ei ole kertonut Araki-ryūn opettajansa nimeä[17].
  • Amdur, Ellis: ”Luku 9: The Origins of Araki-ryu”, Old School, Essays on Japanese Martial Traditions, s. 226–250. USA: Edgework, 2002. (englanniksi)
  • Amdur, Ellis: Old School, Essays on Japanese Martial Traditions. 2. laajennettu painos. Wheaton, IL, USA: Freelance Academy Press, 2013. ISBN 978-1-937439-13-2. (englanniksi)
  • Amdur, Ellis teoksessa Skoss, Diane (toim.): ”Renovation and Innovation in Tradition”, Keiko Shokon – Classical Warrior Traditions of Japan, s. 144–177. Vol. 3. Berkeley Heights, New Jersey: Koryu Books, 2003. ISBN 1-890536-06-7. (englanniksi)

Sekundääriset kirjalähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Draeger, Donn F.: Classical Budo, The Martial arts and ways of Japan, vol. 2, s. 108. Weatherhill, 1973. ISBN 978-0-8348-0234-6. (englanniksi)
  • Hall, David Avalon: The Buddhist goddess Marishiten : a study of the evolution and impact of her cult on the Japanese warrior. Leiden, Hollanti: Global Oriental, 2014. ISBN 9789004252660. (englanniksi)
  • Frédéric, Louis: Japan Encyclopedia, s. 38. Harvard University Press, 2002. ISBN 9780674017535. Kirja Googlen teoshaussa. (englanniksi)

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Amdur 2013 s. 165
  2. a b c Draeger s. 108
  3. Frédéric, Japan Encyclopedia s. 38
  4. a b c d Amdur 2002
  5. a b Skoss s. 164
  6. Skoss s. 151–152
  7. Skoss s. 165
  8. Amdur 2013 s. 170–171
  9. Amdur 2013 s. 149
  10. a b Amdur, Ellis: The Mystery of Araki Buzaemon: Araki Shin-ryu & Araki-ryu Gunyo Kogusoku 6.8.2018. kogenbudo.org. Viitattu 28.10.2019. (englanniksi)
  11. Amdur 2013 s. 147
  12. a b Araki-ryu joulukuu 2017. Koryu.com. Viitattu 28.10.2019. (englanniksi)
  13. Amdur 2013 s. 147
  14. Hall 2014
  15. Hellsten, Pasi: Takada-sensei, hanshi 8. dan. (haastattelu) Iaido, 1997, nro 6, s. 6–15. Suomen Iaido-liitto ry.
  16. Takada Gakudo -sensei Suomen Iaido-liitto ry. Viitattu 28.10.2019.
  17. Amdur 2013 s. 149

Huomautukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tämä Kyōhō-kauden teos on 1900-luvulla uudelleenjulkaistu Watatani Kiyoshin Nippon bugei shōden -teoksessa (Tokio, 1961), sivut 17–382.
  2. Dan-arvot Araki-ryūssä tai muissa koryū-lajeissa ovat poikkeuksellisia. Kyseessä lienee Matsuo Kenpūn dōjōn paikallinen käytäntö.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]